Tänään kolme starttia kotikisoissa. Eipä niissä paljon kerrottavaa, yksi nolla saatiin aikaiseksi.
Eka rata meni multa ihan hissutteluksi ja varmisteluksi. Ärsyttävää! Eipä olekkaan aikoihin ollut noin turhautunut olo omaan tekemiseen. Tai siis tekemättömyyteen. OHJAA ÄLÄKÄ HISSUTTELE! Ekan riman jälkeen hissuteltiin tulokseksi hyl.
Tokalla radalla tehtiin nolla. Loppupuolella tuli ohjaajalle black-out: koira on putkessa, mitä helvattia mun sitten piti tehdä!?! Siispä loppu meni sohellukseksi ja pelasteluksi, aika jäi siis surkeaksi.
Kolmannen radan loppu oli HAASTAVA. Rataantutustuminen oli 10 min ja kerrankin se tuli tosi tarpeeseen. Mä jahkasin ja jahkasin, eikä meinannut löytyä tapaa, millä voisin edes uskoa lopun jotenkin onnistuvan. Radalla sitten otettiin hylly jo kakkosesteellä, Tampereen toisinto: pakkovalssissa vedän vaan koiran hypyn oikealle puolen, mutta sitten jää pois se pieni liike, jolla koira hyppäisi sen hypyn. Eli ohi hypystä ja putkeen. Loppurata mentiin sitten vähän raivolla ja se vaikea loppu onnistui kuin onnistuikin! Jotain hyvää edes :)
Pentu oli oikein mallikas kisaturisti. Nukkuili autossa kiltisti ja pääsi välillä ulkoilemaan ja halliin. Hallin kisamelskeessä repi lelua kauhialla ärinällä :) Ja toisella kerralla puoliunisena kiltisti istuskeli sylissä ja katseli menoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti