30.4.2013

Kamin magneettikuvaus

Nyt on Kami magneettikuvattu Espoon eläinsairaalassa neurologi Anne Muhlen toimesta. Alkutsekkauksessa (kävelyä, juoksua, portaita, vääntelyä ja kääntelyä) ei Anne huomannut Kamista oikeastaan mitään. No onhan se joo parempaan taas mennytkin eikä toisaalta oireet oikein ole kuin muutos aiempaan liikkumiseen, joten sitä on vieraan vaikea nähdä. Itsellä alko vähän jo olla olo, että pitääköhän lekuri mua ihan vainoharhaisena ja ollaanko täällä sittenkin turhaan. Ei varmaan noilla ”oireilla” olisi ihan heti magneettikuvaan päässyt, mutta onneksi siihen oli lähete helmikuussa Kamin kuvanneelta lääkäriltä.

Mutta en mä ole ollut vainoharhainen. Kamilla todettiin ahtauma oikeassa hermojuuressa ja hermojuuritulehdus, nämä johtuu siitä spondyloosista, joka on toispuoleinen ja kaventaa oikeaa hermojuurikanavaa. Tilanne ei ollut paha, mutta ilmeisesti se tulehdustila hermossa aiheuttaa kiusaa. Sitä helpottamaan saatiin neuropaattinen kipulääke ja pari viikkoa yritetään ottaa taas rauhallisesti. Anne totesikin, että täyslepoa ei tartte yrittää, koska oireet on lievät ja elämänilo täytyy kuitenkin säilyttää.

Parin viikon päästä kontrollisoitto ja tsekataan tilanne. Kun oireet saadaan pois, voi taas kokeilla lisätä rasitusta ja katsotaan mitä tapahtuu. Odotettavissa on, että tilanne muuttuilee ajan mittaan, välillä voi olla kipeä, välillä taas parempi. Ei voi tietää, näillä mennään.

28.4.2013

Ledin paluu!

Led palasi tänään kisakentille! Edelliset kisathan oli Lempäälässä helmikuussa, sama viikonloppu, jolloin sain kuulla Ledin spondyloosista. Nyt on siis treenattu muutamat ryhmätreenit medirimoilla ja tällä viikolla maxirimoilla, ei ongelmia. Tänään siis kisattiin kotikisoissa kaksi starttia.

Ekalla radalla mä tein väärän ohjausvalinnan yhdelle hypylle ja siitä kielto. Olisi pitänyt vaan muistaa, että kyseessä ei ole Kami eli päällejuoksu on toimiva valinta. Mutta oli meillä vaan kauhian kivaa! :D




Toka rata oli vähän haastavampi, varsinkin loppusuoraa edeltävä kuvio nurkassa ja sitten se loppusuora. Me tosin hyllytettiin jo heti alussa: Led tiputti ekan riman ja siitä molemmat taidettiin vähän hämääntyä ja kolmosesta ohi. Korjasin kakkosen kautta eli hyl. Muuten ihan ok menoa, mitä nyt lopussa, toiseksi viimeseltä hypyltä karkasi putkeen ;) Mä niin tiedostin ton riskin ja silti se vaan upposi sinne :D Mutta hauskaa oli silti!



Huomenna matkataan Espoon Eläinsairaalaan Kamin magneettikuvaukseen. Se ei onnu tai ole kivulias, mutta jotain outoa sen oikeassa takajalassa edelleen on. Ja nyt on aika saada selvyys, että onko sillä joku hermopinne vai mikä siellä kiusaa. Huomenna siis toivon mukaan olemme viisaampia.

22.4.2013

Paimennuskausi!

Se on kevät ny! Kevät ja paimennuskausi!

Eilen vietettiin kahdeksan tuntia pellolla paimennuspäivän merkeissä. Aurinko paistoi ja oli hyvää seuraa, mikäs siellä on ollessa!

Aamupäivän kaksi kierrosta treenasin Ledin kanssa ja iltapäivällä oli Kamin ja Lassen (!) vuoro. Ledihän ei ole pahemmin paimentanut, takana ainoastaan pari sytyttelykertaa viime kaudelta. Sillon sillä oli ihan hyviä välähdyksiä, mutta ne ei ollut kauhean pitkäkestoisia. Nyt oli jo ihan eri meininki, ainoastaan pari pientä tippumista pois vietistä, mutta muuten oli oikein pätevä. Ja niin ihanan kiltti :)

Eka sessio otettiin tarhassa. Hyvin löytyi tasapaino, onnistui kuljetus ja kaarissa on hienosti etäisyyttä. Toinen sessio oli isolla pellolla. Lisää vaistonvaraista kuljetusta, tasapainojen hakua ja muutama pieni hakulähetys. Loistava pikkuotus. :)



Lasse lähti ekaa kertaa kokeilemaan paimennusta ja hoiti siis treenit Kamin kanssa. He tekivät ensiksi tarhalla poispäinajoa reunoja pitkin, Kami hoiti hienosti hommansa ja opetti samalla Lasselle, että miten homma toimii ;) Se vaan tietää jo vanhasta kokemuksesta, että mistä on kyse. Toinen osio oli kaarien hakua, se Kamin kompastuskivi. Nyt eka kerta meni tosin vasta koiralla asian muisteluun ja ohjaajalla asian sisäistämiseen, mutta ainakin lampaat pysyivät hallussa ja ohjaajakin taisi sisäistää asian. Siitä se lähtee!

Kyllä oli Kami taas elementissään kun sai tuijotella lampaita :) Se sai toimia myös pysäytyskoirana muilta karkaavilta lampailta eli tuijotella kunnolla ja ihan luvan kanssa. Lammasnelikko vaan oli sen verran villi, että kun ne joku pöläytti karkuun niin niitä oli kohtalaisen vaikea enää pysäyttää, varsinkin kun se pöläyttäjäkin vielä yleensä seurasi mukana. No yksi nätti onnistuminen ja lauman palautus sentään saatiin tehtyä, täytyy vaan noita talven ruosteita hioa vähän pois...

8.4.2013

Varovasti takaisin kentille...

Kyllä on ollut emännän ja koirien naamat näkkärillä, kun ollaan päästy vähän taas aksaamaan :D

Torstaina oltiin Ledin kanssa viikkotreeneissä. Rimat oli 40 cm, joten aika haipakkaa sai pitää ohjauksen kanssa, normaalistihan hypyyjen kohdalla saa itselleen muutaman sekunnin kymmenyksen peliaikaa. Mutta hyvin mä kerkesin ja Ledi veti ihan sikahienosti! Makeeta!

Lauantaina käytiin treenailemassa Millan ja kultsujen kanssa. Tehtiin sitä samaa kellotusrataa, mitä tehtiin aikanaan ekalla TopTeam-leirillä. Medirimoilla ja nyt pääsi Kamikin kehiin. Sen kanssa mä en pysynyt mukana yhtään, kun ei aikaa kulunut hypyillä :D Ja Kami myös veti sydämensä kyllyydestä kun on viimeksi helmikuun alussa päässyt aksaamaan. Ledi veti tuttuun tapaansa vauhdilla, mutta kiltisti.

Tämän treenin jälkeen "koeajoin" myös Lyyti-kelpien samalla radalla ja sehän oli oikein näppärä kanssa! Hyvin samanlainen ohjattava kuin noi omat otuksensa, katotaan nyt josko rupean senkin kanssa vähän treenaamaan ja kenties kisaamaan. Ainakin tiistaina otetaan toinen yritys, nähtäväksi jää paljonko ekassa kerrassa oli vieraskoreutta vai onko se oikeesti noin kiltti otus ;)

Sunnuntaina näyttivät koirat olevan fyysisesti ihan samassa kunnossa kuin ennen aksaakin eli ei se ainakaan kauheesti haitaksi ollut. Jatketaan siis samalla linjalla eli kevyesti treenaillen. Su-iltana käytiin vielä lenkkeilemässä Tiinan lauman kanssa eli Ulpu- ja Unto-russelien ja bortsun pentu Pinjan kera. Tässä kokoonpanossa Ledikin uskaltaa näköjään laittaa leikiksi, aika useinhan se vieraassa laumassa vähän erakoituu. Russelit oli tarpeeksi pieniä, että uskalsi kaveerata ;) Ja Ulppanahan veti kelposten kanssa ihan hepuliksi :D

3.4.2013

Irlannin matka

Jahas, kirjotellaas oikein reissupostaus. Ja vieläpä reissupostaus ilman koiria!

Viime viikon keskiviikkoaamuna hypättiin siis koneeseen ja nokka kohti Dublinia. Dublinissa oli varattuna vuokra-auto (http://www.budget.ie/) ja saatiinkin ihan upouusi Kia Sportage. Lukemat oli lähtiessä auton mittarissa 16 km ja nafti 1 000 km tehtiin niitä lisää.

 Matkareitti kartalla:


Lentokentältä lähdettiin suoraan motaria pitkin kohti länsirannikkoa, tarkemmin sanottuna Spanish Pointiin. Vähän taisi outo auto ja vasemmanpuoleinen liikenne laittaa kuskia koville, mutta hyvin selvittiin pikku kylien pikku katujen kurvailujenkin jälkeen perille rannikolle. Meillä oli kaksi huonetta varattuna Bellbridge House Hotellista. Matkassahan oli siis mun ja Lassen lisäksi Lassen äiti. Hotelli oli oikein kiva. Sijanti mukavasti rannalla (kesällä varmaan todella hieno paikka), palvelu oikein ystävällistä, hinta edullinen ja ravintolan ruoka oli superhyvää.


Torstaina aamupäivällä tukevan aamupalan jälkeen suunnattiin auton nokka kohti pohjoista ja mentiin ihastelemaan Cliff's of Moheria. Jestas mitkä maisemat, suosittelen! Vaikka ravintolasta ei saanutkaan olutta.  



 Moherista jatkettiin pikkuteitä Killimeriin ja sieltä lautalla Tarbertiin (lauttamatka noin 20 min, 18 € / auto). Tarbertista jatkettiin Killarneyhyn, josta oli varattu seuraava yöpyminen Mountain Dewistä. B&B:n sijainti oli aivan loistava: rauhallisen kadun varrella, mutta silti ihan lyhyt kävelymatka keskustaan. Aamupala oli reissun paras ja huoneet pieniä, mutta siistejä. Emäntä oli oikein mukavan ja avuliaan oloinen, tosin komentti "Toimiiko huoneen 4 vessan valo?" jäi vähän ärsyttämään, ikkunoista kun näki, että vessaan oli jäänyt valo kun oltiin kaupungilla... Tai sitten valossa on oikeasti ollut jossain vaiheessa vikaa ja rouva ihan vilpittömästi asiaa tiedusteli... Killarneyssa vähän tallusteltiin katuja, mutta kaupat oli jo pitkälti sulkemassa. Muutamassa pubissa tietty kävästiin ja lopulta löytyi oikein loistava ruokapaikkakin.

Perjantaina jatkettiin taas aamupäivästä matkaa kohti Corkia. Matkalla käytiin tutustumassa Irlannin vanhimpaan linnaan, Blarney Castleen. Ihan jees paikka, kesällä varmaan upea, kun linnaan kuului valtava puutarhaosio.

Ja linnasta sitten majapaikkaan Shandon Bellsiin. Tämä oli kanssa majapaikka loistavalla sijainnilla eli rauhallinen alue, mutta kävelymatka keskustaan. Koska oli pitkäperjantai, tai Good Friday, kuten paikalliset sitä nimittävät, oli alkoholin myynti kaikkialla kielletty. Sen mä ymmärrän, että kaupat ei saa sitä myydä, mutta kylläpäs tuntui hassulta ravintolassa, kun sielläkin oli tarjolla vain vettä/limsaa. Ihme niuhotusta. Eipä siis tullut ainakaan Corkin pubeissa notkuttua... No valtaosa oli tietty kiinnikin, kun harvempi pubiin haluaa vesilasillista nauttimaan.


Corkista jatkettiin taas lauantaina rantareittiä pitkin Dubliniin. Kaksi viimeistä yötä vietettiin Clontarfissa Slievenamon Manor B&B:ssä. Tämä nyt ei ollut enää sarjassa kävelymatka keskustaan, mutta loistava sijainti silti. Bussilla pääsi nopeasti keskustaan ja bussi lähti melkein heti oven edestä. Ja sijainti oli rauhallinen. Talon isäntä oli oikein mukava höpöttelijä, vanha Lasse Viren -fani :D Muita yöpyjiä ei samaan aikaan paikassa ollutkaan ja se oli hyvä, koska talossa tuntui kuuluvan kaikki äänet huoneesta toiseen ja narisevat lattiat. Vilkkaaseen aikaan voisi vähän häiritä yöunia. Mutta kiva ja hintaansa nähden loistava paikka tämäkin.

Jahka matkalaukut oli jätetty majapaikkaan, käytiin palauttamassa auto ja kuskikin sai huokaista helpotuksesta ;) Vuokra-autotoimistolta lähdettiin tallustelemaan kohti kaupunkia, mutta karttojen puuttuessa meni vähän sompailuksi. Eksyttiin vähän huonomman alueen keskelle ja siellä vielä pubiin, huh huh mikä paikka... Lopulta löytyi sentään se keskusta ja siistimmät mestat. Kierreltiin aikamme ja yritettiin löytää sopivaa ruokapaikkaa, mutta kiitos kuivan perjantain, oli joka päivä ihan täynnä ja päädyttiinkin palaamaan majapaikan seutuville syömään.

Sunnuntaina lähdettiin taas aamupäivällä keskustaan ja Guinnessin panimolle. Ihan ok kierros, ei mikään kauhean erikoinen. Pääsin mä sentään läpi Guinness academyn kurssilta ja sain sertifikaatin, että osaan laskea oikeaoppisen tuopin Guinnessia ;) Kierroksen päätteeksi nautittiin tuopilliset paikan näköalabaarissa, josta olikin ihan kivat näkymät yli kaupungin ja Wicklowin lumihuippuisille vuorille. Panimohäröilyn jälkeen tallusteltiin taas vähän lisää, syötiin maittava pubilounas ja lähdettiin hetkeksi kämpille huilaamaan. Illalla palattiin Lassen kanssa vielä kaupungille ja suunnattiin Arlington hotellin ravintolaan, jossa on joka ilta irlantilaismusiikki ja -tanssiesitys. Hintaan 29,95 € / hlö sisältyi kolmen ruokalajin illallinen ja hieno show, ei paha. Muusikot oli hauskoja läpänheittäjiä ja tanssijat laittoivat jalkoja klipeti klop ihan miljoonaa. Aivan ehdoton vierailukohde!

Maanantaina tallusteltiin keskustassa vielä vähän lisää ja illan suussa lähti lento kotio. Kiva reissu oli! Autoillen sai maasta irti paljon enempi kuin pelkällä Dublin-kierroksella. Pikkukylät ja pikkutiet, pitkät merenrannat, korkeat vuoret ja laiduntavat elukat, silmänruokaa riitti. Ilmakin suosi meitä: yhtenäkään päivänä ei joutunut sateessa talsimaan. Ekana päivänä automatkalla tuli jotain räntää, mutta siinä kaikki sade. Tuuli sitä vastoin oli kyllä aikamoinen, mutta mitäpä sitä muuta merenrannalla voi odottaa.