Aksailuja

Eilen ohjatuissa treeneissä olikin rata, jossa oli huikeat 31 estettä. Rataantutustuminen vaatikin oman aikansa ja silti ekalla kerralla tökkäsi hypyllä 16, kun ei muistanutkaan mihin suuntaan tällä kertaa piti mennä...

Itse rata oli loppujen lopuksi aika helppo. Takaaleikkaus hypyllä 17 vaati pari toistoa ennenkuin sain Kamin kääntymään oikeaan suuntaan, muuta kummallista ei oikeastaan ollutkaan.

Tänään ajelin Lempäälään testaamaan ensi viikon kisoja ajatellen TAMSK:in hallin Paljon Parjattua Pohjaa. Mulla ei ole siitä kyllä pahaa sanottavaa. Mukavan joustava, pito vaan on normaalia parempi. Kamin liikkeessä en huomannut mitään eroa. Treeniseurana olivat Noora ja Entti & Fanny. Treenien jälkeen käytiin vielä porukalla lenkillä ja kyllä oli taas isällä ja pojalla vauhtia kintuissa... Ja välillä piti vähän nahistella, että kumman narttu Fanny on... :D

Aivojen tuuletusta aksan parissa

Eilen treeneissä oli tän näkönen rata:

Terävin ote agilitysta puuttui, päivä kun oli ollut täynnä paskoja tapahtumia. Mutta saipahan tehokkaasti muutamaksi tunniksi ajatukset käännettyä mukavampaan suuntaan. Kamilla oli kauhia meno päällä. Mä kun luulin, että se olisi Humpan kanssa sählätessä purkanut suurimmat energiansa... Kai se sitten oli niin innoissaan kun sai taas mun jakamattoman huomion.

Hauskanen rata, sai juosta paljon. 16-17 tais olla se rumin kohta, en tahtonut saada Kamia kääntymään putkea kohti kun se olis vetänyt vaan A:lle tai 19-hypylle. Ja 11 oli ensiksi vaikea kun yritin takaakierrolla, mutta pakkovalssillahan se sujui ihan helposti.

Humppa ja Nalli lähtivät samalla reissulla Nallikalliolle. Pinkon niiskutus osoittautuikin vääräksi hälytykseksi. Juuri kun H alko oppia talon tavoille, tokana yönä se edes melskannut yhtään vaikka nukuin portin takana makuuhuoneessa! Mutta tää loppuviikko tulee nyt olemaan töissä niin kiireistä (ja kireää), että parempi näin. Varsinkin kun pe-la ei tiedä yhtään kuinka pitkään joutuu töissä olemaan. Mutta kivasti hoidokit toi eloa tänne mun hiljaiseen tupaani...

Hyppyseminaari osa II

Viikonloppuna oli hyppyseminaarin toinen osa. Lauantaina tehtiin harjoituksia, sunnuntaina katsottiin suorituksia videolta ja saatiin henk. koht. palaute.

Lauantaina tehtiin taipumisharjoitus:



Tämä oli koiralle aluksi vähän vaikea hokata, mutta löyty se idea sieltä. Taipumista tosin ei vielä näillä parilla toistolla pahemmin tapahtunut.

Sitten tehtiin set point-harjoitus lyhyeltä matkalta okserina:



Kolmantena oli etäisyyden arviointi:



Ja neljäntenä vielä viime kerralta tuttu liikkuva hyppy, mutta tällä kertaa korkeuden arviointi treeninä eli viimistä hyppyä nostettiin ja laskettiin.

Palauteosiossa Kamille suositeltiin tekemään treeniä etenkin painonsiirron ja kokoamisen kehittämiseksi eli set point-harjotusta ja perussarjaa. Lisäksi häiriötreeniä, jotta keskittyy hyppäämiseen ohjaajan häiriöstä huolimatta. Etäisyyden arviointitaito oli Kamilla hyvä.

Lauma

Mulla on taas kelpielauma... Lyhyesti: Katja lähti astuttamaan Hinkua ja Huuman (9 kk) piti mennä Mäntysaloille hoitoon. Pinko oli joku päivä niiskutellut ja pelättiin, että sillä on kennelyskä tai jotain ja varoiksi sitten Huuma ja Nalli tuli mulle hoitoon. Huuma siksi, ettei vaan tartuttaisi Hinkua, joka toivottavasti tiinehtyy ja Nalli sydänhäikkänsä takia.

Eilen sain koiruudet illalla ja vilkasti oli. Yöllä vasta vilkasta olikin kun pentuperhana on vissiin tottunut nukkumaan vaan kainalossa ja meillä sillä ei ole pääsyä edes makkariin. Se ravasi ja ravasi ympäri kämppää ja välillä vikisi. Hetkeksi se jo nukahtikin ja sitten taas jatkoi... Kahden aikaan mä vaihdoin oman petini olohuoneen sohvalle ja pennulle pedin sohvan viereen ja vihdoin se nukahti.

Parin tunnin päästä Kami-hömelö meinasi vaihtaa nukkumapaikkaansa ja eikös tytöt innostunut: leikitään! Pienellä perkeleellä rauhottuivat onneksi taas uneen. Mutta vähiin jäi kyllä mun unet.

Harmillisesti meidän toimisto jälleen tällä viikolla muuttaa ja se tietää mulle aikamoista työstressiä, joten sen puoleen tuli hoidokit huonoon aikaan. Saas nähdä kuinka hilpee mä olen loppuviikosta, jos yörumba ei rauhotu...

Ja Kamia taas ahistaa kun Huumaa tai Nallia komennetaan, se luikkii johonkin jemmaan. Muuten se on tuttu "lempeä jättiläinen", joka vaan heiluttelee häntää ja antaa Humpan ja Nallin leikkiä sillä miten tykkäävät..

Aksailuja

Tämmösen kiusankappaleen oli Tiina meille kehittänyt tiistain ryhmätreeneihin:



Alussa sain Kamin suht kivasti kolmoselle jarruttamaan, mutta sitten se jarrun jälkeen ampui aina nelosen pitkäksi... Jaakotus neloselle toimi parhaiten, samoin tehtiin toinen jaakotus kutoselle. 10-11 välin leijeröin itse neloshypyn toiselta puolen. Se mihin homma joka kerta kosahti, oli toi lopun takaakierto kohta. ARGH! 16-hypylle piti sen verran tarkkaan ohjata, kun oli ahdasta, että jäi joka kerta auttamatta jälkeen ja 18 ei enää onnistunut.

Tänään kävin päivällä vielä yrittämässä uudelleen ja sain jo yhden semihyvän vedon, mutta ei, hallittua ja toimivaa tosta lopusta ei vaan saanut. Tiina-koutsikin kokeili menoa Kamin kanssa ja Kamihan meni... Treenin jälkeen käytiin vielä kiertämässä Haunisten lenkki Tainan & Kiistan kanssa, nyt on koira hiljasta poikaa...

Kamin kaahailua Tiinan kanssa:



Kontakteista Kami on vissiin sitä mieltä, että vieraan kanssa ei tartte mitään lupia odotella...

Talvilomavisiitti Saksaan

Pidennetty viikonloppu torstaista maanantaihin tuli vietettyä Saksan maalla. Lassehan on komennuksella Baijerissa Augsburgissa ja asustelee viereisessä kylässä nimeltä Friedberg.



Reissussa tuli käytyä Münchenissä, Augsburgissa ja Friedbergissä; matkattua lentäen, junalla, metrolla, ratikalla, bussilla, taxilla ja AssShutlella (joka vei meidät kentältä väärään kaupunkiin) ja käveltyä, käveltyä, käveltyä... Lisäksi tuli juotua tuhottomasti olutta ja viiniä sekä syötyä liikaa. Ja mä uskaltauduin jopa syömään saksalaisia ruokia! Flamkuchen oli hyvää, Rotwurst... No wurstia.



Mukava reissu oli ja keväämmällä täytyy päästä vielä uudestaan näkemään, miltä kylä näyttää vihreänä. Oli siellä nytkin jo jotain keltasta ja valkosta kukkaa pintaa pukannut.



Kami vietti lomansa viihdyttäen kultsunarttuja. Se oli lähinnä pettynyt kotiinpaluusta. Tai sitten se oli vaan hyvin hyvin väsynyt. Ja se on muuten meidän perheestä ainoa, joka laihtuu lomallaan... Tämä ei siis suinkaan vihjaa siihen, ettei sitä olisi ruokittu oikein vaan, että kulutus taisi olla normaalia suurempaa.

Viimenen talvipaimennus

Eilen oli viimenen kerta talvipaimennusta maneesissa. Nyt on parin kuukauden treenitauko :( ja sitten jatketaan toukokuussa ulkosalla. Eilen treenailtiin taas "lambilitya", nyt oli ohjelmassa ruudussa pysymistä, A:n alitus, pressun ylitys, kuja, hyppy ja puomin takana kuljetusta. Ruutu oli meille vaikein, kun vaikka kuinka kaukaa yritti hissukseen lampaita ruutua kohti siirtää, ne valuivat aina yli. Mutta noin muuten tuli hokattua, että nyt Kami pystyy jo liikkumaan kaarella käskyjen mukaan, eikä aina vain tasapainoon ja sillä siisti. Nyt on siis mahdollista saada poispäinajo toimimaan. Etäisyys on tällä hetkellä se isoin murhe, sitä kun ei ole... Mutta muuten tuntui pakka toimivan :D