Kontrollikäynti

Ei pääse vielä ensi viikolla leikkaukseen :( Veritulpan jälkeen ei voi vielä leikata. Pääsiäisen jälkeen eli kolmen viikon päästä leikataan, nyt ootellaan jonkun leikkauskoordinaattorin soittoa ja ajan vahvistusta.

Leikkausta ennen tarttis saada polven ojennus vielä kunnolliseksi. Nythän sen kanssa kävelen koko ajan vähän polvi koukussa, lääkärin mukaan pitäisi vielä vähän keventää kepeillä pidemmät kävelyt, ettei könkkäisi koukkukävelyä. Siispä ojennusvenyttelyä polvelle ahkeraan, kai se siitä alkaa oikaistua. Jonkun verran siellä nyt on alkanut tuntua erilaisia lyhyitä vihlasuja, kun jalkaa on enempi käyttänyt ja ojenteluilla kiusannut, muttei mitään kovin pahaa.

3 viikkoa tapaturmasta

Reilu kolme viikkoa kulunut polven rusahduksesta. Nyt sille pystyy jo varaamaan painoa ja kävelemään hissukseen ontuen. Ulkona kävellessä ja autoa ajaessa pidän polvessa tukea, muuten mennään ilman. Viime viikolla sai aloittaa kuntopyöräilyn ilman vastusta, noin 15 min kerrallaan, tarkoitus saada vaan polveen liikettä. Neljästi pääsin viime viikolla polkemaan ja nyt melkein rajattomasti, kun sain kaverilta kuntopyörän kotilainaan :) Alkuun polvi on aina kovin jäykkä ja kirraa vastaan, mutta muutaman minuutin jälkeen alkaa helpata. Hyvää polkeminen ainakin tekee. Tänään on kotrollikäynti Neossa ja selviää voidaanko polvi operoida jo ensi viikolla.

Lauantaina kävin Lepan kanssa paimentamassa :) Itse oli turvallisesti aitauksen ulkopuolella ja Ledi sai treenata itsenäistä ajoa. Sehän veti aika itsevarmasti, taitaakin tehdä hyvää tämmönen pakotettu etätreenaus!

Itku pitkästä ilosta...

Salon huipusti menneen rally-tokokilpailu jälkeen nautiskeltiin kehdeksan päivää lämmöstä Kap Verdessä Salin saarella. Sen jälkeen ei olekaan enää ollut niin kivaa ja blogi muuttuu nyt hetkeksi polvivammasta toipumisblogiksi.


Viime lauantaina oltiin kaveriporukalla pelaamassa kuplafutista ja yhden viattoman törmäyksen johdosta mun polvesta kuului hyvin ikävä rusahdus ja mä jäin kanveesiin. Hetken istuskelun ja polven kylmäämisen jälkeen päätettiin lähteä Sairaala Neon kautta kotiin. Lauantaista huolimatta Neossa oli onneksi ortopedi paikalla eli pääsin heti asiantuntevaan hoitoon. Alkudiagnoosi oli vamma ulommassa sivuristisiteessä, koska polvi oli löysä sivusuuntaan. Ohjeeksi annettiin jalan tukeminen siteellä ja kaikki paino pois jalalta eli kävelykepeillä eteenpäin ja maanantaina magneettikuvaan.


Maanantaina oli sitten ensiksi magneettikuva ja parin tunnin päästä lääkärin aika. Polvi olikin sitten aika paljon pahemmin rikki kuin vain ulompi sivuside: sekä ulompi että sisempi sivuristiside on rikki ja lisäksi eturistiside poikki. Lisäksi jalka oli kovasti turvoksissa ja pohkeessa semmonen "tunne", joten lääkäri määräsi vielä ultraäänitutkimukseen ja sieltä löytyi laskimotukoskin! Onneksi tuli ultrattua.


Nyt sitten otetaan verenohennuslääkettä laskimotukokseen ja kuntoutetaan sivuristareita kuukausi. Niiden pitäisi siis toipua itsekseen. Kuukaudessa tarttis saada myös laskimotukos ja turvotus pois ja jalka mahdollisimman liikkuvaksi, koska kuukauden päästä sitten leikataan eturistiside ja saikutetaan lisää. Voi perkele sanon minä. Tässähän tämä kevät sitten meneekin...


Mutta jos hetkeksi palaisi vielä aurinkoon...