22.12.2016

Ledi osteopaatilla

Viime keväänä Ledillä oli muutaman kuukauden ajan selkä tosi usein tosi kipeä. Mietin jo itsekseni, että jos tilanne ei enää parempaan muutu niin onko syksyllä aika päästää koira pois. Mutta ilmeisesti se oli sitten kuitenkin ohimenevä tilanne, liekö joku uusi spondyloosin luutumishetki ollut menossa.


Elokuussa vein Ledin ekan kerran osteopaatille Pet-Vetiin. Täytyy myöntää, että kyseinen osteopaatti vakuutti mut kyllä täysin. Ledillä oli selän keskikohdassa ns. dippilukko, joka saatiin auki ja pienempiä kireyksiä lannealueella ja kaularangassa. Hoidon jälkeen oli ihan eri koira!


Koko syksynä ei olekaan sitten ollut ongelmia ja viime viikolla kun käytiin kontrollikäynnillä samalla osteopaatilla niin hänkin oli kovin tyytyväinen kun oli ihan eri koira kuin kesän jälkeisessä käsittelyssä: selkä on pysynyt oikein hyvänä. Pientä kireyttä selässä ja kaularangassa ja ne saatiin hyvin auki.

12.12.2016

Loimaan rally-tokokisa

Lauantaina oltiin toisissa rally-tokokisoissamme Loimaalla. Kisapaikka oli vähän erikoinen: vanhan tehdasrakennuksen kolmannessa kerroksessa. Odottelualue oli todella pieni ja siellä oli harmittavasti muutama rähjäävä koira, joiden takia ainakin parin koiran suorituskin häiriintyi. Onneksi omat koirat ei moisista välitä suuntaan tai toiseen, toiset louskuttakoon... Ledi nyt ehkä vähän ottaisi painetta, jos toinen juuri ennen suoritusta hyökkäisi naamalle, mutta Kamia ei hetkauttaisi sekään.


Ledi oli luokan ihan eka koira. Radan alku meni kovin jännittyneessä tilassa omalta osaltani, ärsytti koiran hissuttelu ja sivuetäisyyden otto. Spiraalilla tajusin viimein itse rentoutua ja koirakin vähän rohkaistui. Rata tuntui ihan kamalalta, mutta hassu laji kun on, niin Ledi vetäisi 99 pistettä... Ainoa yhden virhepisteen virhe tuli vasemmasta täyskäännöksestä, "Epätarkasti suoritettu tehtävä". No siinä tulikin pieni stiplu. Toinenkin koirakko sai 99 pistettä, mutta me suoritimme radan nopeammin, joten Ledille kisan voitto.
Ledin suoritus: https://www.youtube.com/watch?v=_7o8naV_7HU


Kami oli sitten loppupäässä luokkaa. Nyt oli sedällä hyvin optimaalinen vire, ei painanut tai höyrynnyt vaan oli innokkaan skarppi. Kyltiltä 6 (koira eteen, vasemmalta sivulle, istu) tuli -1 KONTR, en kyllä tiedä miksi ja pujottelussa -1 tötsän nuuhkimisesta. Lopputulos siis 98 pistettä ja 3. sija.
Kamin suoritus: https://www.youtube.com/watch?v=8HnVS8zDfsE


Pujottelu täytynee laittaa molempien kanssa tehotreeniin, se kun tuntuu takkuavan. Kami meinaa, että moinen kääntyily on vaan höntsäämistä eikä enää seuraamista ja Ledi taas tuijottaa mua niin, että meinaa välillä törmätä oikealla puolellaan oleviin tötsiin, kun samalla väistää mua...

5.12.2016

Pikkujoulupaimennus

Lauantaina molemmat pojat pääsi vähän paimentamaan, kun Kaisa järkkäsi pikkujoulupaimennusskabat. Kaminhan kanssa en ole enää pahemmin paimentanut, kun se menee helposti niin sikailuksi enkä jaksa taistella etäisyydestä... Mutta sonneilla Kami pääsee toisinaan hommiin, niin nytkin.


Sonnien kanssa tehtiin pieni rata, jossa kuljetus ruutuun ja pysäytys sinne 10 sekunniksi, kahdeksikkopujottelu tynnyreiden välistä ja kuljetus lähtöpisteeseen. Ruutuun pysäytys oli hankala, kun ruutu oli aika nurkassa, muttei ihan aidassa kiinni (noin metri väliä aitaan), eli sonni mahtui menemään ruudun rajan yli, mutta koiraa sinne väliin ei voinut laittaa tai sonnit oli toispuolelta pois ruudusta. Ledin kanssa jouduttiinkin säätämään vähän pidempään, että kaikki kolme pysähtyivät vaadituksi ajaksi vaadittuun kohtaan. Mutta pujottelu olikin sitten Lepamaiseen insinöörityyliin nättiä ja tarkkaa menoa. Kamin kanssa onnistui ruutu aika helposti, mutta pujottelussa tuli vähän väljempää kaarretta ;) Ja yrittipä teinisonni vähän Kamia kyseenalaistaakin, kun edellinen koira sonnia väisti, mutta Kami ei väistä. Eikä turhaa hermostukaan, vaan totesi vaan nätisti, että liiku perhana ja asia oli sillä selvä. Kami on nautakoira! Ja ansaitsipa Kami nautakisan jaetun toisen sijankin.


Lammasradalle pääsi vain Ledi. Siellä tehtiin vähän pidempää kuljetusta, kulmaan pysäytys, pujottelu, lauman katokseen laitto ja pois-otto ja kuljetus alkupisteeseen. Lisäpisteistä sai poispäinajo-osuuksista, joten sitä hyödynsin ekaan ja viimeseen kuljetukseen. Katokseen laitto oli ihan jees yhden säädön jälkeen ja muuten kaikki nättiä menoa ja Lepalle jaettu ensimmäinen sija.


Ja pieni terveyspäivitys... Kamilla on nyt viikon ajan ollut oikeassa lavassa kolikon kokoinen märkivä läntti. Hotspottia tai vastaavaa. Sitä on kolmesti päivässä suihkutettu vedellä puhtaaksi ja välillä laitettu desinfiointiainetta. Nyt lauantaista lähtien se on ollut vähemmän märkivä ja olen siirtynyt vetramilin käyttöön. Toivottavasti tulee kuntoon pian. Lauantaina olisi Loimaalla taas rally-tokokisakin...

Rally-tokosta

Rally-toko näyttää olevan tällä hetkellä meidän aktiivisin harrastus. Kesällä saatiin eka kosketus lajiin, kun kennelleirillä Jenny järkkäsi pienen rally-tokokilpailun muun toiminnan oheen. Syksyllä oli ATT:llä kuuden kerran alkeiskurssi, jossa käytiin kaikki alo-luokan kyltit läpi ja niiltä pohjilta käytiin ATT:n möllikisoissakin ja sitten koinkin, että oltiin jo kisavalmiita. Alokasluokkahan nyt on vuosia tokoa tahkonneille koirille aika helppo nakki.


Ennen ekoja kisoja otettiin vielä pari irtotuntia, joissa tuli esiin muunmuassa vasemmalle käännösten ja pyörimisen virheellinen suoritustapa, molemmat koirat kun yritti koko ajan vaan iskeä takamusta maahan. Mutta se tuli muutamalla treenikerralla ja pyörimisten naksuttelulla kuntoon. Tällä hetkellä heikoimmat kohdat lienee hidas seuruu, jossa kanssa takamuksen laskemisen kanssa ongelmaa, ja eteentuloissa varsinkin Kami tahtoo vähän villiintyä... Mutta noin muuten alokasluokka on kyllä hirveen helppoa ja kivaa tekemistä. Oikein oivaa vaihtelua tokon "nillittämisen" jälkeen ;) Ledillä tosin on pieniä henkisiä haasteita, kun ohjaaja liikkuu eri tavalla kuin tokossa (tottunut siis jämpteihin 90-asteen kulmiin tai täyskäännöksiin, joten pujottelun mutkittelu on kauhiaa) ja toisaalta väistäessään mua, saattaa herkkävarvas hipasta kylttiä ja siitähän tulee draamaa... Mutta on se taas viime aikoina onneksi ollut vapautuneempi mun kanssa radalla, seuruu vaan on ihan kamalaa, kun vertaa tokoseuruuseen, jonka se vielä joskus osasi...


Lohjan kisat pari viikkoa sitten oli siis meidän eka virallinen kisadebyytti. Ledin vuoro oli eka ja oli oikein iloinen suoritus vaikka joutui juosten pujottelemaankin. Mun täytyy vaan muistaa kehua ja tsempata sitä, että pysyy hyvällä mielellä. Kamin kanssa sitten taas tarttis muistaa hillitä kehuja ja olla vakavampi, muuten menee vallan villiksi :D Lohjan rata näytti tältä:







22.11.2016

Vuoden kuulumiset pikakelauksella

No josko sitä yrittäisi kirjotella!


Mitäs viimeseen vuoteen on mahtunut? Ei mitään kovinkaan erikoista, siksi varmaan kirjottelukin jäänyt. Ledi starttasi kesällä SPKY:n paimennuskisoissa kahdesti: alkukesästä Kaisan kisoissa pistein 46 ja loppukesästä Forssassa pistein 50. Forssan suoritukseen olen siinä mielessä tosi tyytyväinen, että lampaat olivat huomattavasti haastavampia, kuin mihin ollaan treeneissä totuttu, ja pelkäsin, ettei saada edes rataa läpi. Mutkikasta menoa se olikin kyllä, mutta päästiin loppuun asti. Paimennusta trenailtiin jonkun verran Kaisalla ja yhden viikonlopun ajan kelpiepäivillä Laitilassa sekä vuohilla että naudoilla.


Kamille kertyi kaksi tokokoetta, toukokuussa jäätiin ilman tulosta, syyskuussa VOI3. Ja sen myötä armahdin Kamin tokokoeurasta. Me ollaan samojen asioiden (lähinnä tunnari) kanssa painittu jo monta vuotta ilman edistystä ja se vaan ahistaa molempia. Koira on kuitenkin kohta jo 9 v, turhaa mä sitä enää tokokokeilla kiusaan, kun kumpikaan ei niistä nauti.


Ledin kanssa jäi tokokokeet tältä vuodelta, kun sen pitää seuraavaksi startata kanssa voittajassa, mutta kaukot (ja vähän tunnarikin) on edelleen kesken. Kaukot näytti jo keväällä edistyvän, mutta sitten alkukesästä Lepalla oli useemman kerran selkä tosi kipiä, enkä voinut kaukoja treenata. Enkä edelleenkään oikein uskalla niistä niuhottaa, kun en tiedä onko tekniikan takana fyysiset rajoitteet. Ongelmanahan on eniten seiso-maahan-seiso vaihdot, joissa koira edistää. Ja maasta ylösnouseminen on se, mikä sattuu Ledin selkään eniten, sillon kun sillä on selkä kipeä, niin en voi tietää varmaksi tuntuuko se aina jossain määrin inhalta. Katsotaan palataanko sen kanssa vielä tokokoekehiin.


Loppukesästä lähdin sitten kokeilemaan jotain uutta ja osallistuin ATT:n rally-tokokurssille. No sehän olikin hauskaa. Tokokoiralla melkein kaikki alo-luokan kuviot on heti suoritettavissa, Ledille nyt piti eteentulo ja oikealta sivulle kiertäminen opettaa ja molemmille saksalainen, mutta noi muuten on saanut vaan tehdä onnistumisia ja pitää hauskaa, eikä "tapella" Kaminkaan kanssa hölmöilyistä. Ehkäpä siksi varsinkin Kami on ihan liekeissä tästä lajista, vähän turhankin paljon :D Lediä vähän ahistaa seuraaminen remmissä, joka voi hipaista hänen herkkää hipiäänsä, ja toisaalta kyltit, jotka voi hyökätä kimppuun... Mutta on sekin viime aikoina alkanut vähän relata.


Yhden kurssin, jossa opeteltiin kaikki alo-luokan kyltit, ja parin irtotreenikerran jälkeen tulikin heti lähdettyä Lohjalle rally-tokokisoihin viime viikonloppuna. Ledin vuoro oli ekaksi, heti radan alussa oleva pujottelu juosten oli vähän "hui kauhistus", mutta selvittiin suht kunnialla. Muut kyltit nyt onkin aika peruskauraa, yhden vasemman käännöksen uusin, kun Ledi istahti. Pisteitä 97 ja toinen sija. Kamilla oli hauskaa. Se puski ja höyrysi kuin painekattila :D Viimesillä kylteillä leuatkin louskui ja räkä lensi, ei ehkä olisi pitänyt kehua sitä radan aikana Ledi-tyyliin. Mutta pistemenetyksiä vain yksi -1 spiraalin höntyilyistä eli 99 pistettä ja luokkavoitto!
Videot:
Ledi
Kami
Seuraavat kisatkin on jo tiedossa...


Kesä ja syksykin meni paljolti veneillessä...









21.11.2016

Blogi henkiin?

Hmmm... Nyt kun mulla onkin taas kaksi kisakoiraa (rally-toko), niin pitäisköhän tämä blogikin herätellä henkiin? Jos ei muuta niin treeniblogiksi itselle, mutta lukiskohan tätä joku muukin?