27.4.2008

Paljastus


Kisatunnelmista sitten toisiin asioihin. Asiaan joka on pyörinyt viikon ajan mun päässä tauotta, mä olen kaikki yötkin sitä miettinyt unen ja valveen rajamailla. Meille tulee kesäkuun alussa pentukoira!

Tarkkaa päivää ei vielä ole tiedossa, pieni ystävä kun lentää kutakuinkin toiselta puolelta maapalloa. Ja musta tulee parsonpiirien petturi, kyseessä on aivan toinen rotu. Siirrytään maksiluokkaan ja harrastuksiin lisätään agilityn lisäksi mm. toko ja paimennus... Siitä vaan rotua arvailemaan ;-)

Nyt on vihdoinkin mun aika saada se oma koira! No tulee siitä tietenkin Lassenkin (ja Lasse on ylennetty keposta kemiksi) koira, mutta pointtini on se, että tämä koira ei lähde meiltä pois!




ATT:n kisat 27.4.2008


Tänään vedettiin kaksi starttia kotikisoissa.

Eka rata oli tosi hauskanen ja vauhdikas, kontakteista ei ollut radalla kuin keinu. Siitä radasta olis kyllä pitänyt ottaa nollatulos, mutta meninpä sössimään yhden putkelle viennin ja siitä napsahti vitonen. Ei pitäis mennä vaihtamaan ohjauskuvioita kesken radan...

Toka rata oli huomattavasti kimurantimpi, mutta siinäkin olis ollut täydet mahdollisuudet vetästä nolla. Muurin jälkeen koira vaan pääsi karkaamaan suoraan edessä siintävälle renkaalle vaikka piti kääntyä 90 astetta putkeen :( Eli hylly napsahti. Aika oli ylimääräisestä hypystä huolimatta aika hyvä, nollaradalla olis voinut olla mahikset kärkeen, kuulemma. No eipä auta jossitella, olin huolimaton ohjaaja. Mutta kiva huomata, että Retusta alkaa löytymään kisoissakin vauhtia!

Ekalla radalla parson Nipa teki huiman debyytin kolmosluokassa: nollavoitto! Onnea onnea Nipa-tykille taustajoukkoineen!

23.4.2008

SM-treenit V

Eilen treenattiin kolmen koirakon voimin Tapsan johdolla. Eka rata oli kaikille suht helppo, ainakin suoritettavissa. Kepeille tulo taisi olla ainoa kohta joka jokaisella alkuun vähän tökki. A:n jälkeinen hyppy oli hauska, kun sille Retu oikein tykitti! Se harvemmin semmosella innolla syöksyy esteelle. Ja tietenkin se oli juuri semmonen kohta, jossa tarttis hypyn jälkeen heti kääntyä 180 astetta, joten pitkäksihän se aina meni, mutta toinen niiin isolla innolla sinne hypylle aina säntäsi, että se loikka sille vähän niinkuin suotiin...

Toinen rata olikin sitten ihan asia erikseen. Me ei meinattu ollenkaan päästä alun kolmea estettä pidemmälle. Mulle iski taas joku lähtötilannekammo, enkä osaa liikkua järkevästi ja ohjata niinkuin ilman koiraa suunniteltu. Sitä tahkottiin uudestaan ja uudestaan... Lopulta päästiin jotenkuten etenemään jo kutos-esteelle... Oli se kankeaa... Alun tahkoamisen jälkeen saivat taas muut suorittaa ja sitten me mentiin pelkkää loppua pari kertaa, ei viitsinyt enää koiraa sillä alulla kiusata. No oli se rata muillekin vaikea, en mä ollut ainoa täystumpula...

Launtaina olen kakkosluokkien kisoja kuuluttamassa (toivottavasti en änkytä kauheesti) ja sunnuntaina kisataan Retun kanssa kaksi starttia.

20.4.2008

Kirkkonummen kisat


Eilen käytiin Retun kanssa Kirkkonummella kisailemassa. Vähän oli jäykkää menoa, eikä oikein päästy vauhtiin.

Ekalla radalla oli muutama kohta, joiden ohjausvaihtoehtoja vielä lähdössäkin mietin ja valitsin sitten tokassa kohdassa väärän tavan ja vedin koiran hypyn ohi. Se ehti vielä seuraavankin siinä hypätä, joten hylly tuli. Sitä ennen oltiin taidettu ottaa jo puomin alastulolta femma...

Toka rata meni vähän paremmin, mutta taas harmittavasti vedin koiran hypyn ohi. Nyt tosin saatiin se korjatuksi ja tulokseksi tuli vitonen. Puomilla Retu hidasti ihan hyvin, A:lta vähän loikkas... Hauska rata se kyllä oli.

Mulla oli jalat ihan jäykät, kun oli monena päivänä ennen kisoja urheillut sitä sun tätä, joten se hidasti jo menoa ja muutenkin puuttu taas semmonen vapautuneisuus. Täytyypä ennen seuraavia kisoja muistaa pitää omastakin lihaksistosta huolta, eikä hullun lailla huhkia joka päivä juuri ennen kisoja...

18.4.2008

SM-treenit IV


Eilen avattiin treeneissä ulkokausi! Sää suosi meitä, saatiin treenata auringonpaisteessa ja lämpötilakin oli aika optimaalinen. Kenttä oli vähän pehmeä eli aika raskas juosta, mutta onneksi nyt ei enää pariin päivään ole satanut, joten oli se jonknu verran jo kuivunut.

Treenit veti Luomalan Henkka ja koska ulkokentän estevarustus on vielä vähän puutteellinen, tehtiin hyppyrataa. Ja olipas se kiva treenata hyppistä, kun ei tarvinnut jänskätä saako koiraa pysähtymään kontaktille. Saatiin molemmat vaan laittaa tuulemaan ;-) Oli tosi kivoja ratoja ja juostiin paljon. Mä olin viimesen harjotuksen jälkeen ihan loppu...

Oli todella kiva ohjata koiraa, joka kulki hyvin ja kun ei tarvinnut niistä kontakteista tosiaan välittää niin sai keskittyä muihin asioihin. Takaaleikkauksissa ja sylikäännöksissä nykyään huomaa, että kyllä Retussa on kehitystä tapahtunut, kun vielä talvella ne mun mielestä aika usein töksähti meillä eikä koira hypännytkään estettä. Nyt se singahtaa ihan kivasti mun edelle.

Mä voisinkin tästä lähtien vaan treenailla hyppyratoja vailla huolen häivää ;-)

No huomenna Kirkkiksen kisoissa varmaan kostautuu tämä. Kontaktejahan on viimeksi tehty sunnuntaina TSAU:n kisoissa ja siellä ne loikittiin niin komiasti...

16.4.2008

Päivän puuhat


Hullulla on hauskaa... Annoin Retulle tänään uuden puruluun, jota se ei jaksa näköjään ruveta järsimään, joten sitä piilotellaan. Mä pari tuntia seurasin sen puuhia (siis mä olen se hullu tässä tarinassa) jo ennenkuin aloin kuvaamaan, kyseessä siis taas luun piilotus:



Nuo kaikki piilot puolessa tunnissa. Vähän väliä kuuluu hento raaps-raaps kun luulle kaivetaan kuoppaa, sitten käydään tyynylle maate, mennään hetken kuluttua tuijottamaan luuta ja heilutellaan sille häntää ja sitten se viedään uuteen kätköön. Köyhän miehen komediaa...

Mä en halua, että Retu joutuu lähtemään meiltä. Se ei ole oikein... Mä en halua, L ei halua, Retu ei halua. Eihän ole pakko jos EI halua?

14.4.2008

Tsaun kisat 13.4.2008


Oli aika keskinkertaiset kisat. Kivoja ratoja tosin.

Ekalla radalla Retu vähän varasti lähdössä ja siksi en kerennyt sitä kääntämään kolmosesteelle vaan se tuli siitä ohi ja lisäksi hyppäs perhana puomin kontaktin yli isolla loikalla... MRRRRR. 10 virhepistettä siis saldoksi.

Tokalla radalla Retu keksikin A:lta mennä väärään päähään putkea, joten siitä tulokseksi hylly. Ja loikkasipa tuo taas sen puomin kontaktinkin... GRRRRRR.

Kolmas rata oli aika haastava, ainakaan mä en osannut pariin kohtaan keksiä oikeaa ohjaustyyliä, joten se meni sooloiluksi ;-) Mun oli kahdessa kohdassa tarkoitus valssata, mutta kun koira oli molemmissa kohdissa jo kaukana edellä niin turhaa mä siellä takana enää tanssahtelen, ne meni sitten takaaleikkauksella. Muutenkin Retulla oli kauhia vauhti päällä, hyvä hyvä. Kolmannella radalla ei ollut enää puomia, A mentiin kahteen kertaan ja kyllä Retu molemmilla kerroilla vähän loikkas, mutta kontaktille koskien kuitenkin. 5 virhepistettä tuli sitten yhden riman tipahtamisesta. Mutta olen oikein tyytyväinen kyseiseen rataan.

Nyt oli kyllä Retulla ihan uusi vauhti kisoissa, harmi vaan että se sitten kostautuu kontaktien loikkimisella...

10.4.2008

Treenit


Eilen oli kiva treenailla, kun meitä ei ollut kuin kaksi osanottajaa, Arja ja minä.

Treeniradan vaikein kohta meille oli kepeille tuonti. Kyseessä oli kolmen hypyn vino suora (siis hypyt ei ole suoraan peräkanaa vaan vinossa linjassa) ja sitten melkein 180 asteen käännös oikeaan kepeille. Mä yritin Retua kovasti kääntää hullun juoksuspurtin jälkeen oikealle ja aina sillä tuloksella, että koira ponkaskin yli vasemmalla puolella olevan hypyn. Siis mä käännän koiraa oikeelle niin se hyppääkin vasemmalle… Hyvin ohjattu? Siinä hypyillä ennen keppejä mä olin koiran oikealla puolen ja vilkasin aina just ennen keppejä vasemman olan yli, että missä se koira tulee ja sen Retu vissiin tulkitsi käskyksi hypätä se vasemmalla oleva hyppy. Sitten kun olin katsomatta koiraa ja juoksin vaan hulluna keppien alkuun, niin meni koirakin ne oikein hyvin. Täytyy vaan luottaa (toivoa) että koira on siinä kohtaa tulossa kuin luulee sen olevan…

Radan jälkeen harjoteltiin vielä vähän toisellaista lähestymistä siihen kepeille ja koiran kääntöä sylkkärillä, mutta mä en vaan pystynyt hahmottamaan omaa liikettäni. Koira osaisi, mutta kun ohjaaja meni lukkoon… No saatiin sekin lopulta jotenkin onnistumaan.

Retulla oli hyvä vauhti ja haki jopa esteitä poikkeuksellisen hyvin! Se oikein säntäili menemään ;-) Tommosta kun näkis kisoissakin...

8.4.2008

Koirankynnenleikkaaja


Nyt on imuroitu, tiskattu, pesty pyykkiä ja sitä sun tätä. Ja leikattu koiran kynnet. Se sai mut tänään kirjoitustuulelle ;-)

Retulle on tassut vähän arka asia ja alkuun mulle tuotti paljon harmaita hiuksia sen kynsien leikkaus. Ja kun se laitto siinä hanttiin, tuli kerran leikattua niin, että tuli verta ja sen jälkeen vasta laitettiinkin hanttiin. Nyt olen jo pidemmän aikaa sitten nyrhinyt sen kynsistä viikottain ihan vaan millin puolikkaan pois ja tänään huomasin, että eihän se ole laittanut hanttiin siinä hommassa enää pitkään aikaan! Välillä jos oikein jännittää, se laittaa pään kainaloon, mutta ei vedä tassua pois. Näin se luottamus kasvaa :-)

Asiasta toiseen, siihen joka eniten on pyörinyt päässä pari päivää: Retun poismuuttoon. Retu ei sentään kokonaan meiltä katoa, se asuu samassa kaupungissa, tullee varmaan meille hoitoon sillon tällön ja mulla on siihen "harrastusoptio" eli saadaan jatkaa agilitya. Täytyy katsoa mitä Retu muutoksesta tykkää ja päättää agilitysuunnitelmat sen mukaan. Ainakin sitä voisi launtaitreeneissä välillä käydä molempien huviksi. Sillon kun Retu meille muutti, se oli niin stressaantunut, että murisi vieraille ihmisille jos ne edes tuijotti sitä, semmosta koiraa ei viitsi kisahälinällä enää kiusata, mutta tosiaan, sen aika näyttää miten käy.

Ja osittain vaikuttaa asiaan se, tuleeko meille oma koira nyt vai vasta joskus.

Mulla on mielestäni kohtalaisen hyvä koirakokemus, mutta eihän mulla ole edes koskaan ollut koiraa! Mulla on vaan aina ollut hoitokoiria, pidemmän tai lyhyemmän aikaa, mutta usein. Alkuun vanhempieni luona asuessa meillä "kävi hoidossa" kaverin kultaiset noutajat, parhaimpaan aikaan 3 kpl yhtäaikaa. Kerran vietti joulun meillä myös yksi pinseri, se oli hauska tapaus! Seuraavat hoidokit oli naapurin 2 seropia, corgi ja kääpiösnautseri, siinä riitti vilinää... Sen jälkeen taisi olla vuorossa ystävän belgianpaimenkoira, sitä muistelen edelleen paljon, se oli monessa suhteessa niiin ihana. "Nykyelämässä" eli Lassen ja mun luona on visitoinut venäjänvinttaria, sakemannia ja tietty pari parsonia. Eiköhän tostakin sitä kokemusta kartu?

Mutta Retun kanssa eniten on tietty karttunut "koirasilmä" kun se on ollut niin pitkään, sen kanssa on touhuttu niin paljon eri lajeja ja sille on oikeasti kouluttanut jotain uutta. Siitä (ja muista koirista) on tullut ajatuksiin ainakin muutama asia mihin sitten joskus sen oman koiran kanssa haluan panostaa:

- Koiran tulee osata rauhottua. Aina ei tarvitse tapahtua jotain vaan välillä on ihan ok osata olla omissa oloissa.

- Vieraissa paikoissakin tulee osata olla rauhassa. Sitä koiraa tullaan roudaamaan joka halvatun paikkaan. Agilityhallit ja muut koiratapahtumat tietty, Merisalin terassi ;-) , yhteysalus (Retun on pakko HUUTAA siellä!) etc.

- Naksu tai siis etenkin se ajatus, että koira tarjoaa jotain toimintoa. Retun ainoa tarjous on huuto ;-) Yhtenä päivänä yllätyin suuresti ja positiivisesti, kun Retu treenasi L:n kanssa naksulla jotain ja tarjosi kellahdusta (sitä on treenattu paljon). Aiemmin se on vaan istunut eteen vonkumaan, jos ihmisellä on nami kädessä muttei kerro mitä tehdä.

- Remmissäkulku, yleinen käytös ihmisten ilmoilla. BH-koe tarttis saada suoritettua.

- Ja agilityssa miljoona asiaa, kun sitä vasta opetteli itsekin samalla kun koulutti Retua, niin tuli monta asiaa tehtyä "väärin".

Ja harrastuksina koiralla tulee olemaan agility, toko ja mejä, ainakin. Näistä hyvistä ajatuksista huolimatta siitä mun ekasta omasta koirasta sitten joskus, tulee varmaan ihan täyskaheli vailla käytöstapoja ;-)

Mutta hyvän kodin se tulee saamaan.

7.4.2008

Tippa linssissä


Huoltajuuskiista hävitty: Retu muuttaa kesällä virallisen omistajansa luo, aktiiviharrastajasta ihan-vaan-kotikoiraksi. Pieni karvakorva lähtee meiltä pois.

Juuri kun me alettiin oikeasti nauttia sen seurasta ja erilaisista harrastuksista. L:kin on innostunut naksukoulutuksesta, Kun retu on niin nopea oppimaan. Lattiavalaisimen himmentimen säätäjän viran opettelu tosin jouduttiin jo lopettamaan oppilaan yli-innokkuuden ja sitä seuranneen kytkimen sulakkeen rikkoutumisen johdosta ;-) Ja agilityrintamallahan me ollaan vasta pääsemässä vauhtiin. Harmittaa kun miettii kuinka paljon mä olen uhrannut siihen harrastukseen aikaa ja vaivaa (rahaa ei edes viitti ruveta ajattelemaan) ja sitten se vaan tyssää siihen. Onneksi mulle jää opitut taidot talteen ja toivottavasti myöhempää käyttöä niille joskus löytyy.

Mä en pidä kiroilusta blogissa, mutta nyt en voi sanoa muuta, kuin että v***u ku v**uttaa.

6.4.2008

The kettu


Tänään Retu pääsi räyhäämään ketulle! Mynämäen keinoluolille oli Mari (Kiitos!) järkännyt parsonien yhteisen treeniajan.

Retu kun haistoi ketun, joka oli vielä puulaatikossa, niin kyllä kierrokset nousi koirassa vauhdilla ja alko älämölö! "Luolastossa" Retu änkesi itsensä kahdesta ahdingostakin läpi ketun perässä, se oli ihan tulta ja tappuraa ;-) Enpä muista koska olisi koiralla viimeksi roikkunut kieli niin pitkällä kuin luolilta ulos mentäessä.

Nyt Retu huilaa mun sylissä vienosti ketulle tuoksahtaen, yöks...

3.4.2008

Epätietoisuus


Epätietoisuus on kamala tunne.

Muistinko kopioida herra johtajan vanhasta koneesta kaikki tarvittavat tiedostot uuteen, ennenkuin tyhjensin vanhasta kovalevyn?

Riittääkö löpö seuraavalle huoltoasemalle?

Voinko rataantutustumisessa luottaa siihen, että Retu tänään irtoaa putkeen vai pitäiskö mun saattaa se loppuun asti?

Voinko suunnitella kesän ja syksyn treeni/kisa-aikataulua, onko meillä sillon vielä koira?

2.4.2008

SM-treenit III


Eilen oli kolmannet sm-treenit, vetäjänä Arja.

Aamulla Retu oli jotenkin outo, ei maistunut ruoka ollenkaan ja luimusteli vaan pitkin seiniä menemään... Iltapäivälläkin se oli jotenkin vaisu, mutta treeneissä onneksi taas raisu :)

Treenirata oli mukavan vauhdikas, itsensäkin sai juosta hengähdyksiin asti. Radan alku oli vähän haastava, mutta muuten oikein sujuvaa menoa. A:lta Retu meinasi ensiksi vähän loikkia, mutta sekin meni sitten ihan sujuvasti ja muutaman kerran kun rata suhattiin läpi niin aika oli ekaan rataan nähden useita sekuntteja parempi. Oikein positiiviset treenit mun mielestä.