30.9.2008

Tokoilua III


Eilen tokoiltiin taas Rymättylässä. Kami ei yllättäen ollutkaan väsynyt viikonlopun riekkumisistaan ja oli hyvin mukana touhussa. Taisipa olla normaalia skarpimpikin, kun on ollut ilman mun huomiota.


Treenailtiin maahanmenoa ja seisomista. Kyseisiin käskyisiin nopeaa reakointia ja sitä että itse olisi mahdollisimman eleetön eli ei auta esim. käsimerkein ja lisäksi vielä tulisi jatkaa omaa kulkua kun koira jää makaamaan tai seisomaan. Kamilla oli ihan ok nopeus, nopeammaksi tietty tota kumimiestä aina saa treenata, mutta oikein kivasti oli mukana. Loppuun otettiin taas paikallamakuuta ja keksittiin siihen jos jonkinnäköistä häiriötä, mm. koiran ympäri kävely, käsien nostelu, tavaran tiputtelu, kompastelu yms. Kami pysyy aikastas hyvin paikallaan, siis pennuksi hyvin. :-)

29.9.2008

Huippuagilitya


Viikonloppu vierähti Hesassa agilityn mm-kisoissa vauhdilla. 3 päivää tapitettiin huippusuorituksia, syötiin liikaa ja tulihan sitä oluttakin tissuteltua... Kami viihtyi Koiralinnassa, siellä oli melkein samankokoinen pinserityttö, jonka kanssa Kamilla natsasi hyvin leikit yhteen. Muutama kuva löytyy tuolta: http://www.koiralinna.com/Page075.html


Tunnelma jäähallissa oli ihan mahtava ja suoritukset upeita. Oikein harmittaa työkavereiden ja muiden asiasta tietämättömien suhtautuminen asiaan, toiset kun ystävällisesti tiedustelee, että mimmosta koiranäyttelyssä oli tai olitteko katsomassa kun koirat juoksentelee... Se kun oli oikeasti varteenotettavaa huippu-urheilua! Edustajia oli mm. Japanista, Brasiliasta ja Kolumbiasta asti eikä ne ollut tullut tänne "juoksentelemaan". No jäähallista sentään asiaan suhtauduttiin "tosissaan" ja kannustus oli äänekästä ;-) Maksien yksilöfinaali oli saada pissat housuun kun viimeisenä lähti Suomen edustaja (Jaakko & Zen), joka hyppyradan jälkeen oli johtoasemassa ja siis täydet mahdollisuudet kultamitaliin. Hienoa rataa tehtiin, kunnes tuli se pieni herpaantuminen ja koira karkasi väärälle esteelle. Meinasi ihan itku tulla toisten puolesta... Toivottavasti sitten ensi mm-kisoissa paremmalla menestyksellä... Nyt jäi Suomen mitalisaldo maksien yksilöpronssiin (hyvä Jouni & Yoko!), hienoa että edes se saatiin!


Tänään on taas tokotreenit. Viime kerran kotiläksyt on jäänyt tosi vähälle ja Kami on varmaan viikonlopusta vielä väsynytkin, saas nähdä kuinka käy...


*Edit* Ihmeen vähän agilityn mm-kisoista on mediassakin ollut. Mutta jos jutut on Hesarin luokkaa (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Koirien+maailmanmestaruuskisoissa+liikkuvat+suuret+tunteet/1135239771551) niin voisi jättää kokonaan pois. Etenkin tuo kohta "Hieman ennen suoritusta koira otetaan kopista käytävälle jaloittelemaan" antaa todella väärän kuvan lajista... Kyllä siellä koira ja ohjaaja verryttelevät ja lämmittelevät aamusta asti, suoritusten välillä vähän jäähdytellään ja taas lämmitellään uutta suoritusta varten etc. En mä ainakaan "edes" epävirallisissa kisoissa ota koiraa vaan vähän jaloittelemaan ennen suoritusta, kyllä se LÄMMITELLÄÄN kunnolla... ARGH.

25.9.2008

Paimennus -> masennus


Tähän mennessähän noilla Kamin parilla paimennuskerralla se on saanut oikeestaan tehdä mitä itse huvittaa. Lähinnä katottu miten se lampaiden kanssa toimii ja yritetty vähän avustaa oikeaan suuntaan. Eilen yritettiin sitten saada se kuuntelemaan jotain käskyjäkin. Toivotonta...


Alkuun oli tarkoitus saada Kami kulkemaan ihan vaan muutama metri ja pysähtymään. Koska mitään pysähdyskäskyä ei ole vielä opeteltu niin yritin sen saada istumaan. Kyllähän se aina istukin, vedettyään käskyn jälkeen muutaman rundin lampaiden ympäri ja Erjan vähän kovisteltua sitä. Ja monta kertaa sama juttu, huoh. No lopulta se usko suht hyvin, että kun käsketään istua, niin istutaan. Ja siitä sitten seurasi se, että kun itse siirryin lampaiden toiselle puolelle ja yritin saada Kamin ajamaan lampaita, niin sehän istui vaan. Eipä se vielä tunne tuota "aja"-käskyä niin ei uskaltanut nousta persuksiltaan. Ja mikäs siinä on lampaita tuijotellessa... Sitten laumaa kuljetettaessa rupesi vielä yksi pölöpäälammas vähän uhittelemaan ja Kamin piti laittaa sitä ojennukseen ja se kuumeni ihan sikana.


Toinen harjoitus tehtiin pyöröaitauksessa, ensimmäinen oikea/vasen-treeni eli koiralle yritetään opettaa oikea- ja vasen-käskyjä, joiden mukaan se sitten joskus lähtisi laumaa kiertämään. Tarkoitus oli saada koira kulkemaan pyöröaitauksen reunoja pitkin, rauhallisesti. Kami kävi kuumana. No mun omassa äänessä oli suurin vika, kun olen tottunut puhuttelemaan koiraa innostavasti (jotta löysä räkä heräisi) mutta tuolla se ei käy päinsä. Heti jos hihkaisin "OIKEE" niin koira ampas matkaan, mutta jos itse maltoin raaauhallisesti kuiskata "oikeee" niin mentiin vähän säädyllisemmin.


Kaiken kaikkiaan hermot meinas mennä ja masennus iskeä. Ihan toivotonta kun kaveri on niin omissa maailmoissa, ettei kuule mitään...


Aamulenkilläkin se sitten pitkästä aika yritti paimentaa autoja ja meni ihan sähellykseksi. P**kele! Myytävänä kelpie: isot korvat, joilla ei kuule. Tuijottaa hyvin lampaita.

23.9.2008

Tokotreenit II


Tokokurssin teemana eilen oli luoksetulo. Harjoteltiin vuoroin tekniikkaosuutta (eli sitä eteenistumista) ja vuoroin vauhtia. Kami oli vieläkin väsynyt viikonlopun huinimisistaan, joten sitä sai lelun kanssa vähän herätellä ennenkuin nousi vire sille tasolle, että jotain voisi tehdäkin.


Tekniikkaosuudessa avustaja piti koiran remmistä, että mä pääsin siirtymään aina muutaman askeleen taaksepäin ja sitten kutsuin koiran eteen. Pitäisi kiinnittää nyt huomiota siihen, että palkkaa tarpeeksi ylhäältä ja nami vartalossa kiinni, jotta koira istuisi lähelle (nyt käy tökkäämässä ja istahtaa sitten vähän väljästi) ja vahtia myös sitä suoruutta, välillä kun Kami lysähtää peba sivulle ja on ihan kierossa.


Vauhtiosuus olikin meille tarpeen! Kaisa vei koiran liinassa kauemmas ja mä kutsuin sillä komennolla jolla eteenistumaan pitäisi tulla (eli "tänne", vapaamuotoinen luoksetulo on meillä "tule") ja muutaman askeleen kun koira otti muhun päin niin naksautus ja lelun heitto oman selän taakse. Jo toisella kerralla tuli koira kauhiaa vauhtia ja nyt vähän myöhemmin naksu ja lelu. Kolmannella kerralla ei tullutkaan naksua ja lelua vaan koiran piti tulla eteenistumaan ja sehän tuli! Ja vauhdilla! Ja sitten taas niin että koira tulee ihan parin metrin päähän asti ja sitten naksu ja lelu lentää mun selän taa. Tätä täytyisi harrastaa lisää, Lasseee tuu roikkumaan liinan päähän...


Loppuun otettiin toko-koemainen osuus eli koira viereen perusasentoon, tuomari käy tsekkaamassa koiran, sitten remmi irti (meillä vaihto liinaan), koira maahan ja paikallamakuu. Kaisa käskytti nämä ihan kuin kokeissa, hyvä että saa siitäkin vähän kuvaa. Täytyisi päästä katsomaan kisoja joskus kun en ole koskaan ollut... Paikallamakuussa kävin vähän väliä palkkaamassa Kamia ja sitten taas poistuin muutaman metrin. Kami kun oli vielä väsynyt viikonlopusta, niin sehän makoili oikein tyytyväisenä ;-)


Kotiläksyinä nyt luoksetulon tekniikka- ja vauhtitreenejä sopivassa suhteessa, maahanmeno perusasennosta (Kami kellahtaa 90 astetta vinoon kun ei olla koskaan menty sivulle maate...) ja paikallamakuu. Täytyy yrittää alkuviikosta ehtiä treenata noita, kun perjantaina Kami lähtee Koiralinnaan ja me viikonlopuksi Hesaan seuraamaan agilityn MM-kisoja.


Iltalenkillä Kami oli yhtäkkiä ihan kauhiasti mun huomion (ja namin) perään. Päästin sen sitten tavoista poiketen tossa jalkapallokentän parkkipaikalla vapaaksi ja se vaan hyöri mun ympärillä ja odotteli käskyä että mitä voisi tehdä. Ja tuli luokse käskystä kauhiaa vauhtia innosta pinkeetä, mitä se ei yleensä tee! Hassu pikku mies! Tältäkö noista muista kelpien pentujen omistajista tuntuu, kun niiden koirat koko ajan vaan odottaa tilaisuutta miellyyttää omistajaansa? Ehkä meidänkin hitaasti syttyvä äijä joskus pääsee siihen fiilikseen...

21.9.2008

Pieni paimen 6 kk


Lauantaina täytti meidän pikkuinen 6 kuukautta. Synttärikakun sijaan Kami sai lahjaksi yöpymisen Nallikallion hotellissa ;-) Toisin sanoen, me mentiin Piikkiöön juhlimaan ystävämme synttäreitä ja Kami juhli omiaan Erjan ja Tapsan hoivissa.


Kaveri sai riekkua 3 muun kelpien ja yhden koikkerin kanssa yötä myöden (ei vissiin ihan sikeästi nukuttu yölläkään) ja tänään vielä otettiin pieni paimennuspätkä kun käytiin Kami hakemassa. Joko Kami oli vaan sopivasti rajoittunut ylenmäärisestä riekkumisesta tai sitten se on taas tehnyt viime paimennustreenin jälkeen ajatustyötä, mutta se oli ihan erilainen kuin perjantaina Rymättylässä. Kamin sai lampaiden taakse vähän kättä nostamalla ja häätämällä eikä se siis ollut koko ajan edessä jarruna. Se oli paimen! Hauska fiilis kun toinen on yhtäkkiä ihan opettamatta jotain taas hokannut. Nyt taas rupesi kiinnostamaan vähän tuokin laji, kun perjantaina se oli vaan se jarru, häirikkö ja kaahottaja... ;-)


Nyt jätkä on ihan totaalisen kuitti. Nukkuen mennyt koko iltapäivä, hyvä kun ruokakupille jaksoi raahautua.


*Edit* Lisätääs vielä muutamat kuvat puolivuotiaasta paimenesta


Kuvat ottanut Tapio Mäntysalo


IMG_1745


IMG_1776b


IMG_1851


IMG_1861b






IMG_1859b

19.9.2008

Vähän paimentelua ja jälkeä


Tänään meillä piti olla Kamin kanssa "oikeat" paimennnustreenit, mutta muuttuneiden olosuhteiden takia olikin lyhyempi paimennusosuus ja sitten vähän jälkitreeniä.


Paimentamassahan Kami on viimeksi ollut elokuun alussa eli about 1,5 kk sitten. Nyt oli paljon varmemmat otteet hommaan. Ja oma tahto... Alkuun Heili oli mukana ja ne Kamin kanssa paimensi laumaa meidän perässä, Kami tosin pääasiassa taas jarruna edessä. Kaisa sitä kepillä maahan mätkien aina hääsi lauman edestä pois. Hetken päästä Heili laitettiin pois ja Kami kulki kytkettynä Kaisan kanssa lampaiden takana mun ohjatessa laumaa. Kytkettynä siksi, että pysyy lauman takana. Lopuksi Kami sai vielä vapaana paimentaa lauman meidän johdattelemana laitumen toiseen päähän. Ja sitten se vaikein osuus: koiran saaminen kiinni... Jätkä ei vaan pystynyt lopettamaan lampaiden tuijotusta. Mun huudot kaikui ihan kuuroille (isoille) korville. Kaisa hääti Kamia lampaiden luota pois, mutta koira ei silti noteerannut mun kutsuja mitenkään, pelkkä lampaiden tuijotuskin oli niin jees... No saatiin se lopulta tulemaan luokse. Seuraavaksi tarttis saada sen päähän taottua, että lampaita saa paimentaa vain ja ainoastaan sillon kun on lupa ja kun käsketään lopettaa niin lopetetaan. Kovistelussa ei tässä tapauksessa ainakaan ole sitä pelkoa, että menisi paimennushalut kokonaan, niin intensiivisesti koira oli siinä maailmassa.


Paimennustreenin jälkeen mentiin mukaan jälkitreeniin. Joskus alkuaikoinahan mä muutaman namijäljen Kamille tein, mutta kun se rynni vaan aina suoraan loppupalkalle niin meni jotenkin oma into hommaan kun ei tiennyt miten sen saa kunnolla seuraamaan sitä jälkeä. Nytkin Kami ekalla jäljellä yritti vaan mennä nenä pystyssä ja kauhealla vauhdilla, seurausta hakutreeneistä. Kaisa neuvoikin, että alkuun tehdään lyhyt tallattu namivana ja koira ohjataan (pakotetaan) pannasta kiinni pitäen ja namit osoittaen käymään ne kaikki läpi. Täytyisi saada koira ymmärtämään, että nyt on toinen laji kyseessä, nyt kuuluu seurata jälkiä nenä maassa, ei vauhdilla ilmavainun perässä. Ja aiemmista opeista poiketen, lopussa ei ole mitään isoa loppupalkkaa vaan se palkka tulee niiltä jokaiselta askeleelta. Muutama esineruudun treeni otettiin kanssa, nyt sai siihenkin käryn, että mitä voisi treenata.


Lopuksi Kami pääsi Lyytin kanssa pellolle riekkumaan. Lyytihän on Kamia muutaman viikon nuorempi kelpien pentu kanssa. Vielä riitti vauhtia treenien jälkeenkin ;-)


Pari päivää sitten oltiin parin tunnin metsälenkillä Soilin ja venäjänvinttareiden kanssa. Kyllä sai Kami juosta (ja juoksikin!) kovaa, kun yritti pysyä niiden loikkakoipien menossa mukana. Oli kyllä hauskaa sekä koirilla että meillä ihmisillä menoa seuratessa :D

15.9.2008

Tokoilua


Tänään alkoi Koirataidon TOKO -kilpailutottelevaisuuden kurssi.


Harjoiteltiin perusasentoa, kääntymisiä seuruussa ja kääntymisiä paikallaan. Kamilla oli välillä vähän keskittymisongelmia, kun seuraavan tunnin kurssilaiset kävelivät tiellä ja muuta jännää, mutta sitten taas välillä se oli niin 110-prosenttisesti mukana ettei ikinä!


Kotiläksynä on opetteleminen kävelemään pientä neliötä ilman koiraa, kulmat niin, että koiralla olisi mahdollista siinä pysyä mukana. Koirankin kanssa voipi harjoitella, jos itse oppii kävelemään ;-) Ja käännökset paikallaan oikealle ja vasemmalle niin että koira tulee (tai oikeastaan pysyy) sivulla. Kamista toi sivullaolo ja jalkaan nojaaminen alkaa olla aika kivaa, joten näitä on mukava harjotella.

11.9.2008

Match Show


Heh, ei meistä taida tulla näyttelytähtiä. Ihan tyytyväinen kyllä olen Kamin suoritukseen, se juoksi jotain ravin tapaista ja seisokin tassut maassa, tosin namia syöden kaula kierteellä ja korvat taakse sojottaen... Ja ne kaikki muut pirun fifit seistä tapitti ihan prona, ne mitään pentuja ollut...


Jotenkin näin siellä oltiin: (fifi taas seisoo niin nätisti ja mä häärään...)


match1


Kun tuomari katsoo toista koiraa pöydällä, seisoo Kami ihan hyvin: (huomaa pettynyt ilme...)


match2


Sitten kauhottiin menemään (namia naamaan tai koira karkasi hajuja nuhkimaan)


match4


Ja sininen nauha saatiin.


match3


Eikä menestystä sinisten kehässäkään, ihme ;-) Kai toi koira tarttis opettaa seisomaan ennen seuravaa yritystä. Ja Millaan ja Sälliin olen kanssa vähän pettynyt, nekin nimittäin oli ihan pro, vaikka yhdessä piti kämmäillä...

10.9.2008

Pentukurssin "lopputentti"


Eilen oli viimeinen kerta pentukurssia. Sade oli kova ja Kamin kanssa ensiksi vähän neuvoteltiin pitääkö sateessakin mennä maahan (istuminen sujuikin ihan hyvin). Lelun kanssa sain kaverin sen verran vauhtiin, että meni maahankin ihan huomaamattaan :-D


Teimme vuoronperään tehtäväradan, josta Kaisa antoi joka osuudelle arvosanan välillä 0-3. Ensiksi tultiin "tehtäväalueelle" portin läpi, jossa tuli vastaan toinen koirakko eli samalla ohitustehtävä. Seuraavaksi koira sivulle perusasentoon ja siitä pujottelu tötsien ympäri, maahanmeno ja pujotellen takaisin. Koira tietenkin löysällä remmillä. Kami kulki nätisti vieressä (otin varman päälle ja namit kädessä) ja meni maahankin hyvin kun otin lelun esiin ;-)
Seuraavaksi oli EI-käsky eli herkkupurkin kierto löysällä remmillä. Mulla oli taas nameja kädessä eikä Kami edes huomannut purkkia, joten ei-käsky jäi oikeastaan testaamatta.
Paikallaolo-tehtävässä koiran sai jättää haluamaansa asentoon (istu, maahan, seiso) ja piti kerätä 5 apilanlehteä koiran liikkumatta. Tässä mä olin huolimaton, enkä varannut tarpeeksi nameja, kun Kami yleensä pysyy hyvin paikallaan, joten sepä nosti kerran peppunsa ylös maasta. Ai jai jai. Lisäksi sateesta ja kylmästä kohmeiset sormet vaikeutti tehtävää.
Luvalla tervehtimisessä koira odotti vierellä kun apilat annettiin Kaisalle ja sitten sai luvalla mennä moikkaamaan. Kami ei edes ollut kiinnostunut Kaisasta ennenkuin se kutsuttiin luokse.
Lopussa oli vielä eteentulo. Koira istumaan, itse metrin-pari poispäin ja kutsutaan koira luo. Kami tuli kivasti tökkäämään haruksiin ;-)
Muista osioista saatiin täydet 3 pistettä, mutta paikallaolosta tuli 2p.


Tehtäväradan jälkeen tehtiin vähän agilitykontaktia matalan pöydän päälle nostetulla puominpalalla. Onneksi mulla sattu olemaan Kamin kosketusalustakin mukana niin pääsi ekaa kertaa kokeilemaan sillä. Lätäköt puomin päässä vähän haittasi hienotassun menoa, mutta ihan ok. Kosketusalustalla naksautin ja Kamin sai palkan ja poistuloluvan.


Loppuun vielä tutustuttiin tokon hyppyesteeseen. Kami lähti pallon perässä hyvin esteen (10 cm) yli, mutta jäi sitten pallon kanssa höntsäilemään omiaan... Poikien palloleikit tais sekoittaa päätä... 


Tänään mennään nolaamaan (?) itsemme Match Show:un. Saas nähdä mitä siitä tulee, mulla ei ole mitään käsitystä edes koko hommasta. Kami varmaan painelee takajaloillaan hyppien pisin kehää. Työkaverini tulee kultsunpentunsa kanssa myös, joten ei tarvitse ainakaan yksin ihmetellä...

9.9.2008

"Tottistelua" hakutreenien sijaan


Eilen ei ollutkaan hakutreenejä kun oli tullut niin paljon peruutuksia. Koska jo Haunisissa kuitenkin oltiin niin kierrettiin järvi Tiian ja Kylli-hoffin kanssa. Lenkin jälkeen Kaisakin oli tullut kelpiensä kanssa kentälle tokoilemaan, joten mentiin vielä sinne. Kami sai hetken levätä autossa kun seurailin toisten puuhia ja sitten otin Kaminkin mukaan kentälle. Alkuun ei meinnut pystyä keskittymään ollenkaan kun toiset koirat ja ohjaajat oli NIIN kiinnostavia, mutta kun sain mahapullanyrkin tungettua koiran kuonoon kiinni niin johan alko seuraamaan ;-) Välillä tosin piti jäädä taas toljottamaan, jos isot koirat juoksi kovin tai muuta kiinnostavaa. Mutta sain vähän treenattua sivulletuloa ja seuruuta, eteentuloa, maahan-seiso sarjaa sekä paikallamakuuta, jossa lelupalkka olikin superjuttu.


Taisi vielä viikonloppu rasittaa koiraa kun kotona se painu suoraan nukkumaan ja nukku taas koko yönkin hipihiljaa.


Tänään on viimeinen kerta Koirataidon pentukurssia ja ensi viikolla jatketaan sitten Koirataidon TOKO kilpatottelevaisuus-kurssilla, alokasryhmässä tietty. Hakutreenit jää nyt muutaman kerran väliin kun on muuta menoa, harmi siis ettei eilenkään päästy treenaamaan.


Nouto pitäisi varmaan seuraavaksi ottaa työn alle. En vaan vielä ole keksinyt miten... Kami hakee hyvin esim. palloa mutta jättää sen aina 5-10m päähän ja jää siihen makaamaan ja odottamaan uutta heittoa. Tarttis saada se tuomaan pallo/lelu ihmiselle asti.

8.9.2008

Kolmen koiran kopla mökillä


Viikonloppu vierähti ystävien kanssa mökillä Merimaskussa. Insinööri-kokki-ystävämme Atte ja ahkera apulaisensa Henna hemmottelivat meitä mahtavilla ruuilla (mm. lätzikia ja Pesto Pasta Conpostia, mmmm) Poppoossa oli mukana kaikkien kolmen pariskunnan koiratkin eli Kami, Vilma ja "iso paha" sakemanni Chevy. Chevy ei ole tainnut noin seitsemään vuoteen laskea muita koiria lähellensä, mutta nyt on tainnut iskeä vanhuuden höperyys, kun ei se muistanut syödä meidän koiria. Vilma sai olla Chevyltä ihan rauhassa, Kamia jahdattiin haukkuen ympäri pihaa. Itse tosin Kami tuli härnäämään ja sillä oli hauskaa kun joku jahtaa!


Iltapäivällä kun alkoi näyttää Kamin ilme vähän väsyneeltä eikä se haukkuva jahtaaja enää ollutkaan niin kiva, meni Kami autoon päikkäreille. Ja välillä kävi Chevy autossaan hiljentymässä, joten hyvin tultiin toimeen. Lauantai-iltana mahtuivat kaikki kolme samaa mökkiinkin, Kamia ei Chevy tainnut edes huomata, kun pikkujätkä nukkui millon kenenkin sylissä ihan kanttu vei. Onnistui alaleuankin venytys 10 minuuttia ilman että koira edes huomasi mitä tapahtui ;-) Sunnuntaina jatkui taas sama meno, iso paha jahtaa ja haukkuu, Kami häiriköi. Ja välillä autoon nukuskelemaan. Iltapäivällä Kami otti hepulia rannassa ja juoksi suoraan mereen uiskentelemaan. Ja hetken päästä laiturilta yritti mennä veneeseen. Kamilla oli etutassut veneenreunalla, takatassut laiturilla ja vene lähtee tietty lipumaan kauemmas, kylmä kylpyhän siitä taas pikkupojalle tuli...  


"Tottistreeneissä" olen siirtynyt eteentulon harjoittelussa jalkojeni takaa palkkaamisesta nenäkosketukseen, toisin sanoen opetin Kamin tökkäämään kuonollaan pahvinpalaa ja sen laitoin sitten pyykkipojalla housun sepalukseen kiinni. Ja Kamihan tökkii haruksiin jo ilman pahviakin niin että tuntuu... Lassen lempisanonta onkin, että tokoilu on yksinäisten naisten laji...

4.9.2008

Kami hammaslääkärissä


Nyt on Kamilta kulmurit poissa. Viimeinen yläkulmahammas lähti eilen eläin(hammas)lääkärin toimesta. Tosi helposti loppujen lopuksi lähti. Pieni viilto ikeneen, ei tarvinnut edes tikkejä ja vain jokunen minuutti nukuksissa.
Kotona Kami muutaman tunnin nukkui fleecen alla ja itki sekavaa oloaan. Lassen sylissä oli hiljaa, mutta omassa sängyssä itketti ;-) Illemmalla oli päässyt yli krapulastaan ja maistui taas jo leikki ja luutkin. Ja yöllä kolisteltiin sitten olan takaa, kun kerran koko päivä oli nukuttu...
Alaleuka oli lekurin mielestä vähän liian kapea, joten sitä nyt yritetään alakulmureista ulospäin työntäen venyttää 10 min päivässä, parin viikon ajan. Alaleuka kun koostuu kahdesta osasta (vasen ja oikea) ja keskeltä vaan kudoksella kiinni niin sitä pystyy kuulemma näin muokkaamaan. Saas nähdä kuinka käy. Toisaalta se vasen alakulma joka vähän ylös ottaa kiinni, on vasta alkamassa suoristua kun siitä se maitohammas lähti vasta edellispäivänä pois. Joten ei syytä huoleen.

3.9.2008

Pentukurssi kaupungilla


Eilen oli Koirataidon pentukurssin kaupunkikävelyosuus Naantalissa. Kamilla oli alkuun todellisia keskittymisvaikeuksia, kun parkkipaikalla piti tehdä istumisia ja maahanmenoja. Ne muut koirat oli niin lähellä ja maa niin märkä, ettei pientä kelpien pyllyä voi maahan laittaa. Sitkeän tahkoamisen jälkeen sain muutaman kerran istumaan ja sitten se alkoikin sujua. Ja jossain vaiheessa kun tajusi, ettei muiden kanssa tänään pääsekkään leikkimään, niin alkoi myös jonkun näköistä kontaktiakin löytyä. Täytyypä muistaa nyt aina sateella asvaltilla treenata istumisia ja makuita!


Ensi viikolla on viimeinen kerta tätä pentukurssia, sitten tarttis taas keksiä millä kurssilla tai missä porukassa jatketaan tottistelua.


Toinenkin alahammas oli muuten eilen tipahtanut, joten tänään onkin sitten vaan yksi ylähammas lekurilla poistettavana. 

2.9.2008

Hakumies!


Ha-haa, pikku-ukolla on toi hakujuttu kolahtanut kalloon ja kunnolla.


Eilen treeneissä Vantolla se ei meinnanut malttaa edes neljällä tassulla odottaa lähetystä vaan tähyili takajaloillaan metikköön :D Otettiin viisi hakua, kaksi haamuina ja kolme hajumielikuvana. Kaikki maalimiehet oli sen verran kaukana, että mulle aina ehti iskeä epäluulo, että meneekö koira itsenäisesti niin kauas, mutta sinnehän se singahti niin että ryteikkö ryskyi. Ekalla maalimiehellä se ensiksi tosin pysähtyi puolimatkaan, mutta hetken mietittyä jatkoi loppuun asti. Muut menikin sitten kohtalaisen suoraan ja vauhdilla maalimiehelle. Voi että mä olin super-tyytyväinen pikku mieheen!


Huomenna sitten klo 16 on oikean yläkulmurin ja vasemman alakulmurin poisto. Ellei ne nyt ehdi sitä ennen tipahtaa, tuskin, kun eivät edes heilu.

1.9.2008

Sitä sun tätä


Kamilla on nyt vähän probleemana kulmahampaat. Kaksi lähti torstaina, mutta yksi ylä- ja yksi alakulmuri vielä jäkittää paikoillaan vaikka uudetkin hampaat on jo isot kuin mitkä. Täytyypi varmaan tänään varata lekurilta aika hampaiden poistoon ja toivoa, että ne kuitenkin ehtisi vielä tipahtaa ennen operaatiota.


Ja vatsakin taas vaivaa pientä, huoh.


Viikonloppu sentään oli kiva. Lauantaina humputeltiin sienimetsässä, Jorma keräsi pussillisen haperoita, Lasse tatteja ja mulle jäi kanttarellit ja muutama suppilovahverokin oli jo herännyt. Kami viiletti pisin mättähiä pitäen laumaa koossa ;-)


Sunnuntaina kävin Kamin kanssa Naantalin Aurinkomarkkinoilla. Hyvin kulki ihmisvilinässä nokka kiinni mun kädessä kun oli oikeat namit mukana ;-) Ohikulkevista ihmisistä jos joku sattuu vilkasemaan Kamia niin sitten alkaa kiemurtelu ihmisen luo "sä huomasit mut, SILITÄ jooko?! Minä tulen ja kiepsahdan selälleni jalkoihisi..."


Ja kirjataas vielä ylös muutamia Kamin "omituisuuksia":
- Kamilla on semmonen muovinen lelulaatikko, about 40cm korkea. Leluja ja luita pitää mussuttaa etujalat siellä laatikossa. Välillä änkee takajalkojakin mukaan, mutta ainakin etukoivet on usein laatikossa ja siinä sitten möllötetään luu suussa...
- Lassen kanssa "painiessa" Kami yrittää nykyään aika usein kirputtaa hampaillaan Lassen kaulaa. Aika terve harrastus Lassella maata selällään lattialla, koira päällä ja hampaat kurkulla... Mun kanssa kirputusta ei tapahdu, tosin mä en kyllä koiran kanssa painikkaan...
- Ja Kamin tervehenkinen harrastus perjantai-illalla: ihmeteltiin mitä ääntä olohuoneen seinän vierestä kuuluu ja Kamihan siellä into piukassa nuolee pistorasiaa! Tuli aikamoinen huuto kahdesta suusta kun huomattiin tämä hobby...