30.3.2008

Voitto kottiin!!




Wecan kisat Noormarkussa oli taas jännitystä täynnä... Mun pahin pelko on aina ollut, että olen koiran kanssa just lenkillä tai jossain ja missaan rataan tutustumisen. Nyt vähän niinkuin niin kävi... Aikatauluun oli merkitty ihan omat rataantutustumiset mineille ja medeille. Minien rataantutustumista me odoteltiin kentän vieressä kun kateltiin mimmonen rata sieltä muodostuu, mutta Lasse tai minä ei kumpikaan kuultu kuulutuksesta, että rataan tutusminen onkin vaihdettu niin että minit ja medit tutustuu yhdessä rataan. Mä hokasin sen vasta siinä vaiheessa kun olin minien jälkeen menossa kovasti tutustumaan rataan, mutta eka medi kuulutettiinkin radalle. Mitä hel**ttiä?!? Homma saatiin ratkaistua niin, että mä starttasin viimesenä ja sain kerran juosta radan ensiksi läpi ilman koiraa. Onneksi olin seurannut sen verran muiden koirakoiden menoa, että ohjauskuviot oli omassa päässä jo päätetty. Mutta voi sitä paniikkia...

Rata meni ihan ok, Retu-perhana pudotti okserin vaikka se oli ihan suoraan hypättävä... Vauhti taas oli vähän mitä oli, yliaikaa tuli puoli sekunttia ja tuloseksi 5,53 ja 4. sija. Ihanneaika oli kyllä määritetty vähän turhan tiukaksi, vain yksi koirakko pääsi alle ihanneajan...





Toisella radalla olin mukana rataantutustumisessakin. Rata vaikutti ekaa huomattavasti haastavammalta, varsinkin kepeille tulo ja niiltä jatkaminen. Mutta hyvinhän Retu sen suoritti, ei kompuroinut okserillakaan, joten nollahan siitä tuli ja YKKÖSSIJALLE! Mä viimeseen asti katoin tuloksista, että saatiinn toiseksi nopein nolla, kun katoin vahingossa yhtä minien aikaa, kun olivat listassa niin peräkanaa. Joten kun viralliset tulokset tuli ja oltiinkin ykkösenä, oli yllätys suuri! Nyt lähti sitten Retun valiokello käyntiin, tik tak tik tak...





Tokalla radallakin Retun vauhti näyttää aika hittaalta. Milläköhän sen sais juoksemaan kunnolla? Varmaan suurin syy on kyllä edelleen mun jännittämisessä kisoissa, kyllä se treeneissä mun mielestä vauhdikkaammin liikkuu.

Tokan radan jälkeen Retu oli jo aika väsynyt, seistä tollotteli vaan kun odoteltiin palkintojen jakoa. Ja sillon kun se on väsynyt, se on kärttynen. Kaikille lähelle tuleville koirille piti rähistä...

Illalla lähdettiin vielä kavereiden kanssa keilaamaan ja Börssiin hillumaan. Koskakohan sitä onkaan viimeksi tullut käytyä oikein yökerhossa? Ei pysty muistamaan... Nyt on sitten kauhia päänsärky, taitaa jäädä bodypump väliin...

27.3.2008

Loikitaan


Toi yhtäkkinen lumentuprutus saa Retun aivan sekaisin... Eilen se ei ulkona voinut tehdä mitään muuta kuin loikkia joka ikiseen kinokseen.

Sama juttu myös hallilla ennen treenejä, eikä se sitten itse treeneissä enää niin kauheasti jaksanutkaan loikkia... No oli se ihan suht reippaana menossa mukana, mutta tehtiin Jaakko Suoknuutin B-maajoukkueleirin harjoitusrataa ja siinä oli muutama kohta, jossa mä aina kämmäilin ja niitä mentiin moneen kertaan niin Retua alko selvästi kyllästyttämään se saman kohdan toisto. Ihmekö tuo, kun koira menee ihan niinkuin mä käsken ja aina vaan joutuu uudestaan tekemään saman kohdan. Tarttis saada joku robottikoira, jonka kanssa saisi harjotella omaa ohjausta... Mutta ihan tyytyväinen olen treeniin niiltä osin millon Retuakin vielä kiinnosti täysillä. Kontaktitkin oli suht ok, kun A:lle tulin aina "pakkopysäyttämään" sen.

Viime viikolla oli keskiviikkona Henkka Luomalan vetämät SM-treenit ja sieltä mentiin monta kivaa kilpailunomaista rataa. Niissä ei ollut mitään yliteknisiä osioita vaan semmosta suht sujuvaa radan juoksemista ja mä ainakin tykkäsin, että välillä sai edetä vähän rennommin ja vauhdikkaammin eikä aina tahkota vaan jotain tosi kinkkisiä kohtia. Retukin oli ihan vauhdikkaalla päällä, A:t tosin jätti kunnolla pysähtymättä ja mäkin lepsuilin niiltä osin... Harvinaisen epäloogista koiralle kun välillä vaaditaan kontakteilla kunnon pysähdys ja välillä ei...

26.3.2008

Kyllä loma on aina lomaa...


Tervehdys taas. Eilen palattiin kotiin 13 tunnin ajomatkan jälkeen ja tänään olenkin taas jo töissä.

Sodankylässä oli kelit kohdillaan: aurinko paistoi ja jokunen aste oli pakkasta. Hiihtelemässä käytiin, samoin laskettelemassa (Lasse lautailemassa), pilkille päästiin ja moottorikelkka-ajelullekin! Kyllä kelpasi.

Nyt näyttää olevan aika myräkkä tuolla ulkona, onneksi ei tarvi olla siellä...

19.3.2008

Lomalomaloma


Hip-hei, huomenna alkaa loma ja kaahataan Kelujärvelle Sodankylän kupeeseen. Hiihtelemässä olisi tarkoitus käydä Luostolla, ehkä vähän laskettelemassa ja tietenkin Savukoskella kuivalihamarkkinoilla, ne ne vasta villit on ;) Viime vuonna Lasse odotti innolla mainostettua vuoden kuivalihatytön julkistusta, kunnes kuivaliha"tytöksi" paljastuikin Hannele Pokka, voi sitä pettymystä...

Blogi siis vaikenee ainakin ensi viikon keskiviikkoon asti, joten tämän illan sm-treeneistäkin tulee raporttia vasta myöhemmin (jos sillonkaan).

Hyvää Pääsiäistä kaikille!

17.3.2008

Sauna


Jäipä viime kirjoituksessa kertomatta tapauksesta sauna. Retuhan on täysin saunahullu. Meillä Retu ei ole koskaan päässyt saunaan, mutta silti sillä on kausia, jolloin vahditaan saunan ovea aina kun joku ottaa askeleen kyseiseen suuntaan, josko vaikka sinne pääsis...

Äitini lauantaina mainitsi käyneensä aiemmin päivällä saunassa. VIRHE, Retun kuullen ei saa edes sanoa kyseistä sanaa. Samantien singahti koira äitini kylpyhuoneen ovelle odottamaan saunavuoroa. Hauskinta on, ettei äitini asunnossa edes ole saunaa. Retu pääsi useaan otteeseen tarkastamaan kylppärin ja toteamaan, ettei siellä ole saunaa, mutta silti se koko illan aina kesken uniaan säntäsi kylppärin ovelle kytikselle, kun äitini vaan sattui liikahtamaankin sinne päin. Ja jos ovi oli auki, livahti koira pimeään kylppäriin kököttämään ja odottamaan sitä hetkeä, jolloin se sauna sinne syntyy...

16.3.2008

Riihimäen kisat


Tervehdys lumisesta Lahdesta.

Eilen oltiin Retun kanssa kisaamassa Riihimäellä kolme starttia. Ekana oli hyppyrata, josta saatiin taas yksi nolla-tulos kerättyä. Nollia tuli yhteensä 21 kpl alle ihanneajan, joten palkintosijoille meidän just alle ihanneajan nollalla ei ollut toivoakaan päästä. Mä en pysty kuolemaksenikaan tällä hetkellä muistamaan mimmonen rata se oli, toivotaan, että ratapiirros tulisi nettiin. Taisin taas vähän jännittää...

Toinen rata oli sitten normi agirata. Alkuun oli kaksi hyppyä, joista toinen oli okseri ja sen jälkeen melkein 180 asteen käännös kepeille. Retu helposti pudottaa okserin jos ei saa hypätä sitä ihan suoraan (kun ei sitä ole pahemmin treenattu), joten mä annoin sen hypätä ihan rauhassa ja vasta sitten rupesin kääntämään kepeille. No tottakai mä kyttäsin niin paljon sitä hyppyä, että tiputtaako se riman vai en, etten keskittynyt kääntämään sitä kepeille oikein vaan sisääntulo sössittiin. Ja sitten minä en taaskaan virheen jälkeen saanut enää tsemppiä päälle, joten loppurata meni ihan hutiloinniksi, hylkyhän sieltä tuli.

Kolmannella radalla oli muutama tosi kinkkinen kohta ja ne meni meiltä tosi hyvin, mutta sitten mä hutiloin helpossa kohdassa ja putkelta tuli kielto ja tulokseksi siis vitonen. Mutta siihen rataan olen ihan tyytyväinen kun vaikeat kohdat meni kuitenkin hyvin.

A:lta Retu molemmilla radoilla vähän hyppäs (tuli alas kuitenkin muttei jäänyt odottamaan lupaa jatkaa), mutta puomi meni suht hyvin. Saas nähdä saadaanko me vieraassa kisapaikassa koskaan mentyä kontakteja täydellisesti, kun niitä on treenattu vain kotihallissa ja muualla mennään miten mennään... Laiska ohjaaja.

Kolmen radan jälkeen oli kyllä niin kuitti olo (kiitos edellispäivien sulkapallon ja bodypumpin), että onneksi ei tarvinnut ajaa takaisin Naantaliin vaan tulin tänne Lahteen äiteen luo. Ja täällä on lunta ja sekös on Retusta kivaa ;-)

13.3.2008

Vähän treeniä, paljon rutinaa...


Eilen oli taas treeni-ilta. Meitä oli vaan kolme treenaajaa, joten päästiin vaihteeksi tekemään kaksi rataa, yleensä jää ajanpuutteen vuoksi yhteen. Retulla oli hyvä vauhti päällä ja se yllätti taas mut positiivisesti parissa hankalaksi luulemassani kohdassa.

Illan ongelmat koski mun ohjausta (tietty) ja puomin kontaktia. Puomin kontaktin se teki mallikelpoisesti kun treenasin vain puomia, mutta annas olla kun mennään rataa, niin se alkaa himmaamaan jo ylhäällä. Kun joskus on päässyt radalla jatkamaan puomilta tulematta alas asti... GRRR. Ja se mun ohjaus... Koska mä opin että tiukoissa mutkissa se koira täytyy saada aloittamaan käännöstä jo ennen estettä, eikä vasta pari metriä esteen jälkeen, sillon se ei ole enää tiukka käännös? Mä aina keskityn vaan siihen että saan koiran sille oikealle esteelle ja sitten sen jälkeen vasta rupean miettimään eteenpäin sitä seuraavaa estettä...

Retulla alko jo tulla kyllästyminen yhdessä kohtaa kun mä koko ajan kämmäilin ja mentiin uudestaan ja uudestaan. Ei se enää meinannut mennä putkeenkaan kun sinne oli menty jo vaikka kuinka monta kertaa... Arjan vinkuvalla kumikanalla saatiin sitten taas motivaatio ja into takaisin. Voi taivas sitä saalistusta...

Ja A:n kontaktit oli melkein joka kerta todella hyvät, kerran tais karata jatkamaan ilman lupaa.

Sitten rutinaa (kannattaa lopettaa lukeminen, tää on pelkkää valitusta): mun auto kirskuu. Se on kirskunut jo pari kuukautta ja oli sen takia huollossakin, mutta se kirskuu edelleen. Tänä aamuna kun se taas Ohikulkutiellä kirskui niin että korvista otti, ajoin tohon huoltoon missä se oli, että nyt se kirskuu, tulkaa kuuntelemaan. Arvatkaa vaan kun asentaja ajeli sillä vartin verran Ohikulkutietä edestakas, kirskuiko? No ei kirsku ei. Eikä he ota sitä huoltoon, kun eivät tiedä mitä kun eihän se mitään ääntä pidä. Ja jarrut he tsekkas jo aiemmin. MUTTA KUN SE KIRSKUU! Ja mä saan sitten kuunnella viikonloppuna sitä kirskunaa Riihimäelle, Lahteen ja takasin. Ja ensi viikolla reilun tuhat kilometriä Sodankylään.

Töissä on tänään tökkinyt kaikki vastaan, koneet jumittaa ja on rikki. Enkä mä saa yhtään ongelmaa ratkaistuksi. Pää särkee kun yöllä nukuin huonosti etc.

Pitäisköhän munkin ottaa Retun taktiikka käyttöön ja iltatreenien jälkeen puolisen tuntia ravata ympäri kämppää siirrellen tavaroita paikasta toiseen ja kolistella sitä sun tätä ja sitten käpertyä rentona sänkyyn ja nukkua autuaana aamuun asti?

9.3.2008

Kuvia


Pistetääs vielä muutama edellisiä nätimpi talvikuva Retusta...

maalikuu2008 049

maalikuu2008 058

maalikuu2008 060

maalikuu2008 064

Ei tota elukkaa paljoa lumesta erota...

Häähumua!


Huh kun väsyttää, mutta oli se vaan ihanaa... Eilen oli siis ystäviemme Tarun ja Jonathanin häät. Vihkiminen tapahtui Salossa Uskelan kirkossa ja juhlia viettiin yöllä kahteen asti Wiurilan Kartanossa. Lasse oli bestmanina ja koska hänellä oli sen takia frakki, piti mullakin olla puku vimotten päälle. Mä en ole eläissäni ollutkaan vielä noin hienona! Oli se vaan niin ihana tunne juhlia ystävien kanssa jokainen viimesen päälle kauniina :)

Täytyypä oikein liittää kuva tänne blogiin, kun suurin osa lukijoista on nähnyt mut vaan tuulipuvussa naama punasena agilityhallilla... Onnistuttiin jopa saamaan musta kuva jossa silmät auki, se ei ole kauhean helppo homma...

5.3.2008

SM-treenit


Ekat sm-treenit (by Rauno) takana ja hyvä fiilis jäi niistä! Rauno oli tehnyt paljon hyppyjä sisältävän radan, jossa sai treenata tiukkoja käännöksiä. Ensiksi jokainen suoritti radan kilpailun-omaisesti, sitten käytiin yhdessä läpi ongelmapaikat ja vaihtoehtoisia ohjaustyylejä ja sitten suoritettiin rata uudestaan ja eri ohjaustyylejä kokeillen. Retulla oli hyvä vauhti päällä ja olin siihen oikein tyytyväinen. Vähän epäilytti, että onko sillä puhtia enää iltamyöhään treenata, varsinkin kun se koko iltapäivän Lassen kanssa kotona riekkui, vaikka mä yritin että koiran tarttis välillä huilata ja kerätä voimia treeniin. Mutta eipä se näköjään haitannut.

Treeniradassa ei ollut A:ta, mutta treenailin sitä muuten vain. Retu meni sen TOSI hyvin! Mulla ei ollut edes kosketusalustaa, mutta siihen alas se tuli reippaasti nököttämään 2on-2off ja odottamaan lupaa jatkaa. Joku treeni näköjään tuottanut tulosta! Nyt on sitten vuorostaan puomi se heikompi (ei tule ihan alas asti) mutta eiköhän sekin pienellä lisätreenillä saada kuntoon. Meillä on siis toivoa!

Smashing Pumpkinsin keikka oli kunnon rokkia! Varsinkin muutamien kappaleiden akustiset sovitukset oli todella mun makuun. Aika outo bändihän toi suurimmaksi osaksi mulle on, joten se esti mihinkään "hurmokseen" pääsyä, mutta kyllä siellä keikalla viihtyi! Muutenkin oli kiva miniloma. Aamulla nukuttiin pitkään, syötiin aamiaisella hyvin ja ehdittiin kotiin ja lenkillekin vielä auringonpaisteessa!

3.3.2008

Vilkas viikko tulossa


Tästähän on tulossa aktiivinen viikko...

Tänään lähdetään töitten jälkeen Helsinkiin katsomaan Smashing Pumpkinsia, ollaan siellä yötä ja palataan huomenna kotio. Illalla onkin sitten ekat SM-treenit. Keskiviikkona on taas "normi" agilitytreenit, torstaina bodypump ja perjantaina sulkapallo. Lauantaina on ystävien häät Salossa/Halikossa ja jäädään Saloon yöksi, josta sunnuntaina takasin. Sunnuntai taitaakin sitten muuten mennä kotona leväten.

Ja isäntäkin saatiin viime yönä kotio, hyvä hyvä!

2.3.2008

Ken tietä käy se tien on vanki...


... vapaa vain on umpihanki. Liekö tuo Retun motto? Ainakin heti jos on lunta maassa, ei Retu kävele tiellä tai metsässä polulla vaan sen on pakko moosia siellä lumessa. No suotakoon koiralle kyseinen ilo, sen verran harvoin tota lunta täällä on. Mutta tänään on, joten käytiin kiertämässä Luonnonmaalla Haijaisten lenkki ja sieltä muutama kuva:

maalikuu2008

Lumipallon kopittelua:

Lumipallon kopittelua

maalikuu2008

RÄYH

On muuten aika haastavaa yrittää heittää koiralle lumipalloa ja saada siitä samalla otettua kuva...

Neljän jälkeen olis tarkoitus mennä bodypumpiin, saas nähdä mitä jäynää Retu sillä aikaa kotona keksii. Eilen olis pois noin 15 minuuttia, kun kävin testaamassa uuden Liidelimme ja sinä aikana Retu oli syönyt säpäleiksi mun käsilaukusta tongitun kynän ja huulirasvan. Lähtiessä se oli tyynyllä umpiunessa, mutta taisikin vaan feikata... Mutta eteisen kaapeissa se ei ole viikkoon käynyt, räminätölkit on tehnyt tehtävänsä!

Vaihdoinpa muuten blogin etusivulla näkymään vain viisi viimeisintä kirjoitusta, koska muuten noiden kuvien takia voipi joillain lataus kestää. Vanhemmat tekstit tietenkin löytyy kuukausittain kuukausilinkkien takaa. Äitille tiedoksi ;-)