28.1.2011

Paimennusta ja aksaa

Eilen sujui paimennus taas vähän jouhevammin kuin viime kerroilla. Treeni tehtiin vain kahden lampaan kanssa. Toinen niistä tykkäsi kirmata maneesin peilille aina kun vain suinkin pystyi, toinen taas oli sitä mieltä, että maneesin keskellä on kiva möllöttää. Mitään kiinnostusta niillä ei ollut keskenään laumautua, haastavaa siis!

Harjoituksessa oli tötsillä merkattu noin 3x3m neliö, johon lampaat piti saada seisoskelemaan noin 10 sekunniksi, ohjaaja ei saanut olla ruudun vierellä. Ja ruutu oli tietenkin kohtuu lähellä peiliä, joten se toinen lammas yritti koko ajan karata sinne. Muutaman yrityksen jälkeen Kaisa vinkkasi mulle, mihin mun kannattaisi itse sijoittua ja johan saatiin lambit kiltisti ruutuun. Sitten tehtiin pieni siivekkeiden pujottelu tasapainokuljetuksena, että koira pääsi viilauksen jälkeen vähän vapaammin touhuamaan.

Toisella kierroksella oli lammaskaksikosta möllöttäjä vaihdettu toiseen (möllöttäjä meni puskemaan peilin rikki ja sai vekin päähänsä) ja nämä kaksi viihtyivätkin paremmin keskenään. Ja kun peilikin oli peitetty, etteivät lampaat mene sirpaleisiin, niin homma olikin huomattavasti helpompi.

Tänään käväsin aamulla hallilla treenaamassa. Teemana ohjaajan jättäytyminen taakse kontakteilla, palkkana/houkuttimena reippaalle alastulolle oli putki suoraan kontaktin edessä. Näitä tein A:lla ja puomilla. Lisäksi vähän vaikeaa keppien avokulmaa, siinä saatiin kyllä virheitäkin aikaiseksi, kun koira ei vaan malttanut tsekata mistä kepit alkaa vaan aloitti tokasta välistä, kun linja kerran hypyltä sinne vei...

26.1.2011

Ryhmätreenit!!!!

Eilen päästiin viimein piiiitkästä aikaa mukaan ryhmätreeneihin. Kamilla oli hyvä hullunkiilto silmissä... Mutta kuunteli kuitenkin ihan kivasti.
Hypyllä 12 piti vähän jarrua säätää ja samoin putkijarrutusta putkella 14, muuten ihan kivaa menoa. Kami vaan veti ittensä ihan piippuun, pakko mennä niin kovasti kun kintuista pääsee... Ja hetken päästä se huohotti niin, että koko koira hytkyi.

Pidettiin taukoa Tainan ja Kisun vuoron ajan ja sitten oli ajatus vetästä rata vielä kerran läpi, mutta eipä Kamilla enää oikein ollutkaan puhtia, tiputteli rimoja alussa ja kun saatiin viimein se tahkottua, niin huomasin, ettei se enää  putkeenkaan ammu normaalia vauhtia, joten lopetettiin siihen, kun koira kerran oli ihan puhki. Pöksö eläin ♥

Mutta olipas se vaan kivaa pitkästä aikaa!!!!!!!

Videopätkä treeneistä:

22.1.2011

Pian me tullaan taas...

Kami pääsi tänään aksaamaan! Tai no oltiin me tiistainakin päivällä jo vähän ottamassa tuntumaa Saijan & Nipin kanssa. Tänä aamuna saatiin treeniseuraksi Taina & Kisu sekä Vellu & Aulis. Kyllä seurassa treenaaminen on kivempaa, kun tulee paremmin tauotettua hommaa ja ideoita ongelmakohtiin.

Yllättäen Kami ei edes yrittänyt räjäyttää rataa. Mä olin melko varma, että seitsemän viikon tauon jälkeen se sekoaa täysin... Mutta se olikin siis ihan kivasti näpeissä. Kontakteja ei vielä otettu radalle mukaan, paitsi pöytä! Ekalla kerralla meni vähän turhan lujaa ja kovasta pysähtymisyrityksestä huolimatta tipahti alas. Muut kerrat osasikin hidastaa ennakkoon. Käännökset oli ihan ok eikä kauheesti rimojakaan roiskittu. Olipas se kivaa!!

Torstaina paimennettiin. Kami ei taas tasapainosta osannut flankata ohjaaja luo vaan pakko olisi puskea suoraan kohti lampaita ja tuoda ne ohjaajalle. Putkiaivo. Ei kai niistä treeneistä muuta...

18.1.2011

Kiharat tulloo...

Kuinka nyt voikin olla näin "hyvä" flaksi, että tänään aamulenkillä kiharat osu taas samaan aikaan metsään... Olin vasta valosaan aikaan ulkoilemassa, kun ajattelin pitää vapaapäivän ja sieltähän yhtäkkiä alkoi selän takaa kuulua lähestyvää intovinguntaa ja nuorempi kiharista syöksyi kohti, huoh. Sain sen pysäytettyä 10 metrin päähän ja kääntymään takaisin tulosuuntaansa muutamalla valikoidulla sanalla. Mutta eikös sieltä sitten tullut se toinenkin ja yrittivät vielä yhdessä, josko saisi tulla iholle. Päräytin sanaset niin, että muutama varis tippui puusta ja molemmat päättivät lähteä kaukana karjuvan emäntänsä helmoihin Kieli ulkona

Luminen metsä kyllä helpottaa tota häätöurakkaa, kun koirat tykkäävät kulkea vain polkua pitkin ja se on helppo tukkia. Mutta mites sitten kun lumet on sulanut ja ne voi tulla mistä suunnasta vaan ja pyöriä ympärillä kilpaa? Josko mä sitä ennen saisin ne opetettua, että musta lähtee ruma ääni, ei kannata lähestyä...

17.1.2011

Vähän harrastelua taas

Viime torstaina alkoi taas maneesipaimennus. Nyt on varmaan sitten kevät, kun paimennuskausi alkoi? ;)

Koira hoiti paimennuksessa osuutensa ihan jees, pystyi jopa liikkumaan tasapainosta eteenpäin ja flakkaamaan luokse asti. Mulla vaan oli taas sauvankäsittelyssä ongelmia... Mä helposti sorrun hermostuessani siihen, että "osoitan" sauvalla koiralle kohtaa mihin sen pitäisi tulla. Mikä taas on koiralle hippasen vaikeaa, kun sen kuuluisi väistää sauvaa eikä tulla sitä kohti. Mä olen ennenkin tiedostanut tämän kämmäilyni, nyt se vaan puski liian monta kertaa esiin.

Lauantaina oli Kelmi-Nallikallion aksapäivä ATT:n hallissa. Kami pääsi mukaan turisteilemaan, antura ei ole vielä aksakunnossa :( Mä pääsin kuitenkin treenaamaan Kamin Lahja-serkun kanssa. Eka pätkä oli ihan helppo, ainoa ongelma oli saada koira lähtöön, ku se tykkäs lähteä nuohoomaan katsojien joukkoon... Tokassa pätkässä puolestaan alku tuotti hankaluuksia, kun ohjasin Lahjaa kuten Kamia eikä se nyt tietenkään ihan samalla tavalla toimi. Kamin kanssa uskoisin, että kyseisellä ohjauksella ei olisi ollut mitään ongelmia. Joka tapauksessa oli kiva päästä radalle, vaikkakin lainakoiran kanssa.

Täällä korvessa ei pahemmin muihin koiriin törmää. Tuossa lähellä yhdessä talossa on kultsu ja kaksi kiharakarvaista noutajaa, uroksia kaikki, ja ne välillä käyvät meidän kanssa samassa metsässä ulkoilemassa. Nyt viime aikoina on niiden jälkiä useamminkin alkanut metsässä näkymään ja tänään sitten törmättiin niihin... Oltiin Kamin kanssa pellon laidalla, polvia myöden lumessa, kun tämä kiharakarvainen poikakaksikko loikki pellon yli meidän luo. Isännän koirapillin viheltely kuului jostain kaukaa. Hetken pojat toisiaan nuuhkivat, ihan hiljaa, mutta jokainen vähän jäykistellen. Sitten päätti tämä toinen sankari hypätä Kamin selkään, johon Kami tietty murahti ja sitten alkoi molemminpuolinen murahtelu ja taas kasvettiin muutama sentti... Mä käskin Kamin selkäni taakse ja rupesin uhoomaan kiharoille, että alkakaas painua menemään siitä! Lähtivätkin vähän viheltelyn suuntaan laahustamaan, mutta kun käänsin selkäni jatkaakseni matkaa, kääntyivät otukset taas meidän perään. Tämä toistui muutaman kerran, aina Kami mun selän taakse ja uhoomaan vieraille, että lähtekää lätkimään. Ihan rauhallisen oloisia koiria ne oli ja uskoi mun kovisteluja, mutta vähän niiden olisi tehnyt mieli kuitenkin isotella... Lopulta sain ne häädettyä sen verran kauemmaksi, että lähtivät loikkimaan koirapillin ääntä kohti. Hyvä niin, oli ne sen verran Kamia isompia, että mitään yhteenottoa en todellakaan niiden kanssa halua. Mutta mä olin nyt varmaan tosi pro pack leader, kun sain ne häädettyä pois :D

13.1.2011

Panokset kovenee...

Eilen otin Kamin kanssa tunnarin kahdella kapulalla, panoksena iltaruoka, joka odotti kupissa vieressä. Ajatuksena, että jos koira nappaa väärän suuhunsa, lähtee iltaruoka hetkeksi pois ja uusi yritys vasta jonkun ajan kuluttua. Kamipas nappasi heti oikean. Aamulla sama harjoitus, nyt haisteli hetken väärää ja nappasi sitten oikean. Äsken oli kolmas kokeilu ja taas tuli oikea!

Tällä jatketaan nyt jonkun aikaa kahdella kapulalla, sitten kolmella. Koira taitaa kerätä liikaa kierroksia siitä, että otan naksun ja namit ja otetaan monta toistoa ja ruveta siksi sähläämään. Toivotaan, että tämä kertalaaki auttaisi meitä tunnarissa eteenpäin.

12.1.2011

Tokoilua!

Mulle meinasi iskeä tokoinspis. Eilen nimittäin Kami osoitti merkkejä, että olisi hokannut tunnarin idean. Vaihdoin kotitreenin tyyliä siitä, että istun lattialla ja kapulat on mun edessä ja Kami tulee siihen niitä nuuhkimaan, versioon, että vien kapulat parin metrin päähän, palaan Kamin viereen ja lähetän sen etsimään. Tein tällä versiolla neljä tai viisi toistoa kolmella kapulalla ja joka kerta Kami nappasi oikean!

Tänään sitten tästä innostuneena tein jopa pihalle ruudun, jota tehtiin pari toistoa, tässäkin oli jotain ideaa! Lisäksi yksi luoksetulon stoppi, joka oli kohtuullisen hyvä eikä sen jälkeisissä tuloissa edes tullut tavanomaista ennakointia vaan tuli vauhdilla loppuun asti. Jääviäkin tein setin ja Kami osaa kyllä aika hienosti erotella kaikki asennot.

Sitten sisällä uusi kokeilu tunnaria samalla tyylillä kuin eilen. Ja siihen loppu innostus. Kami rynni kapuloille aivan päättömästi, en saanut sitä mitenkään rauhoittumaan ja nuuhkimismodeen. Kunhan vouhotti kapuloille ja nappasi jonkun suuhunsa. Se siitä idean hoksaamisesta. Kun vaan saisi sen taas NUUHKIMAAN eikä vouhottamaan.

Kävinpä tänään ostamassa lumikengätkin, kun kerran juntiksi on ryhdytty. Ihan toimivilta vekottimilta ne tuntui, katsotaan sitten miten  niihin pidemmän päälle tykästyy.

7.1.2011

Elämäni junttina

Eilen tuprutteli taas lunta ja tänään pitäisi tulla vielä uusi pyry. Meidän pihatie on siis tukossa ja auraaja tullee tapansa mukaan parin päivän päästä... Todellista tarvetta mulla ei tänään ollut mihinkään lähteä, mutta iskipä ajatus tehdä elämäni juntein teko ja käydä kyläkaupassa hiihtäen! Junttimaisuutta kyllä ehkä lievensi vähän se, että koira toimi vetoapuna. Muuten olisin kyllä jo hyytynyt menomatkalle, kun viime hiihtämisestä on taas aikaa...

Menin kaupalla lyhintä reittiä (2200 m), mutta siinä oli vajaa kilsan pätkä auraamatonta tietä. Ja siihen tielle oli vielä pelloilta tuuli puhaltanut lunta niin, että tietä ei pellosta erottanut. Lumi oli osittain kovettunut ja kantoi suksia kohtalaisesti, mutta koira-parkaa ei yhtään ja sillä olikin todellinen urakka rämpiä eteenpäin... Se saikin siis tämän pätkän olla vapaana.

Kaupalle päästiin, vähän tuotti vaikeuksia löytää mitään, mihin koiran saa näön vuoksi kiinni. Lopulta se päätyi lastauslaiturin portaille suksien kanssa.

Takasin tultiin sitten pikkasen pidempää, mutta kokonaan aurattua reittiä. Voi vitsit kuinka kivasti suksi luisti ja koira veti innoissaan. Loppumatkasta se alkoi kyllä osoittaa vähän hyytymisen merkkejä. Niin minäkin. Ehkä vähän turhan räväkästi aloitettiin tämä uusi laji... Mutta nyt täytyy kyllä laittaa sukset useamminkin jalkaan ja suhailla tuota (aurattua!) pikkutietä menemään, oli se vaan kivaa!

5.1.2011

Tavoitteet vuodelle 2011

Mä olen tässä jo useampana päivänä miettinyt, että mitä tavoitteita sitä voisi asettaa vuodelle 2011. Jotenkin tuntuu nyt kauhean vaikealta asettaa niitä. Ainoa selkeä ja suurin tavoite on PYSYÄ TERVEENÄ. Nämä joulukuiset loukkaantumiset on nimittäin ottanut pattiin!

Agility taitaa olla ainoa, johon voin nimetä selkeän tulostavoitteen: eka serti. En tiedä onko mahdollista, mutta tavoitellaan nyt kuitenkin. Vaikka sitten jostain perähikiältä... Arvokisanollia keräillään kanssa, se tuplanolla vaan taitaa olla liian suuri henkinen vaatimus. Eri kouluttajien treeneihin aion osallistua niin paljon kuin mahdollista ja keväälle on vihdoin varattu paikka hyppytekniikkakoulutukseenkin.

Paimennus on siitä hankala laji, kun sitä ei voi treenata itsekseen ollenkaan. Ja jos kesän paimennustreenit sattuu samalla viikonpäivälle kuin aksa, niin sitten ei paimenneta. Mutta tavoitteena olisi kyllä päästä paljon paimentamaan ja jos päästään tarpeeksi, niin tulos oikeista kisoista olisi kiva saada. Jos uskaltaa lähteä edes yrittämään... Maneesipaimennus jatkuu taas ensi viikolla.

Tokon osalta ei ole mitään tavoitteita, kun ei ole ollut aikoihin treeni-intoa eikä olla siis treenattukaan.

Jälkeä tehdään omaksi huviksi, mutta jos joku sopiva kurssi sattuisi kohdalle osumaan, niin voisihan sitä omaa ymmärtämystä lähteä lisäämäänkin.

Pentu ehkä saadaan alkukesästä taloon. Siinä sitä sitten taas olisikin ihmettelemistä, että saisi yksilöstä yhtä helpon, tasapainoisen ja kivan kaverin kuin Kamista...

Terveyspäivitys

Takajalan anturahaava näyttää hyvältä. Aikanmoinen vekki siellä on, mutta nyt ei ole kahteen päivään ulkoiluista ruvennut vuotamaan vaikkei päällä ole ollut mitään suojaa. Keinonurmelle ei ihan vielä uskalla lähteä sutimaan, mutta toivottavasti pian!

Tänään käytiin fyssarilla tsekkaamassa onko kynnenpoisto-operaation jäljiltä tullut jumeja. Pientä kireyttä oikealla oli eli vähän on vasenta varottu, muttei mitään niin suurta, etteikö koira itse liikkumalla hoitaisi niitä pois. Viime kertaiselta käynniltä Kamille oli selvästi jäänyt postitiivinen muisto, nyt rentoutui hyvin nopeasti ja näytti nauttivan hoidosta. Ja kovasti tuli taas kehuja koiran fysiikasta :D

Eilen kävin auttamassa Kaisaa muutossa ja ennen sitä käytiin koirien kanssa lenkillä. Voi sitä menemisen riemua, mitä viiden kelpin ja kahden hiilerin laumasta paistoi niiden paahtaessa syvässä lumessa :D

3.1.2011

Kovan onnen koira

Kyllä Kamia nyt koetellaan :(

Vietettiin Uutta Vuotta kotosalla yhdeksän ihmisen ja neljän koiran voimin. Ilta kului mukavasti saunoen ja paljuillen, koirat käyttäytyivät kivasti eikä kukaan pelännyt paukkuja.

Puolen yön aikaan Kami käväisi pihalla ja oltuaan sen jälkeen hetken sisällä huomasi kaverini, että takatassu vuotaa reippaasti verta: anturassa oli kunnon viiltohaava :( Tämäkin jää mysteeriksi mistä on peräisin, mutta saikku jatkuu siis... Ja mä niin toivoin, että olisi tällä viikolla jo päässyt vähän aksailemaan. Lassekin lähti taas Saksaan ja mulla on vapaata, kun toimisto on vielä tän viikon kiinni, joten aikaa olisi ollut treenailla vaikka joka päivä. SPERKELE.