29.10.2008

Onnistunut paimennus :D


Eilen oltiin taas Rymättylässä paimentamassa. Viime kerran jälkeen on taas joku palikka loksahtanut pienessä päässä, koska Kami oli ihan sika hyvä (ainakin MUN mielestä!) Se KUUNTELI niillä valtavilla höröttimillään ja uskoi mitä sille sanoi! Kun mä käskin sen odottaa, se odotti ja kun käskin sen luokseni pois lampaiden luota, niin sehän tuli. Perusjuttuja joo, mutta mulle iso juttu! Voi vitsit kun oli kivaa.
Treenattiin hakukaarta. Lampaat oli laitumen nurkassa ja Kami sai vasemmalta kiertää toiselle puolelle, jossa seis ja sitten takaisin päin eli oikealta kierto. Muutama kerta näin ja sitten Kami saikin jatkaa lauman ja aidan väliin nostamaan lampaat ja ajamaan niitä pienen pätkän. Treenit jäi yhteen harjoituskertaan, kun pimeys hyökkäsi päälle. Mutta ehkä ihan hyvä niin, kun oli noin onnistunut suoritus. Nyt voi hyvällä mielellä jättää paimennuksen talvitauolle.
Paimennukseen liittyen tarvitsisi talven aikana treenata koiran kanssa oikea- ja vasen-käskyjä, liikkeestä pysähtymistä ja paikallaaan pysymistä (!) sekä etäisyyden vakiona pitoa eli koira kulkee tietyn matkan päässä musta, eikä saa tulla lähemmäs.

27.10.2008

Pervotokokelpie mamboilee


Eilen käytiin Kamin kanssa tokoilemassa ATT:n hallilla. Tehtiin vähän sitä sun tätä eli jonkun verran seuruuta, paikallamakuuta, eteentuloa ja liikkeestä maahanmenoa ja seisomaan jäämistä.


Seuruu oli vähän yli-innokasta namin tavoittelua. Loppupalkkana oli aina kunnon lelurevittelyt. Ja revittelyn jälkeen, kun otin Kamilta lelua pois, alkoi aina pienet mamboilut eli jätkä nylpytteli ilmaa... Ihanaa. Kaveri saa vähän kiksejä taas tästä hommasta. Kaikki muut liikkeet on ihan ok, mutta toi seuruun jälkeisen leikin jälkeinen hetki on vähän kiihkeä... Onneksi se ei sentään (vielä?) mun jalkaa yritä nylpyttää, kunhan yksinään hekumoi. ARGH. Motivointipatukka toimii hyvin, mutta motivoi vääriä aivosoluja...

24.10.2008

Agilityyyyyy


Tänään oli viimein meidän ekat "viralliset" agitreenit Janitan johdolla. Kyllä tätä on odotettukin! Kami yllätti todella positiivisesti käytöksellään: se ei karkaillut minnekään vaan tökki kiltisti kuonollaan mun jalkaa, että tehtäiskö jotain... Miten se voi hallissa tai treenikentällä olla noin "enkeli" ja sitten normielämässä lenkeillä täysi minisika...


No joo, treeneihin: alkuun jutusteltiin mitä kukakin on tehnyt ja miten. Janitan mielipide kontakteista oli, että kosketusalusta ei olekkaan hyvä, koska häivyttäminen yleensä epäonnistuu (?) ja että nenäkosketus olisi hyvä homma. Mulle se on sinänsä ihan sama, kunhan ne kontaktit toimisi! Jäi vaan mietityttämään toi nenäkosketus: eikö sekin alkuun opeteta jollakin lätkällä, joka sitten joskus häivytetään? Vai miten se opetetaan? Enpä ole asiaan perehtynyt, nyt perehdytään. Kamilla kuitenkin toi kuonolla tökkiminen käy aika sujuvasti...


Ensimmäiseksi otettiin keinuharjoituksia: eka treeni niin että keinu on kiilattu yläasentoon eikä pääse liikkumaan ja Janita piti koirasta kiinni, itse mentiin keinun päähän "stopiksi" ja koira sai juosta kovaa sinne ja pysähtyä hengaileen, syötettiin namia ja käveltiin pois ja tultiin takasi syöttämään. Koira siis odottaa keinun päässä (Janitan pitäessä paikoillaan). Lopuksi nostettiin koira pois. Tämä pari kertaa ja sitten keinun "pamautteluharjoitus". Keinu oli kiilattu niin että alapää on muutaman sentin ylhäällä ja koira sai tulla siitä alhaalta kyytille pamauttamaan keinun alas. Ja pamauksesta isot kehut. No Kami tykkää kolinasta joten mikäs sen mukavampaa, kunhan se akka ohjaksissa (siis tässä tapauksessa minä), ei olisi niin kömpelö... Toi keinutyyli, että juostaan sata lasissa loppuun pamauttamaan keinu alas, kuulostaa musta varsin loistavalta!


Seuraavaksi otettiin hypyillä kääntymistä. Itse mentiin kyykkimään siivekkeen luo ja ohjattiin koira siitä vierestä hypyn yli toiselle puolen "käteen kiinni" eli tarkoitus on opettaa koira hyppäämään niin, että kääntyy hypyllä (heittää peppua) eikä hyppää vaan suoraan ja kauas... Tätä muutaman kerran edestakasin ja sitten niin, että koira laitettiin istumaan hypyn keskikohtaan suoraa ja itse toiselle puolelle blokkaamaan, ettei koira hyppää suoraan vaan kääntyy palkan suuntaan.


Sitten tehtiin vähän ohjausliikkeitä, ensiksi sylikäännöksellä putkeen. Kami muutaman kerran hyppäsi putken yli, kun olin liian lähellä putkea, mutta jos vaan osoitin oikeaan suuntaan niin kyllähän se sinne lähti. Toinen ohjausjutska oli poispäinkäännös. Mulle vähän vaikeempi kun eihän me Retun kanssa tommosia "hienouksia"... Mehän siis mentiin aina vieri vieressä, väliin ehkä valssi ja villinä päivinä takaaleikkaus ;-) Se oli aika hassu fiilis kutsua koiraa liikkelle, kun ei tiedä yhtään mihin suuntaan se lähtee, kun eihän me olla oikeestaan mitään ohajusjuttuja tehty... No Kami säntäsi putkeen näytin mä mitä vaan, että eipä sillä väliä ;-) Ja putken jälkeen vielä jatkettiin pussiin. Vitsit kun mä taas tunsin itseni kömpelöksi, olenkohan mä vielä murrosiässä vai mikä on? Aerobicin tapaisissa jumpissakin menee ihan hyvin niin kauan kun tehdään liikesarjaa vaan jaloilla tai vaan käsillä, mutta annas olla kun ne pitää yhdistää: ei tule mitään! Mä olen motorisesti alikehittynyt. No onneksi on koirakin kömpelö, voin syyttää aina sitä... Tai ainakin toistaiseksi.


Renkaalla otettiin muutama hyppy ja vielä lopuksi kujakepit verkoilla. Kepit oli tosi paljon auki ja koirat sai juosta vaan läpi sata lasissa. Ja Kamihan juoksi kun Janita oli patukan kanssa vastaanottamassa. Meidän pehmeä mokkapatukka on niiin se juttu. Eipä lähde Kamin ajatukset harhailemaan ollenkaan jos patukka on näkösällä. Hyvä homma!


Loppusanat oli, että ei haittaa vaikka koirat menis sinne tai tänne, kunhan ne menee sinne kovaa ja on hauskaa! Tähän tähdätään, vielä kun ohjaaja lakkaa jännittämästä ja toheloimasta. Fyysisestihän noi ei ollut ohjaajalle mitkään rankat treenit kun ei juosta rataa läpi uudestaan ja uudestaan, mutta jotenkin niitä jännitti niin paljon, että treenien jälkeen mä olin ihan loppu! No oli Kamikin sentään aika väsynyt.


Sitten palataan taaksepäin... Prahasta ei tullut nähtyä paljon muuta kuin muutama baari ja oluttuoppi... Kuten on jo aiemminkin porukan kanssa jutusteltu: se on ihan turha tota laumaa kuskata mihinkään ulkomaille. Saman asian ajaisi, että kierrettäisiin bussilla muutama tunti ja mentäis johonkin pirun Mynämotelliin kauhian kaljalastin kanssa, kukaan ei olisi sen enempää fiksumpi tai tyhmempi... Kyseessähän oli siis firman syysretki, viime vuonna oltiin Pietarissa ja sitä ennen Tallinnassa. Joka paikassa vaan baarissa... No hauskaa oli, ei siinä mitään jos joku haluaa kuskata meidät sinne asti juomaan.


Kami ei pahemmin meitä ehtinyt ikävöidä, kun piti keksiä niin paljon kaikkea jäynää "maahantuojalla"... No sitten se onkin taas ollut koko viikon kotona kuin "herranterttunen" ei ole päivisin tehty vissiin mitään muuta kuin nukuttu. No ensi viikolla taas varmaan uudet kujeet täälläkin.

16.10.2008

Prahaan lompsis


Taas me hylätään meidän pieni hauva. Kami lähtee tänään Nallikalliolle hoitoon ja mä lähden firman syysretkelle Prahaan! Lassella on omat menonsa siellä sun täällä...


Edellispäivänä käytiin Haijaisissa lenkkeilemässä Soilin ja venakoiden kanssa. Taas sai Kami juosta sydämensä kyllyydestä metsässä, sänkipellolla ja suolla... Ennen lenkkiä otin parkkipaikalla vähän seuruuharjoitusta. Nyt kun Kami alkaa hokata, että seuruusta saa palkaksi patukalla revittelyä, alkaa kehitystäkin tapahtua... Muutama eteentulokin otettiin Soilin avustuksella ja vauhdilla tuli päin taas ;-)

14.10.2008

Tokoilua V


Eilen oli viimeinen kerta nykyistä toko-kurssia, sitten tarttis taas keksiä miten jatketaan "tottis-uraa".


Alkuun otettiin oikein kehänauhojen sisällä aloluokan mittainen käskytetty seuruu-osio. Kamilla aina välillä keskittyminen hetkeksi katkeaa, kun kuuluu ääniä tahi näkyy jossain jotain liikettä, mutta sitten kun se seuraa niin on kuulemma hyvän näköistä :-D Nyt täytyy treenata seuruuta niin, että ensiksi revitellään patukan kanssa vire ylös, sitten nopeasti lelun vaihto nameihin ja seuruussa nameilla välipalkkausta ja loppuun taas kunnon lelurevittelyt. Josko tolla saataisiin innokasta seuruuta!


Seuraavaksi treenattiin taas luoksetuloa. Ensiksi yksi vauhtiharjoitus eli lelu lentää selän taakse ja sitten pari tekniikkaosiota. Kamilla pääsi pitkällä matkalla vauhti niin kovaksi, että törmäili muhun oikein kunnolla... No ymmärsi muutaman toiston jälkeen vähän ruveta jarruttamaan, mutta kyllä se silti taisi persilleen lentää törmäyksestä ;-)


Väliin otettiin paikallamakuu. Kentän laidassa, missä piti maata, oli jotain outoa monen koiran mielestä eikä kukaan oikein tahtonut jäädä sinne. Kamikin nosteli jalkojaan ja kieppui, "hyi täällä on jotain ällöä!" Välillä makasi pitempääkin ihan ok vaikka itse kävin kaukana ja välillä taas yritettiin vaihtaa paikkaa.


Lopuksi vielä hyppyä. Vein lelun hypyn taakse Kamin odottaessa istuen, sitten otin Kamin perusasentoon ja lähetys "hyppy"-käskyllä. Hyvin lähti ilman, että liikautin eväänikään ja hyppäsi suoraan lelun kimppuun.


Kyllä toi jätkä taas jotain on tälläkin kurssilla oppinut. Nyt täytysi vaan jaksaa itsenäisesti treenata ahkeraan joka paikassa. Tällä hetkellä Kamilla ei keskittymistä riitä muissa paikoissa edes sitä vähää mitä Kaisan kentällä...

12.10.2008

Hakua ja muuta viikonloppupuuhaa


Tänään haettiin ukkoja Haunisissa. Nyt otettiin myös mukaan käytöstapojen opettelua eli koiran hallintaa keskilinjalla. Kaisa oli tuomari, jolle esittäydyttiin koira perusasennossa ja tarkoitus oli seuruuna paikalle tullakin. Kamille sai muutaman kerran ärähtää, kun se ei meinnanut pysyä nahoissaan kun olisi halunnut Kaisaa moikkaamaan ja ukkoja etsimään. Sentään se ärähdyksestä aina hetkeksi tokeentu ja saatiin homma jotenkin klaarattua.


Eka ja toka maalimies oli haamuja, jotka näyttäytymisen jälkeen jatkoivat vielä vähän matkaa sillä aikaa kun Kamin kanssa käveltiin lenkki toiseen suuntaan. Hyvin löyty miehet.


Kolmas ja neljäs maalimies näytettiin Kamille, kuinka ne lähti keskilinjaa eteenpäin ja sitten toinen vasemmalle ja toinen oikealle. Vasemmalla oli ukko tosi lähellä ja Kami löysi nopeesti. Sitten haettiin oikean puolen ukko ja sekin löytyi hyvin. Hyvät treenit, hieno sää, iloinen mieli!


Eilen Kami pääsi mukaan ATT:n uuteen halliin seuraamaan agilitykisoja. On meillä muuten upea halli! Kelpasi koirankin makoilla kumirouheisella tekonurmella. Kamista hallissa on muutenkin mukavaa, kun on paljon ihmisiä ihan vaan Kamin rapsuttelua varten ;-) Siinä se makoili jaloissa ja välillä kävi tökkimässä viereisiä ihmisiä rapsuttelemaan.


Hallilta jatketiin vielä Sauvoon kaverin luo iltaa istumaan. Sielläkin Kami oli mukava seuralainen, tottahan paikkoja piti kovasti tutkia, mutta ihan rauhallisesti käyttäytyi. On se kiva kun ton voi ottaa joka paikkaan mukaan, eikä se rieku tai kitise taukoamatta. No olihan osa syynä rauhallisuuteen se, että aamupäivän se kotona kyllä riehui aika paljon, kun veljeni oli käymässä ja se ihminen saa Kamin PÖPIKSI. Ei tarvi sanoa kuin "ho-ho-hoo" ja kelpie meinaa revetä nahoistaan...

Parempaa paimennusta


Perjantaina paimennettiin taas Rymättylässä ja nyt Kami oli huomattavasti mukavampi kaveri kuin viimeksi... Ehkä se viimeksi kuumeni siitä yhdestä uhittelevasta lampaasta niin paljon, että meni pyöröaitauksella läskiksi.


Nyt aloitettiin pyörötarhassa. Kami oli kiinni ja rauhallisesti pyörittiin lampaiden ympäri oikeaan ja vasempaan, välillä käskytettiin maahan ja heti kun meni, sai palkaksi jatkaa liikkumista. Muutaman kerran sitä maahan-käskyä sai toistaa, että meni läpi, mutta ihan ok homma kuitenkin.


Toisessa harjoituksessa pyörittiin lautatarhan ulkopuolella oikeaan ja vasempaan ja pyrittiin saamaan koira lauman toiselle puolelle tasapainoon ja siellä maahan. Kami menee hyvin toiselle puolen ja sainpa sen sinne maahankin kun vähän jankattiin. Hieno mies!


Lopuksi saatiin vielä tehtävä, jossa meidän piti siirtää lampaat pyörötarhalta laitumelle yhdessä Lordi-corgin kanssa. Lordin oli tarkotus olla "ajaja" ja Kamin jarruna. Ei me vaan tajuttu, että ne lampaat niin helvatisti lähtisi sinne laitumen kulmaan päin missä osa päkäpäistä odotti ja joka oli tietty ihan toisessa suunnassa kuin laitumen portti. Sinnehän ne iloisesti karkasi ja lankojen ali laitumelle ennenkuin me kerittiin edes tajuta mitä tapahtui ;-) Hupsis...

8.10.2008

Piilokamera


Muutamana päivänä viime ja tällä viikolla meillä on kotona nauhoittanut weppikamera koiran puuhailuja sen yksin ollessa. Suurimman osan päivästä tuo näyttää nukkuvan. Tällä viikolla koira on saanut olla päivät ihan koko tilassa (miinus makuuhuoneet) kun ei näytä aita enää sitä pidättelevän. Näin aita kaadetaan:



7.10.2008

Tokoilua IV


Tokotreenien aiheena oli tällä kertaa seuraaminen ja hyppy. Seuraamisosiossa harjoiteltiin mm. täyskäännöksiä ja juoksuun/kävelyyn siirtymisiä. Otettiin myös osio Kaisan käskyttämänä. Kamilla oli taas vähän on/off-päivä, sillon kun se oli mukana hommassa, meni tosi hyvin, mutta sitten kun taas nenä eksy maahan tai jossain näky jotain kiinnostavaa, niin ei meinannut millään saada kontaktia takaisin.
Hypyllä treenattiin lähetystä liikauttamatta käsiä eli koira perusasentoon ja käskyllä "hyppy" heitti Kaisa lelun hypyn yli jollon koirahan hyppää. Ja loppuun vielä tuttu paikallamakuuosio erilaisilla häiriöillä, hyvin Kami taas makoili.

5.10.2008

Hakutreenit


Tänään Kami pääsi taas kuukauden tauon jälkeen hakemaan "ukkoja" Vanton metsästä. Kolme ekaa maalimiestä otettiin hajumielikuvalla ja sitten lähetys keskilinjalta, viimeinen ukko oli haamu, joka näyttäytymisen jälkeen vielä vähän jatkoi matkaa niin ettei Kamilla ollut ihan tarkkaa kuvaa missä ukko luuraa. Vauhdilla Kami ryski jokaisen maalin luo. Ekan ukon edessä oli risukko, jota Kami ei malttanut edes kiertää vaan ryömi läpi vaan... :-D 


Kotioloissa Kami on ollut viime aikoina vähän levoton. Yksin ollessaan on joka päivä kaatanut väliaidan ja temmeltää sitten koko huoneistossa... Web-kamera oli pari päivää kuvaamassa touhuja: jätkä nostaa etutassut aidalle ja ronskisti vaan heijaa siinä niin kauan että aita kaatuu... No onneksi ei vielä ainakaan ole mitään tuhoja yksin ollessa tehnyt, mutta vähän alakaa epäilyttää mitä keksii. Eilen se oli hirveen tylsistynyt ja mm. napsi tavaroita kirjahyllystä (siis meidän ollessa kotona) ja seisoipa jätkä yhtäkkiä tv-tasollakin kun kateltiin telkkaria... GRRR.


No jotain positiivistakin kehitystä tapahtunut: ulkona nätisti kulkeminen autoteiden läheisyydessä on ollut tehotreenauksessa ja alkaa tuottaa tulosta. Nyt mennään asenteella "perkele et pelleile" ja asiasta ei keskustella. Toisinaan onkin jo oikein hienosti käyttäytyvä pikkumies narun päässä!

1.10.2008

Treffailua ja agiliitoa Kiistan luona


Kami pääsi eilen piiitkästä aikaa kokeilemaan agilityilyä, kun pidettiin yhdistetyt pentutreffit ja minitreenit Tainan ja Kiistan luona. Kami hyppeli innolla esteiden (about 10 cm) yli ja tuntui jopa vähän seuraavan ohjaavaa kättä. Lelu oli palkkana ihan must ja siinä roikuttiin ja reviteltiin oikein kunnolla. Pitää muistaa ottaa lelu ei-ohjaavaan käteen kun muuten Kami tuijottaa vaan sitä lelua eikä näe esteitä ollenkaan... Vauhtia ja tekemisen riemua löytyi, iso ero edelliseen kertaan kun olimme ATT:n kentällä. No onhan siitä jo melkein kaksi kuukauttakin ja tässä välissä on tuo putkiaivo alkanut hiffata, että on kivaa tehdä YHDESSÄ. Eiköhän siitä vielä jotain tule, ainakin nyt odotan Janitan pentuagilitya kauheessa täpinässä...


Kahdella esteellä tehtiin hyppyjä, muutama takaakierto ja tiukkoja käännöksiä. Lisäksi otettiin mini-A:lla vähän kontaktitreenia, muutaman kerran jälkeen Kami tuntui vähän hokaavan siinäkin että mitä siltä odotetaan.


Ja ennen treeniä sekä niiden jälkeen sai Kami ja Kiista kirmata pisin pihaa. Oli niillä vauhtia! Kiista on ihanan pieni ja siro verrattuna Kamin lötjäkkeeseen. Ikäeroahan niillä on vaan about kuukausi, mutta Kami on kaksi kertaa painavampi! Kiistasta tulee simpsakka neiti!