16.9.2009

Kelpie on niin onnellinen...


*Edit* Vaihdettu ratakuva oikeaan Tapsalta saatuun


Eilen olin ennen agitreenejä kuuntelemassa Eukanuban ruokintaluentoa hallilla. Oikein oli hauskanen ja pätevän oloinen heppu Norjasta tuotu ruokinnasta kertomaan. Ja jäihän sieltä jotain päähänkin, vaikka ruokintaan en koskaan kauheasti ole syventynytkään. Luennoitsija William suhtautui aika huvittuneesti suomalaisten koirien "vehnä-allergiaan", jota esiintyy about joka toisella koiralla. Olikos se nyt oikeasti niin, että joka kymmenennellä koiralla, jolla EPÄILLÄÄN olevan ruoka-aine-allergia, on oikeasti se allergia ja allergoivista tuotteista yleisimmät olivat järjestyksessä nauta, soija, kana ja maissi ja sitten vasta tuli vehnä. Eli se todennäköisyys, että koiralla oikeasti olisi vehnä-allergia, on aika mitättömän pieni... Tai sitten meillä Suomessa vaan on täysin poikkeuksellisia koiria...


Pari tuntia Kami siis joutui odottelemaan autossa ennen treenejä ja kyllä oli sitten NIIN onnellinen koira kun pääsi lämmittelykierrokselle. Aivan hupaisan yli-onnellinen otus, elämä on ihanaa...


Päivän rata:



Alun pyöritys 1-5 meni heti ekalla yrityksellä kohtalaisen hyvin, ainoastaan kaarre putkeen (väli 5-6) meni vähän pitkäksi. 9-hypyllä tuli rima alas ja kohtaan 15-17 hajosi homma kun en ehtinyt ohjaamaan. Mutta yllätys mulle, että päästiin niinkin pitkälle!


Sitten tahkottiin vähän alkua, että saisi sen yhden kaarteenkin pienemmäksi, mutta sehän menikin sitten rimojen tiputteluksi ja sen takia "jankkaamiseksi". Lopulta kun pysyi rimat ylhäällä, leiskautti Kami 5-hypyn jälkeen vielä 1-hypyn toiseen suuntaan ennen putkea, kun kaarre taas vähän kasvoi...


Sitten siirryttiin kepeille ja niiden jälkeiseen elämään. Kepeillä tehtiin niin, että itse ei saanut liikkua edes putken puoleen väliin saakka vaan piti jäädä odottamaan, että koira pujottelee loppuun ja sitten ehtii itse hyvin jatkamaan rataa. No tämä homma tyssäsi siihen, että Kami rupes änkeämään kepeille tokaan väliin koko ajan! Loppuun asti se kyllä pujotteli vaikka itse jäin keppien alkuun, jos vaan rytmitin menoa "mene mene" käskytyksellä. Mutta keppien aloitus katosi sitten kaverin päästä ihan täysin... Enkä mä edelleenkään ehtinyt ohjaamaan kohtaa 15-17 onnistuneesti...


Mutta silti jäi hyvä mieli treeneistä ja Kamin menosta! Kyllä ne rimatkin pysyy ylhäällä, jos on itsellä asenne (ja ohjaus) kohdallaan. Ja sain mä Kamin treenien loputtua pari kertaa menemään taas keppien aloituksenkin oikein, joten kai se siitä taas...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti