Viikonloppuna kisattiin. Taas. Lauantaina Helsingissä Kivikossa ja sunnuntaiaamuna Vihdissä. Tulosrivit hyl-5-5 ja 10-hyl-hyl. Ei oikein tunnu olevan mitään kerrottavaakaan, vaikka olihan siellä hyviäkin pätkiä seassa.
Hesassa oli tuomarina Kari Jalonen. Ekalla radalla oli alussa vaikeahko avokeppikulma. Yritin ehtiä auttamaan koiraa oikeaan väliin, mutta Kami tunki läpi pohkeiden kakkosväliin... Radan puolivälissä tuli hyl, kun hyppäsi yhden hypyn edes-takas, enpä muista, että Kami olisi ikinä ennen onnistunut hyppäämään hyppyä takasinpäin, vaikka olisi miten sohlannut.
Tokalla radalla oli ihan suht hyvää menoa muuten, mutta rengasta tönittiin vitosen edestä:
Viimesenä oli hyppäri, se oli aika kiva veto, mitä nyt muurinpalikka tipahti, hö.
Yötä oltiin Lassen sukulaisten luona. Ledi yllätti esittämällä oikeain rauhallista ja järkevää vierailijakoiraa :) Ei tuuppinut kumoon kaksivuotiasta, joka taputteli kuonoa, ei mäkissyt, eikä kiusannut talouden vanhempaa terreri-narttua, jolla oli vielä kaulurikin päässä.
Sunnuntaina sitten heti aamusta nokka kohti Vihtiä. Siellä tuomarina Ritva Herrala. Eka rata oli kyllä niin hämmästyttävän suoraviivainen, että olisi voinut mennä ykkösten tai kakkostenkin radasta. Kiva vetää välillä semmosiakin! Tulokseksi 10, puomin ylösmenolta virhe ja toiseksi viimenen rima alas.
Toka rata oli kanssa tosi iisi, me vaan hyllytettiin suht alussa, kun en huomannut kääntää koiraa puomille vaan se kävi leiskauttamassa muurin. Vedettiin kuitenkin hyvällä asenteella rata loppuun.
Hyppärin profiili olikin sitten aivan eri maata. Siellä tuli muutama rima alas, toinen päällejuoksun toheloinnissa, ja yksi takaakierto jäi törkkäämättä, joten hylly väärään suuntaan hypätystä hypystä. No tulipahan edes treenattua persjättöä ja päällejuoksuja tositilanteessa, toka päällejuoksu jopa onnistui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti