31.12.2011

Lenkkikuvia


Edelliseen postaukseen on lisätty videoita ja tässä vielä muutamia veljeni ottamia kuvia Joulupäivän lenkiltä. Mukana menossa Kami, Entti ja Led.






27.12.2011

Perusviikonloppu...

Paitsi yhdellä päivällä pidennettynä! Olipas kiva ehtiä pitkästä aikaa muutaman päivän sisällä kahdesti aksaamaan sekä monelle kelpielenkille. Ja aksaamaan vielä molempien koirien sekä Lassen kanssa! Lasse vetäsi molemmilla kerroilla Kamin kanssa radanpätkän ;)

Aattona tuli siis käytyä aksaamaassa, Kami pääsi muutaman viikon tauon jälkeen taas kehiin ja oli kovasti onnellinen :D Ledi pääsi tutustumaan hyppytekniikka-perussarjaan. Muutaman kerran loikkasi viimeisen eli viidennen hypyn yli samalla loikalla kuin edellisen... Pikkasen viimestä väliä pidentämällä huomasi, ettei enää onnistukaan ja teki sitten sarjan ihan oikein. Sehän käyttää aivojaan! Pimeää putkikulmaa tehtiin taas kanssa sekä takaaleikkausta putkelle, se kun on välillä vaikeaa, nyt ei ollut.

Lasse "putkettaa" Kamia ja Lediä:



Lassen ja Kami pro-agilitya:



 Joulupäivänä käytiin ensiksi Ruskolla lenkkeilemässä kelpieporukassa: Taina & Kiista+Maus, Eeva & Armas+Urho-borderi, Nanna & Puuma sekä Tytti& Nuppu. Keli oli tosi jouluinen: vettä tuli kuin aisaa, loppua kohden tosin vähempi. Kivat maastot oli hiekkakuoppien lomassa ja koirilla ah, niin kivaa. Sitten haettiin Turusta mun kytkin-rikkoinen golf kotio ja lähdettiin uudestaan lenkille :D Tällä kertaa seuraksi tuli Noora ja Entti-poika. Isällä pojalla oli taas koko lenkin ajan kauhia kyttäily toisen tekemisistä ja välillä juostiin kilpaa aivan hurjina. Ne on vähän outo kaksikko :D

Tapanina lähdettiin taas hallille pakoon sähkötöntä myrskyn saartamaa kotia. Seuraksi saatiin Enttinen. Ja paukahtihan Miakin paikalle, joten saatiin videolle sama rata pätkä isän, emän ja pojan toimesta :D

Kamin rata:



Ansa:



Entti:



Ja lopuksi vielä Lasse ja Kami:



Ja aksailujen jälkeen lenkkeiltiin taas meidän metsissä perhekokoonpanolla eli Mian lauma, Noora & Entti ja meidän porukka. Onpahan ainakin koirat saaneet aktiviteettia!

Sitten ootellaan, että ne sähköt palautuisi. Tällä hetkellä olleet 33h poissa. Eipä siinä muuten mitään suurempaa hätää ole kun vettä kuitenkin saa, mutta pakastimen sisältö huolettaa. Ja lämmin suihku ois kiva. Täytynee huomenne hyödyntää työpaikan suihkua jos ei sähköt vielä tänään palaudu. Muutamat puut kaatui pihassa, onneksi vahinkoja aiheuttamatta. Fiatin pressuautokatos sen sijaan on entinen ja naarmuttipa se fiatiakin mennessään :( Metsässä oli aikamoinen määrä valtavia kaatuneita puita, hurjalla voimalla se tuuli iski!

20.12.2011

Tavoitteet 2012

KAMI

Agility: Viimeset sertit (mahdollista vastaanottaa aikaisintaan maalis-huhtikuussa) -> agility- ja hyppyvalion tittelit. Arvokisanollat kasaan, SM-kisoista kaksi tuloksellista rataa. Nollien kerääminen tällä hetkellä vähän ahistaa, kun on koko ajan vaan kisataukoa. Ja jos kisaaminen menee liikaa ”nollien keräämiseksi” niin niitä tuskin tippuu…  Mutta tavoite on tämä, katsotaan täytyykö. TopTeam-valmennuksista pyritään ottamaan kaikki irti ja kehittämään sitä nollavarmuutta.

Paimennus: Kai sitä ensi kesänäkin voisi muutamat kisat käydä. Mennee loppukesään, kun talvitauolta palautuminen vie aikansa. Ja ne haut tars saada kuntoon… PPR1-titteli olis kova juttu.

Toko: Hmmmm… Tekisi mieli kisoihin vielä lähteä, mutta voittajaan on turha mennä, jos tunnari, ruutu, metalli ja luoksarin pysäytykset ei ole kunnossa. Ja avoimeen ei jaksa enää mennä. En siis lyö lukkoon mitään tavotteita.

Muut: Koiran pysyminen terveenä!! Jos saadaan PPR1-tunnus, niin voisi piruuttaan viedä Kamin joskus näytille käyttöluokkaan. BH?

LEDI

Agility: Viralliset kisat ei ole vielä ensi vuonna ajatuksissa, mutta jos koiran saisi kisavalmiiksi niin voitaisiin heti vuonna 2013 aloittaa. Kaikki esteet ja ohjaukset siis tutuiksi. Kenties jokunen epis-startti.

Paimennus: Sytytellään keväällä ja katsotaan onko pohjia jatkaa pidemmälle.

Toko: Alokas-luokkaa voisi loppukesästä harkita, jos vaan aktivoidutaan treenaamisessa. Virallinen tavoite ALO1.

Muut: Koiran pysyminen terveenä!! ”Pakollisen” näyttelytuloksen haku väh. 15 kk iässä. Luustokuvaukset. Murrosiästä selviäminen ;) Poikien välien pysyminen kaverillisina.

19.12.2011

Vuoden 2011 kertaus tavoitteiden osalta

Jahas, tämän vuoden osalta kisailut on kisailtu jo jonkin aikaa sitten, joten kai sitä voisi verrata vuotta tammikuussa asetettuihin tavoitteisiin.

Suurin tavoite oli pysyä terveenä. Tähän tuli Kamin osalta varsinkin loppuvuodesta vähän takapakkia. Ekaksi oli jotain jumia vasemmassa etujalassa, sitten TopTeamin valintatilaisuuden loukkaantuminen joka kiusasi kuutisen viikkoa, nyt on paranneltu vasemman etuanturan puhki kulunutta pintaa ja loukkasipa toi lauantaina metsässäkin ja on aavistuksen epäpuhdas, huoh.

Agilityssa konkreettisin tavoite oli eka serti. No eka serti saatiin, samoin toisetkin sertit. Sekä hyppäri että agiradoilta. Tämä hyvä! Kolme nollavoittoakin saatiin (1xPello, 2xLohja). Kuten arvelinkin, arvokisanollat jäi tuplanollaa vajaaksi, yhteensä kerättiin 11 nollaa kesän arvokisoja varten. Keväällä ja alkukesästä oli kisoissa ”hyvä syke”, mutta syksyllä ei olla päästy taas vauhtiin. Ja sitten tuli kisataukojakin. TopTeam-valmennusrinkiin pääsy oli aika kova juttu, semmosesta en etukäteen osannut haaveillakaan.

Agilitysertien jälkeen se heti seuraavaksi eniten arvostamani asia vuoden saavutuksissa oli paimennuskisojen korkkaus. Se ei ollut edes virallinen tavoite, mutta loppujen lopuksi tuli kisattua 2 SPKY:n kisaa ja 2 SBCAK:n kisa. Tulos saatiin yhdestä SPKY:n kisasta (41/90) ja SBCAK:n kisasta (60/100, ALO3).  PPR1-titteli jäi harmittavasti muutaman hakupisteen päähän.

Tokon osalta en asettanut mitään tavotteita eikä kyllä mitään virallista tehtykään. Parin kurssin verran harrastettiin tokoa ohjatusti, muuten itsenäisesti. Tunnari ei edelleenkään ota tulta alleen, ruutu ja metallikin on vähän vaiheissa.  Eipä siis olla vuodessa edistytty tällä saralla juurikaan.

Lisäksi käytiin Kamin kanssa luonnetestissä, josta hyväksytty tulos pisteillä 110 ja laukausvarman.

Pentu saatiin taloon ja pennusta on kasvanut kiltti nuori mies. Aksan alkeita on treenattu ahkerasti, tokoa jonkun verran ja muita elämän alkeita. Tähän mennessä olen kaveriin oikein tyytyväinen, käyttäytyy kivasti paikassa kuin paikassa, viksu, rohkea ja sosiaalinen otus.

Näillä eväillä eteenpäin, ensi vuoden tavotteita kypsyttelen vielä hetken mielessäni.

15.12.2011

Teiniaksaa

Tiistaina oli Ledillä taas Elinan treenit. Kami taukoilee omista aksoistaan, kunnes anturan iho on taas kunnollinen.

Nuoriso treenasi ensiksi pimeää putkikulmaan ja putkesta oikeaan suuntaan kääntymistä. Yksittäisellä putkella tämä oli Ledille ihan helppo homma. Sitten radalla, kun vauhtia oli mukana, oli putkeen uppoaminen välillä vähän haastavampaa. Joka kerta tuli kyllä ulos oikein ulkokurviin.

Radalla oli muutama valssinpaikka, se pimeä putkikulma, kepit ekaa kertaa täyspitkiä ja viimesenä esteenä rengas, jossa Elina palkkaamassa. Tokana esteenä olleesta putkesta Ledi tuli muutaman kerran ulos sisäänmenopäästä, kun näki mun jo lähtevän toiseen suuntaan. Ja kun muutama kerta toistettiin samaan kohtaa (aina väärin) niin alko pennulla keittämään ja se rupesi rähjäämään. Ja sitten kun se rähjää, se ei ajattele. Onneksi rauhottuu nopeasti, kun pyytää rauhoittumaan. Ja sitten taas toimi homma, kun koira rauhottu. Täytyypä muistaa katkaista noi turhaumakiihtymykset heti, niin pysyy homma järjellisenä.

Kepeillä koira oli ekalla kerralla vähän ihmeissään, kun ne jatkukin kuuden jälkeen. Pitää nyt jatkaa koko pitkillä (vinot verkotetut), koska sen ekan puolikkaan koira menee kahdella suoralla loikalla, sen jälkeen rupeaa vähän järkevämmän näköisesti liikkumaan, kun suorilla loikilla ei ulos asti pääsekkään. Rengas radan osana oli ihan ok juttu.

Ledillä on jotain murkkuiän ahdistustakin vissiin. Ollut välillä jotenkin kummallinen: väistelee Kamia, niinkuin Kami olisi aikeissa tappaa sen ja muakin välillä kyttää siihen malliin kuin olisin just piessyt sen... No leikkii se kuitenkin välillä Kamin kanssa taas ihan normaalisti ja aksaili ihan täysillä :) Se on vaan välillä vaikeaa olla nuori.

13.12.2011

Viikonloppu Alpeilla

Torstaina luovutin koirat jälleen kerran Millan ja Mikan huomaan ja lensin Saksaan Lassea moikkaamaan. Perjantaina Lasse oli aamupäivän töissä, joten mun oli ajatus mennä tsekkailemaan Augsburgin joulumarkkinoita ja muuta menoa. Lähtöä hieman hankaloitti se, että Lasse oli lukinnut aamulla töihin lähtiessään asunnon oven ja sitä ei saa sisäpuoleltakaan auki muuta kuin avaimella... Hetken ikkunalla roikuttuani sattui vuokraisäntä pihalle ja sain hänet avaamaan mulle oven :)

Iltapäivällä kun Lasse oli päässyt töistä, suunnattiin Mondeon nokka kohti Garmisch-Partenkircheniä. Semmonen puolitoista tuntia sinne taisi ajella. Majatalomme Alpenkranz löytyi ongelmitta, ei muuta kuin kamat huoneeseen (jonka parvekkeelta oli muuten kivat vuorinäkymät) ja kaupunkia tsekkailemaan. Ja olihan siinä katseltavaa: kauniita alppitaloja ja joka puolella kaupungin ympärillä kohosivat jylhät vuoret.





Kaupungin liikkeet tuntuivat kaikki olevan muotivaatekauppoja/lasketteluvarustekauppoja. Shoppailtua ei siis pahemmin tullut kuin Glühweinia. Ja syömässä toki piti käydä. Ähkyyn asti.

Lauantai valkeni sateisena ja sumuisena. Lähdettiin heti aamupalan jälkeen ajelemaan kohti "Ruususen linnaa" eli Schloss Neuschwansteinia. Muiden turistien mukana tallusteltiin pari kilometriä tietä ylös linnalle. Hetkittäin linnaa ei tahtonut näkyä ollenkaan sumun takia, välillä se taas oli ihan kirkkaasti nähtävillä.




Paremmin linnan olisi tainnut nähdä joltain viereiseltä vuorelta, linnan juurelta katsoessa ei tullut sen koko oikein esiin. Paremman kuvan linnasta saa esim. täältä. Linnalta jatkettiin matkaan Oberstdorfiin ja majatalo Birkenhofiin. Kamat taas sisälle ja kaupungille ruokaa metsästämään. Oberissa oli jonkun sortin pyhä, joten kaupat oli harmittavasti kaikki kiinni. Muutamaa turistipuotia lukuunottamatta. Vesisadekin vähän vei hohtoa kylältä. Loistava ravintola kuitenkin löytyi ja sain elämäni parhaan wwienerschnitzelin!

Sunnuntai valkeni taas kirkkaampana ja ajeltiin takaisin Garmischiin. Tai oikeastaan sen ohi Eibseelle, josta pääsee gondolihissillä Saksan korkeimmalle huipulle Zugspitzelle (2 962 m). Ajomatkalla Garmischiin oli paikka paikoin kauhiat sumut, mutta Eibseellä onneksi se oli jo aika hyvin hajonnut ja vuoren laella näkyvyyttä olikin jo 200 km. Huikaisevat maisemat! Vuoria vuorten perään. Ja laaksoja, joista osa sumua täynnä ja osassa taas näkyi kylät kauniisti.

Matkalla huipulle, huimaa...



Ja huipulla!



Kalbschnitzelit vedettiin naamaan kera weissbierin, ai jai kun oli hyvää :)

Vuorivisiitin jälkeen olikin taas aika palata Friedbergiin ja maanantai-aamuna koneeseen ja takaisin mustaan Suomeen. Lassekin oli ystävällisesti jättänyt oven lukitsematta, helpotti paluumatkalle pääsyä...

4.12.2011

Jos vaikka yhden riman roiskaisisi...

Eilen kisattiin ATT:llä Rauno Virran radoilla. Mukavia ratoja oli tehnyt!

Ekalla radalla tuli yksi rima alas, kun ohjaaja ajoitti paskavalssin hypylle ja vielä vetäisi kätensä oikein kunnolla alas kesken hypyn... Eikä siinä kohdassa edes ollut tarvetta millekään tiukalla valssille, olis antanut hypätä vaan... Huoh. Tulokseksi siis 5 rv.



Tokalla radalla tuli sitten toka rima alas. Tämän laitan kyllä ihan koiran piikkiin. Vauhti oli kyllä kohdallaan, päästiin samaan etenemään toiseksi tulleen Tuulian ja Punssin kanssa! Ja mä sentään juoksin kengännauha auki... Huomasin aukinaisen nauhan, kun olin jättänyt koiran ja siirtymässä tokan esteen taakse. Saiskohan tommosessa tilanteessa pyytää tuomarilta mahdollisuutta palata koiran viereen sitomaan nauhaa? Mä juoksin sitten nauha auki, kun ajattelin, etten ainakaan siellä kahden esteen takana voi ruveta sitä sitomaan, tulee Kami vielä ihmettelemään, että mitä mä puuhaan. Tulokseksi tästäkin siis vitonen.



Hyppärillä rataantutustumisessa päätin tehdä takaaleikkauksen yhteen kohtaan. Muita katsellessani vaihdoin suunnitelman persjätöksi, ennen radalle lähtöä päätin sittenkin pysyä takaaleikkauksessa. Kun oltiin kyseisessä kohdassa, niin sain kuningasidean, että joo ehtiihän tässä sittenkin tehdä persjätön. Jos ehtii radalla kyseisessä kohdassa ajatella moista ja sitten vasta tehdä sen, niin arvatkaa ehtiikö? Ei ehdi. Tässä rima alas ja hetken päästä koira väärään putkenpäähän. Loppu saatiin sentään taas vedettyä ihan kunnialla.

Mutta joka radalla siis yksi rima alas. Arvatkaa jurppiiko?! Muuten oli kyllä hyvä meno ja tekemisen meininki :)

Henri Luomala oli napannut Kamista hauskasen kuvan kisoissa, on ainakin ihan oma ilmeensä naamalla...

30.11.2011

Ledin aksat

Kami huilaili vielä eilisen eikä osallistunut viikkotreeneihin. No koukkasin mä hallin kautta matkalla Ledin treeneihin ja Kami sai vetää kepit pariin kertaan. Halusin vaan varmistaa, ettei niistä jäänyt mitään kaunoja. Hyvin veti, ei ongelmaa.

Elinan treeneissä junnut teki ratapätkää, jossa oli vähän valssia ja pari poispäinkäännöstä. Poispäinkäännöksiä ei oltukaan vielä tehty, kun kyseinen kerta alkeiskurssilta jäi väliin. Siispä muutama kuivaharjoittelu ja alkoi jotenkin sujua. Ei vaan tahdo aina tulla siihen vetoon mukaan vaan tulee sivuvalumaa, kuten Lotta viikonloppuna uuden termin opetti ;) Mutta ihan kivasti se veti.

Yksinään tehtiin vähän rengasta, pussia ja puolikkaita keppejä sekä tasapainolaudalla horjuntaa. Hauskasti Ledi laudalla voblasi :D Elinan kanssa mentiin vielä pari kertaa aikuisten puomi (remmissä). Nyt pysy jalat puomilla hyvin, vähän tosin tahtoo alastulolla himmata, täytyy panostaa siihen, että tulee alas asti vauhdilla!

28.11.2011

TopTeam-leiri 1

Ensimmäinen TopTeam-leiri takana ja voin todeta, että RANKKAA oli. Sekä koiralla että ohjaajalla. Sekä henkisesti että fyysisesti.

Leiri alkoi perjantaina yhteisellä illallisella ja pienellä infotilaisuudella. Lauantaina aloitettiin hallilla aamu klo 7:45 ratojen rakentamisella ja sen jälkeen osa aloitti lajitreenit ja me muut käytiin Jerryn kanssa läpi ohjaajan lämmittelyä/koordinaatioharjoituksia. Ja heti sai reidet jumiin :D

Ekat lajitreenit meille veti Suomalaisen Jari. Ihan jees rata, aika suoraviivaista etenemistä, putkiin irtoamista ja haastavimpana kohtana oli koko kentän pituinen estesuora, jonka viimeinen este piti tehdä takaakiertona. Tämä epäilytti kovasti, mutta niin vaan sitä ehti koiran takaakiertoon tökkäämään, kun lähti ajoissa liikkeelle! Onneksi tämä kohta meni kertayrityksellä läpi, toisella kerralla ei jalat olisikaan enää varmaan liikkuneet tarpeeksi nopeasti. Muutamia rimantiputteluja ja yhtä putkeen väärän pään ohivientiä vähän tahkottiin.
Sitten olikin pitkä odottelu ennen seuraavaa treeniä, kun aikataulut kosahti. No ihan hyvä, että ehti koira kunnolla huilata.



Toka treeni oli Oreniuksen Juhan vetämä. Tässä jouduttiin lähtemään vähän väärällä jalalla liikkeelle, kun homma kosahti heti alkuunsa kolmosesteen riman tiputtamiseen. Kyseessä oli välistävedon jälkimmäinen hyppy, jossa koiralla oli vielä niin kiire putkeen, että nuoleskeli aina siivekettä niin, että rima tipahti… Ei malta koota, ei sitten millään! Ja kun tästä päästiin jatkamaan, tökkäsi heti seuraavaan kohtaan eli takaakiertoon, jonka jälkeen piti päästä kahden hypyn välistä seuraavalle hypylle. Vastakäännös takaakierto hypyllä toimi aika kivasti, alkuun sainkin Kamin oikein seuraavalle hypylle, mutta siellä käänty väärään suuntaan ja sitten kun sitä yritettiin korjata niin alko siltä takaakierroltakin livetä väärälle hypylle. Huoh. Loppurata menikin sitten vähän helpommin, yksi päällejuoksu piti vähän uusia, mutta sen jälkeen taidettiinkin päästä kerralla virheettä läpi. Mutta aika huono fiilis jäi, kun sitä alkua joutu tahkoamaan niin siunatun kauan ja aina vaan toisti samat virheet…

Elinan treeni oli viimeisenä, siinä en enää yrittänytkään koko rataa vaan sovittiin, että tehdään joku lyhyt onnistunut pätkä ja sitten homma saa olla siinä. Koira ja ohjaaja kun alko olla jo ihan puhki ja kaivattiin vaan vähän onnistumisen tunnetta. Alku oli vähän vastaava kuin Juhan treenissä eli välistä veto kakkosen ja kolmosen välissä ja kolmoselle rimantiputus… PRKELE. Se kun saatiin kunnialla suoritettua niin vedettiin ihan ok pätkä ja se treeni oli siinä.



Hallilta äkkiä äiteen luo suihkuun ja hotellille yhteisillalliselle, jonka jälkeen olin kotona yhdentoista kinttaalla. Ja aamulla taas kasiksi hallille…

Sunnuntaina olikin ”vain” yhdet treenit ja Suomalaisen suoraviivainen rata, josta kellotettiin aika. Kellotusradan tein heti ekana, kun koira oli vielä skarppina ja sai rauhassa tehdä. Iltapäivällä kyseisellä radalla olikin semmonen kilpailukarnevaali, että ihan hyvä että olin vetänyt omani ihan ”omassa rauhassa”. Muutaman kerran taas roiskasi jonkun riman ja kerran-kaksi loppu ohjaus kesken, mutta päästiin lopulta nollana läpi ja se riitti mulle tältä erää. Kokeilaan aikaa parantaa sitten seuraavalla kerralla, kun rata rakennetaan. Koiralle kyllä hauska rata, kun sai tykittää menemään!



Orenius veti meille taas itse treenin. Nyt sain paremman asenteen heti alkuunsa ja tehokkaalla ohjauksella saatiin ihan mallikasta menoa aikaan! Kepeillä Kamille tuli aivan käsittämätön työtapaturma: jätti viimesen välin pujottelematta. Vaikka kyseessä ei ollut edes mikään persjättö tai muu erikoinen kohta, mähän jatkoin keppien ohi ihan suoraan ja mielestäni mitään ennakoimatta. Tokalla yrityksellä sama homma ja sitten iskikin vähän kelpiejumi, en mä varmaan osaa… Muutamaan kertaan piti sitten mennä kepit ihan palkan odottaessa päässä ja löyty taas rytmi ja vauhti. Ja jätettiin kepit siltä erää siihen. Kai tässä tuli esiin koiran väsymys.

Sitten tahkottiin oikein kunnolla yhtä päällejuoksua, jossa siis rimaa roiskittiin. Kunnon palaute riman roiskaisusta, sitten useempi onnistunut toisto, joista palkkaus ja taas provosoitiin huonolla ohjauksella esiin riman tiputus, josta palaute ja taas kunnon palkka onnistuneista toistoista. Sieltähän alko löytyä jopa kokoamista hypylle! Tämän homman kanssa täytyy nyt ottaa taas tehokuuri, kun on selvästi lipsuttu liikaa. Rata loppuu rimanpudotukseen. Aina! Loppuradan kieputukset saatiin ihan kivasti vedettyä ja eikun jäähylle, koira oli aivan sippi! Tuli kyllä vähän turhan rankka treeni, mutta saatiinpahan joku ajatus koiran päähän tästä rimajutusta.



Loppupäivä menikin sitten seuraillessa muiden kisailua kellotusradalla ja viimeiseksi Vapun henkisessä valmentautumisessa. Kellotusradalla näytti moni huippukin kämmäilevän ja useampaan kertaan, ihan lohdullista välillä nähdä, että ei kukaan taida kuitenkaan ihan aina täydellisesti onnistua. Ja löyty sieltä vertaistukea muutamasta muustakin, jolla on vähän puupää-koira, joka ryskii ohjauksesta läpi. Tai kyllähän Kami yleensä ohjaukseen tulee mukaan, muttei malta aina keskittyä hyppyihin vaan niistä mennään läpi…

Eli rankkaa oli. Tänä aamuna Kami näytti kyllä ihan vetreältä, samaa ei voi sanoa musta! Vasen etuantura sillä vaan on nyt ihmeesti kulunut, pinta ihan rikki. Ei arista ollenkaan eikä vuoda tai mitään, mutta lepäillään nyt ainakin se kuntoon. Ja sitten jatketaan rima-natsituksella!

Ledi-lepakko oli viikonlopun Tiinan hyvässä huomassa. Oppi uusia temppuja ja oli kuin herranterttunen :) Ihanaa, ettei tarvinnut siitä murehtia pitkien päivien aikana lain, KIITOS!

23.11.2011

Kami aksaa!!

Olipas huippukivaa päästä pitkän tauon jälkeen Kamin kanssa radalle! Tiistaitreenien rata oli tämmönen:


Kami veti aika kivasti! Rimat oli 50-55 cm. Ainoa kinkkisempi kohta oli lopun 19-20, joka näköjään tehtiin väärin kuvaan nähden, 20 kun hypättiin toiseen suuntaan. Yritin kohtaan sylkkäriä, mutta kun ei koira vaan tule vetoon mukaan. Lopulta luovutin ja tein valssilla. Saatiin koko rata ihan nollana läpikin :)

Hypylle 15 sovelsin muuten saksalaisen ja se oli aika hauska kohta. Toi taitaa olla ainoa kohta millon saksalainen multa onnistuu, kun ei tarvi keskittyä koiran takaakiertoon lähetykseen ja ehtii hyvin alta pois...

21.11.2011

Kamin osteopaatti, osa 2

Lauantaina Kamilla oli uusi visiitti osteopaatille. Muutos edelliseen kertaan oli iso, koira on kuulemma "työstänyt" kroppaansa. Pientä kireyttä edelleen oli havaittavissa vasemmassa kyljessä, mutta osteopaatin mielestä koira on agility-kunnossa. Mun vaan hirvittää jo se ajatus, kun Kami pääsee pitkän tauon jälkeen kaahaamaan, ettei vaan heti rikkoisi itseään uudestaan. Jotenkin on semmonenkin pelko, että uskaltaako sitä tiukasti kääntää, mitä jos se taas menee nurin? Tänään tai viimeistään huomenna käydään kokeilemassa miltä homma tuntuu.

Ennen lauantain osteopaattia pääsi Ledi aksaamaan. Lasse oli mukana kuvaamassa, joten Ledin hömpöttelystä pientä videokoostetta:



Rimat oli ekaa kertaa noinkin korkealla, kun noissa siivekkeissä ei alemmas saa. On toi "juokseminen" vaan vähän hassun näköistä, kun tyyppi etenee enempi ylöspäin kuin eteen... Kai se siitä vielä kehittyy.

16.11.2011

Miniaksakelp

Eilen Elinan treeneissä junnujen kanssa treenattiin sylkkäreitä. Oltiin ekaa kertaa J & J:n uudessa hallissa, aika hieno oli! Pohja tuntu antavan koirille vielä lisää vauhtia menoon, Ledikin oli alkuun ihan hulvaton :) Onneksi ehdittiin ottaa omatoimitreeninä viereisellä kentällä takaaleikkausharjoitusta ennen varsinaista osiota Elinan kanssa, saipahan Ledi pomppia suurimmat intonsa pois ja oli taas kuulolla.

Rata oli 12 estettä, kolmeen kohtaan viljeltiin sylkkäriä. Vähän etukäteen epäilytti, että tuleeko hommasta mitään, sylkkärit kun on mulle vähän vaikeita... No tällä kertaa, kun yritin pitää kaikki aiemmat neuvot päässä ja keskittyä oikeesti hommaan, niin mehän saatiin sylkkärit joka kerta menemään oikein! Puolikkaat kepit oli radalla kahdessa kohtaa, niitä piti vähän Ledin kanssa muistella, kun meinasi välillä suhata ohi. Lopulta saatiin ekaa kertaa kokeilla mennä koko rata putkeen ja sepäs jopa onnistui! Kykenemme pitämään pakan kasassa siis jopa 12 esteen verran!

Kontaktien tilannetta katsottiin kanssa. Tehtiin (remmissä) kokonaista matalaa pentupuomia. Ledi tuppaa hyppelemään kesken matkan alas ja taas takasin puomille... Kotiläksyksi namihäiriöt ja puomin kulkeminen pois hyppelemättä...

Elinan treenien lisäksi Ledi on päässyt tekemään omatoimitreeniä MKK:n treenivuorolla Vantossa ja sunnuntaina ATT:llä kisatöiden jälkeen. Hyvä, että on varakoira, jonka kanssa pääsee pitämään taitoja yllä, kun pääsankari on poissa pelistä.

14.11.2011

Kami osteopaatilla

Huoh, tiukaksi vetää, että päästäänkö Kamin kanssa ekalle TopTeam-leirille vai ei :( Lauantaina käytiin osteopaatilla ja ei mun ajatukset epäpuhtaasta liikkeestä olleet pelkkää vainoharhaisuutta, valitettavasti. Ennen hoitoa katsottiin ulkona liikkeitä ja oikealla takajalalla liikkuu aavistuksen lyhyempää askelta plus ”pompottaa” takapäätään vähän.

Selän nikamista ei kireyttä löytynyt kuin vähän yhdestä keskellä selkää. Ei siis siellä SI-nivelen suunnalla mitä alkuun epäiltiin. Suurempi kireys löytyi sitten vasemmasta kyljestä. Joku kylkikoppa vai mikä ihme se nyt oli. Hoidon jälkeen liikkui vähän rennommin, muttei edelleenkään täysin normaalisti. Katsotaan nyt mihin homma kehittyy, ensi lauantaille saatiin uusi aika ja sillon selvinnee uskaltaako leirin treeneihin osallistua vai ei.

Liikuntaa saa kuitenkin harrastaa, pysyy edes vähän kunto yllä. Mutta agilitya tai muuta rankkaa ei vielä tällä viikolla.

Kylläpäs tästä nyt sitten tulikin iso harmi. Kaatumisesta tuli sentään lauantaina jo kolme viikkoa kuluneeksi, eikä koira ole kunnossa. Ja TopTeam-leiriin on kaksi viikkoa aikaa…

11.11.2011

Ledilamppu syttyi

Eilen oli Ledin toinen sytyttelykerta lampailla, yksi kerta on vielä jäljelläkin. Viime viikolla Ledi ei tuntunut oikein hokaavaan lampaissa mitään mielenkiintoista, kuljeskeli vaan mukana ja söi papanoita... Eilen olikin ihan eri ääni kellossa ja nähtiin ihan paimennusmeininkiä!

Ensiksi otettiin pätkä pyörötarhassa. Minä hajottelin lammaslaumaa ja Ledi sai katsella vierestä ja miettiä, että mitä tekisi. No sehän mietti. Ja mäkisi välillä... Otettiin Heili hetkeksi mukaan pyörittämään laumaa ja johan saatiin Lediinkin liikettä. Leiskauttipa se hienosti puuaidan ylikin Heilin perässä... Ja se on sentään aika korkea aita :D No Heilin poistuttua Ledi jatkoi kuitenkin kivasti lampaiden liikuttelua. Koira piti ensiksi vaan käynnistää hommaan ;)

Tokalla kierroksella tultiin ulos pyörötarhassa verkkotarhaan. Liikuteltiin laumaa ympäri ja koira sai vapaana touhuta mitä touhuaa, kunhan nyt ei rupea hajottamaan laumaa tai muuta täysin typerää. Ledi kuljetteli laumaa oikein kivasti ja aina välillä syöksyi eteen pysäyttämään, jos joku otus meinasi liikkua liian kovaa. Se siis jo alkeellisella tasolla paimensi! Liikkumista nyt ei voi kovin paimenmaiseksi kuvailla, kun lauman eteen sännättiin yleensä hervottomilla kenguruloikilla :D Elegantti paimeneni: mäkisee ja loikkii kenguruna...

9.11.2011

Ledin aksat

Eilen oli Ledillä taas Elinan treenit. Illan teemana oli takaaleikkaukset eli mentiin pätkissä rataa, johon viljeltiin takaaleikkauksia. Onneksi oltiin maanantaina Taijan ja Metkan kanssa hallilla omatoimitreeneissä ja tuli tehtyä juuri takaaleikkauksia! Kyseinen kerta kun oltiin pois ekalla kurssilla, joten niitä ei oltu tehty ollenkaan ennen maanantaita. Nyt oli sitten edes joku ajatus jo olemassa.

Muutamassa kohdassa pidempi esteväli aiheutti vähän kyselyä ja epäröintiä. Takaaleikkaus mustalle putkelle oli myös vähän hankala ja samoin viskileikkaus. Viskileikkaus onnistui, jos Elina oli palkkaamassa koiraa, mutta jos apupalkkaajaa ei ollut, meinasi pentu suhata ohi vain. En sitten tiedä johtuiko omasta luoton puutteesta, että ei se koira tonne kuitenkaan irtoa ilman apuja vai oikeasti siitä, että koira bongasi apupalkkaajan. Neljän hypyn loppusuora, jossa hypyt ei ollut ihan linjassa, meni ihan oikein, muttei suuremmalti irroten. Kotiläksyksi takaaleikkaukset putkella (etenkin musta putki), loppusuorat, viskileikkaus.

Kami pääsi maanantaina tekemään muutamaa estettä. Ensiksi ihan vaan yhtä hyppyä namikupille, että sain itse katsoa liikettä sivusta. Hyppäsi ihan normaalin näköisesti. Lopuksi teki vielä pientä hyppy-putki-kuviota. Tiistaina oli ajatus, että Kami pääsisi ryhmätreeniin mukaan, mutta sitten mulle iski pupu pöksyyn. Kami jahtasi pellolla Lediä ja mun silmään ei liikkunut sen jälkeen normaalisti. En sitten tiedä onko omaa vainoharhaisuutta vai totta. Lauantaina on osteopaatti, josko se osaisi kertoa enempi. Siitä olen ollut viime aikoina huolissani, että Kami jahtaa Lediä häntä hassusti sojottaen. Yritin nyt selata vanhoja leikkivideoita ja kyllä niissäkin jotain samantapaista on havaittavissa, joten se ei ehkä johdukkaan tästä loukkaantumisesta vaan on ihan omaa vainoharhaisuutta, huoh.

2.11.2011

Ledi aksaa taas

Ledi pääsi eilen taas useamman viikon tauon jälkeen Elinan aksatreeneihin. Perhana, siellähän oli edetty jo pienen radan suoritukseen asti... Takaakierrot ja valssit oli radan teema.

Eka osio meni vähän sähellykseksi Ledin kanssa, ennakoi välillä lähtölupaa ja meinasi ruveta esteiden sijasta jahtaamaan mua... Tokalla kierroksella meni jo huomattavasti paremmin, alko kai muistua jotain mieleen. Lähtöpaikalle siirtyessä tahtoo vaan kuumeta, pomppia ja haukkua. Sentään malttaa suht kivasti istahtaakin ja hiljenee siihen.

Kepeillä kävi pikku aksidentti, kun Ledi hyppäsikin verkon yli ja jalka jäi verkkoon kiinni. Kauhia kiljunta lähti koirasta ja syöksyttiin pelastamaan sitä. Onneksi ei loukkannut kuitenkaan ja verkkokepitkin suostui menemään heti uudestaan, ensiksi tosin vähän empien, mutta lopulta ihan normaalisti. Ei nyt tahtois yhtään teloa enempää noita elukoita...

1.11.2011

Me ollaan TopTeamia!

Piru vie, me päästiin TopTeamiin! Valintatilaisuuden 41:stä maxi-koirakosta 18 pääsi mukaan porukkaan ja me tosiaan ollaan yksi niistä. Eka leiri marraskuun lopulla, aika jänskää!!

Nyt vaan tars saada koira kuntoon, jotta voi taas painaa räkä poskella menemään. Takajalkojen liikkeessä ei enää pahemmin mitään epänormaalia näy, mutta jokin ilmeessä ja asennossa kertoo, että selässä on jumia. Yritän saada seuraavaksi aikaa osteopaatille.

28.10.2011

Kamin fyssari ja vähän lampaita

Keskiviikkona Kami pääsi fyssarin käsittelyyn. Vaikeasti tulkittava se taas oli, ei voi kertoa missä kohtaa se kipu on. Ylipäätään takapään käsittely sai aikaan Katseen, mutta sen enempää ei oikein kertonut, että mikä on se kipein kohta. SI-niveltä fyssari eniten epäili. Jotta sinne osunut tärsky, joka aiheuttaa kökköä liikkumista. Mitään kovin hälyttävää ei löytänyt, suositteli lepoa kunnes alkaa taas liike olla normaalia.

Eilen olin tuuraamassa Kaisaa paimennustreeneissä. Siis vetämässä treenejä. Kami pääsi sen verran hommiin, että sai tuoda lampaat lampolasta ja palauttaa takaisin, muuten lampaat onneksi oli niin rauhallisia, ettei apukoiraa tarvittu. Kami sai huilailla takki päällä. Etukäteen kyselin fyssarilta, että mitä mieltä on, voiko Kamin ottaa vähän paimentamaan ja saatiin hommaan siunaus. Kunhan tosiaan on takki päällä, ettei saa kylmää selkään ja käyttää koiraa niin vähän kuin mahdollista.

Aika jänskää ja rankkaa oli kyllä treenien veto. Kauhee huoli, että saako ne ihmiset nyt tästä mitään irti. Ja ennen treeniä jänskäys, että saanko lampolasta oikean määrän sopivia lampaita pihalle. Oli se siis jännää. Mutta voisin mennä toistekin. :p

25.10.2011

Vähän tokoa

Päivän potilaspäivitys: Ledi on nyt saanut muutaman päivän kulkea ilman mitään sukka/tossua, sekä sisällä että ulkona, eikä kynnen pää ole ruvennut vuotamaan. Pikkasen kynnen kärjessä vielä ydintä näkyy, mutta hyvällä mallilla siis :)

Kami könkkäsi eilen jo selkeästi vähemmän, eiköhän sekin pian kuntoudu. Huomenna pääsee fyssarin käsittelyyn.

Eilen Koirakerhon tokossa Ledi pääsi hommiin. Tehtiin lyhyitä seuruupätkiä, luoksetuloa ja tunnaria. Ledin kanssa olen muutamaan kertaan tunnarin alkeita ottanut: ekalla kerralla piilotin pelkkää omaa kapulaa ruohikkoon. Toisella kerralla siellä oli myös kaksi väärä, kaikki ruoholla/lehdillä peitettynä että varmasti käyttää nenää eikä silmiään. Kävi nuuskimassa vääriäkin, mutta nosti molemmilla kerroilla oman :) Eilen sitten treeneissä tehtiin laudan kanssa kolme toistoa, nuuski muitakin kapuloita ja nosti aina oman :)

Kamikin sai tehdä yhden toiston laudalla, nosti oman.

22.10.2011

TopTeam-valintatilaisuus

Tämä päivä vierähti TopTeamin valintatilaisuudessa. Lyhyesti sanottuna TopTeam on Suomen Agilityliiton valmennustiimi. Valintatilaisuuteen päästiin tulospisteiden perusteella. Haettua tuli oikeastaan vain siksi, että se oli niin kovin helppoa ja hauskaa, piti vaan tarkastaa tuloksensa yhdeltä sivustolta ja klikata Lähetä :p Niin sitä sitten päädyttiin valintatilaisuuteen...

Ekana osiona oli 17 esteen hyppäri, joka mentiin kolmeen kertaa. Juha Orenius ja Jari Suomalainen tsekkasivat suoritukset, antoivat ohjeita joihinkin kohtiin ja yrittivät sparrata nopeampiin suorituksiin. Kamihan tykitti vauhdilla, heti ekalla yrityksellä saatiin kuulemma ihan kärkiaikoja :D Yksi rima tosin tuli alas... Tokalla kerralla tuli taas joku rima, mutta aavistuksen nopeampi aika. Kolmas yritys jäi kesken, kun meni kepeille tokaan väliin, mutta saatiin vielä "bonusyritys", kun tykkäsivät Kamin vauhdista ja menosta niin kovin. Neljännellä yrityksellä saatiin taas vähän nopeampi aika, mutta taas joku rima lensi... Kami esitti siis ihan omaa tasoaan, räkä poskella täyttä vauhtia, rimoista viis... Kommentoipa Orenius aikaa semmosellakin kuvauksella kuin kansainvälistä tasoa :) Vielä kun saisi saman suorituksen puhtaalla radalla, kuten toiset teki useampaan kertaan...

Pienen huilin jälkeen oli kontaktien testausosuus. Siinä oli neljä ratapätkää, jotain 10-15 estettä jokanen ja paljon kontaktien suhausta. Me ei vaan päästy edes kontaktille asti: tokan hypyn jälkeen Kami veti kumoon ja rupesi ontumaan vasenta takasta :( Paska homma! Ja mun vika se ihan täysin oli, en varoittanut käännöksestä etukäteen... Toivottavasti kyseessä olisi vaan joku lihasvenähdys.

Oma osuus jatkui kuitenkin vielä fysiikan testauksella: lihaskuntotesti ja sen perään 2 x 300m juoksu. Kyykkyjen jälkeen tuntu reisissä jo aika kivasti, selkä- ja vatsaliikkeiden jälkeen tuntu jalat ihan pökkelöiltä, olipas kiva lähteä juoksemaan... No tuli sekin vedettyä niin hyvin kun pystyi, eiköhän sitä nyt ole saunan ansainnut. Rankka päivä kyllä oli, kun homma oli vielä pahasti myöhässä ja itsekin tuli otettua koira liian aikaisin lämppäilemään ja sitten sitä saikin liikuttaa tunnin verran ennenkuin pääsi radalle. Ja taas jäähdytteleen ja lämppäileen ja jäähdytteleen, ei paljon itselle huilia tullut. Mutta tulipahan liikuttua!

Sitten jäämme odottamaan tuloksia. Voi olla, että päästään porukkaan, voi olla että ei. Katsotaan nyt miten suhtautuvat siihen, ettei päästy kontaktiosuutta tekemään. Ja miten se vaikuttaa, että Kami tykitti kovaa ja menosta tykättiin, mutta rimat lenteli. Ne paremmat kun tekee saman virheettä. Mutta ihan hyvä fiilis, ei jälkikäteen ajateltuna enää tunnukaan, että oltais oltu ihan väärässä paikassa, kyllä meilläkin näköjään porukkaan mahkut on. Mutta tällä hetkellä tärkeämpää on saada Kami taas kuntoon!

19.10.2011

Kuulumisia

Ledi on edelleen "saikulla". Nyt sentään uutta kynttä on alkanut kasvaa ytimen suojaksi, mutta on se vielä osittain paljaana.

Kami on lähinnä aksaillut. Tiistaisin viikkotreeneissä ja perjantaina käytiin tekemässä pientä omatoimitreeniä yhden pienen koirakerhon hallivuorolla. Samaisen koirakerhon toko-treeneihinkin päädyin mukaan maanantaina. Ledi sai tehdä vähän seisomisia ja perusasentoja. Kami teki paikallamakuuta, liikkeestä seisomista ja ihastutti seuruullaan :D

Viime lauantaina kisattiin ATT:llä kolme starttia. Ekana oli hyppäri, ihan jees menoa, mitä nyt pääty yhteen väärään putkeen:



Tokalla radalla oli kinkkinen aloitus. Moni koirakko kämmäili keppejä edeltävällä takaakiertohypyllä. Tätä kohtaa itsekin jänskätin, sen tiesin heti, että valssaamaan en hypyn jälkeen ehdi enkä persjättöäkään uskalla yrittää. Kerrankin se oma valinta osui nappiin ja kohta meni oikein kivasti. Harmi vaan, että radan lopulla luulin ehtiväni takaakierron jälkeen valssaamaan, mutten ehtinyt. Tajusin kyllä, etten ehdi, mutten saanut liikuttua koiran alta pois ja rima tuli alas.



Kolmas rata olikin sitten profiililtaan sellanen, ettei ollut mitään jakoa. Kaksi kieltoa ja okserin rima saatiin saldoksi.

10.10.2011

Varvaspäivitys 2

Ledin kontti näyttää toistaiseksi parantuvan ihan kivasti. Side on vaihdettu päivittäin ja kynnen ydin on kuivan ja siistin näkönen. Sais nyt alkaa pukata uutta kynttä, koiralla kun tuntuis olevan jo vähän menohaluja. Ja toisaalta Kamikin kaipaa juoksukaveria nyt kun siihen on tottunut. Kamia saa välillä oikein kunnolla komentaa ulkoa, että jättää narun päässä olevan Ledin rauhaan. Toinen juoksee ohi tuhatta ja sataa ja yrittää saada kaveria mukaan hepuloimaan.

Ekan päivän Ledillä oli tötterö päässä, sitten siirryttiin puhallettavaan kauluriin. Toistaiseksi side on pysynyt jalassa, mutta saas nähdä kuinka kauan. Eilen automatkalla kisoihin Ledi nimittäin esitteli mitä kaikkea kaulurin kanssa voi tehdä. Ensiksi huomasin sen nuoleskelevan tassusidettä, lopetti käskystä. Ruvettiin Mian kanssa pohtimaan, että onkohan se kauluri sitten tarkotettu vaan tapauksiin, että koiralla on haava/leikkaushaava vatsan alla/takapäässä. Heti perään Ledi esitteli, että kauluri päässä voi myös nuolla muniaan. Sitten se pureskeli hetken takajalkaansa ja lopuksi vielä rapsutteli takajalalla korvaansa, kaikki siis onnistuu kauluri päässä! Että se siitä sitten...

No kaulurin kanssa nyt jätin taas kotiin, ehkä se estää jotain, ehkä ei. Ainakin puhalsin sinne vähän lisää ilmaa, kun oli pikkasen tyhjentynyt ja käänsin väärinpäin eli katkos niskan päälle, josko estäisi edes vähän enempi tassun tutkimista...

9.10.2011

Hyllytön kisapäivä!

Jee, pitkästä aikaa hyllytön kisapäivä. Sekin kyllä ehkä auttoi, että WECA:lla oli tarjolla vaan kaksi rataa :p

Ekaksi oli vuorossa hyppäri: sieltä nolla ja sijoitus 2.



Agiradalla tipahti A:n jälkeinen rima, mutta muuten ihan suht jees rata.

8.10.2011

Kamin luonnetesti

Käytiin tänään Kamin kanssa luonnetestissä kokeilemassa mitä ovat otuksesta mieltä. Tuomareina toimivat Sami Heikkilä ja Pirjo Ojala-Laine.

Alkuun jännitti suostuuko Kami ollenkaan kaveeraamaan tuomareiden kanssa. Saati leikkimään. Se kun on niin ihmisestä kiinni, että kenestä se pitää ja kenestä ei. No nämä tuomarit "osasivat" lähestyä koiraa oikein ja Kamin mielestä olivat ihan ok tyyppejä. Hyvin leikki kepillä tuomarin kanssa, ihan murinan kera taisteli :)

Lähestyvä kelkka sai aikaan murinaa ja haukkua, karvat pystyssä. Kelkan pysähdyttyä vaati hetken ja mun apuja, että tuli kelkkaa tutkimaan, ensiksi pöhisi vaan kauempana. Totesi kelkan kuitenkin vaarattomaksi ja yritti vähän nyppiä pipoakin.

Hyökkääjä sai kanssa aikaan haukkua ja murinaa, pysytteli kuitenkin vähän mun selän takana. Uhan poistuttua oli suht ok hyökkääjän kanssa, epäluuloinen ilme kyllä pysyi. Tässähän koira jätetään tälle hyökkääjä-tuomarille ja itse siirrytään kauemmas ja hetken kuluttua kutsutaan koiraa. Tässä tuli mulla aivan yllättävä juttu: Kami ei tullut kutsusta. Se vaan seisoi ja katsoi mua, empi vähän, että voisko tulla, muttei lähtenyt. Sain oikeesti kutsua monta kertaa ja yllyttää, ennen kuin lähti tulemaan. Mä uskon, että Kami luuli olevansa edelleen vieraan pitelemänä, ei kai nyt silloin voi lähteä ryysimään narun päässä!

Tämän jälkeen tuli vastaan eteen hyppäävä haalari ja perään helvetillisesti koliseva tynnyri. Kami säpsähti molempia, mutta pystyi tulemaan paikkojen ohi ihan ok.

Sitten pimeä huone, tämä oli se toinen yllättävä juttu: Kami ei lähtenyt ollenkaan etsimään mua. Se vaan seisoskeli tuomareiden kanssa. Toisaalta se on ihan Kamia: jos ei mitään tapahdu niin hengaillaan tässä vaan. Näiden ihmisten kanssa tulin tähän huoneeseen, joten näiden kanssa mä nyt tässä hengailen. Siitä ei varmasti ollut kyse, että sitä olisi pelottanut huone, se ei yksinkertaisesti vaan tajunnut, että pitäisi mua etsiä... Puupää. Muutaman kutsu-huudon jälkeen lopulta etsi mut.

Seinässä yksin kiinni ollessaan tuijotteli pitkään hyökkääjää, lopulta anto muutama murinat ja haukut. Uhan poistuttua taas ihan ok.

Laukauksiin ei reagoinut ollenkaan.

Pisteytys meni näin:

Toimintakyky: -1 Pieni (Tähän vaikutti paljon se pimeä huone. Omaa toimintakykyä, muttei toimi itsenäisesti vaan odottaa mun apuja)

Terävyys: +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu: +1 Pieni

Taisteluhalu: +2 Kohtuullinen

Hermorakenne: +1 Hieman rauhaton (Tähän laittaisin itse kyllä +2 tasapainoinen)

Temperamentti: +2 Kohtuullisen vilkas

Kovuus: +1 Hieman pehmeä

Luoksepäästävyys: +2a Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen

Laukausvarmuus: +++ Laukausvarma

Lopputulos oli 110 pistettä, laukausvarma, hyväksytty.

Mielenkiintoinen testi oli kyllä ja aika hyvin kuvastaa Kamia: tasavarma ykkösen mies ;)

Videokin testistä löytyy, kiitos Mian, joka lähti kuvaamaan.

*Edit* Pätkitään videot kolmeen osaan ja vaihdetaan standardilaatuun HD:n sijaan niin näkyy paremmin...

Ekassa osassa on testiosuudet ammuntaa ja "seinähyökkäystä" lukuunottamatta: http://youtu.be/4rezHZZ0wEY

Tokassa osassa hyökkäys kun koira kiinni seinässä: http://youtu.be/R58CnDltL5s

Kolmannessa osassa ammunta ja tuomarin arvostelut: http://youtu.be/MjGSYU4onk8

7.10.2011

Kamin aksat

Viikonloppuna Kami pääsi lauantaina treenaamaan Mikael Mildhin johdolla ratatekniikkakurssilla. Mukavan haasteellinen rata, joka saatiin kuitenkin selätettyä.

Sunnuntaina kisattiin TSAU:lla. Ekalta radalta hylly, Kami hyppäsi 6-hypyn väärinpäin, kun en ollut itse tarkkana. Ja okserin se räjäytti. Kuten moni muukin.



Tokalla radalla tuli 5 keinun ohituksesta, käänsin edelliseltä esteeltä liian tiukkaan enkä ohjannut kunnolla keinulle. Muuten rata ihan suht jees.



Hyppäri olikin sitten niin erikoinen pitkinen suorineen, joiden päässä hyppy takaakiertona. Hyllytettiin heti alussa ja meni ihan sähellykseksi loppu kun ei päässyt rytmiin.

Varvaspäivitys

Eilen Ledi oli päässään olevasta tötteröstä huolimatta onnistunut päivän aikana poistamaan tassusidoksensa. Varvas näytti kuitenkin ihan hyvältä, joten sai suihkun ja kuivattelun jälkeen uuden sidoksen. Vanhaa sidosta vaan ei löydy mistään! Liekö tuo sitten syönyt sen kokonaisena? Ainakaan aamulla ei vielä tupannut ulos mitään neonvihreää...

Ulkoilut mennään lasten kurahanska jalkaan teipattuna, tämä todettiin jo vajaa vuosi sitten Kamin kanssa toimivaksi.

Sisällä Ledi saa olla ilman kauluria sillon kun olen itse paikalla, eikä ole osoittanut mitään kiinnostusta jalkaansa kohtaan. Saas nähdä pysyykö sidos tänään, kun koiralla on päässään uusi puhallettava kauluri.

6.10.2011

Kynsipotilas Led


Samperin kynnettömät kelpiet...

Ledi teloi alunperin perjantaina oikean etujalkansa: olivat Kamin kanssa pihalla leikkimässä, mitään vinkasua tai muuta en kuullut, sisääntullessa vaan huomasin, että kynnen tyvestä tuli pikkusen verta. Ei kuitenkaan aristanut mitenkään suuresti jalkaa. Lauantaina sitten klenkkasi pahemmin, mutta edelleenkään en paikallistanut, että mikä jalassa on kipeänä. Jotenkin tosin kynsi näytti oudolta. Sunnuntaina ja maanantaina ontuminen alkoi levon myötä vähentyä, joten toivoimme homman menevän ohi. Eilen Ledi sitten vähän leikki Kamin kanssa ja hetken päästä oli verta matolla ja taas nuoltiin tassua kovasti. Nyt vasta ensinmäisen kerran näin, mistä oikeasti oli kyse: ulommainen kynsi tyvestä poikki. Soitto parille eläinlääkäriasemalle ja Koirakissaklinikalta löytyi aika. Eikun sinne, koira rauhoitukseen ja kynsi pois. Se muuten ihan vaan vedettiin pois! Eikä edes paljoa tarvinnut voimaa käyttää.

Nyt sitten taas tassusiteen vaihtorumbaa, kunnes viikon-kahden päästä kynnen kärki ei enää rupea vuotamaan. Ja kurarukkasta ulkoillessa ja tötteröä päähän sisällä, kurjaa!

28.9.2011

Aksaa, aksidentti ja pelastavat enkelit

Eilen pääsi ensiksi aksaamaan taas Kami. Rata näytti tältä:


Kohta 13-17 jännitti etukäteen, jotta mahtaako koira ladata hypyltä 15 päin ohjaajaa. Meni kuitenkin ihan kivasti, kun lähetti 14 hypylle kaukaa ja huolella ja yritti edes jarruttaa koiraa ennen kuin se hyppää hypyn 15. Ei tullut päin. Hypyn 17 rima muutamaan kertaan lenteli, kun piti taas hyppiä niin siivekettä nuollen. Lopussa hypylle 20 tehtiin sylkkäri ja siihen ei taas tahtonut ihan kunnolla lähteä mukaan. Vasta treenin jälkeen muistin sen Elinan neuvon, että pitäisi pikkasen kääntää kroppaa ulospäin niin kelpiön olisi helpompi tulla kohti kuin suoraan vasten rintamasuuntaan. Ehkä ensi kerralla muistan sen jo itse treenissä. Ehkä en.

ATT:ltä suhautin huoltikselle ajatuksena tarkastaa rengaspaineet, kun auto on vähän täristänyt. Etuoikealla olikin paineet hurjaasti tippunut. Täytin renkaan, kuului rapinaa, sitten PAM, pffffff ja PERKELE. Rengas puhki. Great. Kävin ostamassa paikkausvaahtoa, mutta eipä se toiminut, ilmat pihisi uusintatäytössä pihalle vaan. Soitto koutsi-Tiinalle, josko voisi auttaa. Hän bongailikin hallilta kotiin lähdössä olevan ihmisen, joka heitti mut ja koirat Hittikselle Ledin treeneihin (kiitos vaan Miia A!) ja sitten hoidettuaan koulutukset loppuun tuli Tiina katsomaan meidän treenejä ja heitti mut kotio. Voi kuinka ihana ihminen, kiitos! Kyllähän golfissa vararengas koirahäkin alla olisi, mutta kun siinä on 19 tuuman renkaat ja vararengas on kokoluokkaa kottikärrynpyörä niin epäilen olisko sillä kotio asti nilkuttanut… Olkoot nyt tuolla kunnes ehditään rengas irrottamaan ja paikattavaksi viemään, on mulla toinen auto käytössä. Tai kolmaskin ;)

Ledin treenien teemana oli sylkkäri. Hyvä, että sitä nyt yritetään ohjaajalle vääntää joka tuutista… Ensiksi tehtiin ilman esteitä, sitten yhdellä hypyllä, hyppy-putki-yhdistelmällä ja lopuksi pätkällä, jossa oli putki, hyppy ja sylkkärillä kepeille. Varsinkin tossa viimesellä osiolla piti keskittyä siihen, että mihin suuntaan itse peruuttaa sylkkärissä, jotta sai koiran kääntymään oikein. Lisäksi tutustuttiin (mini)pöytään, hyvin pysyi Ledi siellä. Ja se muuten istuu lähdöissä hienosti hötkyilemättä, kuin tatti. Ja pentu-A mentiin kertaalleen molempiin suuntiin, sitä oli Ledistä oikein hauska kiipeillä!

26.9.2011

Ledin hupaa

Ledillä oli kiva viikonloppu. Lauantain kohokohta oli ison käärmeen syönti (juu, kokonaan) ja jälkkäriksi vielä vähän mätiä omenoita…

Lauantaina Led pääsi harjoituskoiraksi kouluttajien koulutukseen. Saatiin kivasti kerrata perusteita jenkkikäännöksestä, poispäinkäännöstä, valssista ja takaaleikkauksesta. Hyvää perusteiden muistuttelua sekä ohjaajalle että koiralle. Ja hyvin Lepakko jaksoi useamman tunnin päivän, jossa vain suht lyhyitä lepotaukoja välissä. Enempi ohjaajan kestävyys oli koetuksella, kun flunssa on vienyt voimat.

24.9.2011

Oktoberfest - kun olut saapui kaupunkiin

Viime viikon torstaina dumppasin koirat taas Millan ja Mikan huomaan ja lentelin itse Saksanmaalle Lassen huomaan. Kami tosin vaihtoi hoitopaikkaa jo seuraavana päivänä Mialle, kun Sälli-mokoma aloitti juoksunsa. Varmaan ihan hyvä, että pojat saivat olla vähän erossakin toisistaan. Ainakin Kamin hermoille ;) Iso kiitos koirahoitajille!!!

Reissun ajoitukseen vaikutti osaltaan myös se, että lauantaina oli Oktoberfestien avajaiset. Saksassa oli vielä ihen kesä! Lämpötila hellelukemilla, kukat kukkii etc. Kyllä kelpasi istuskella terassilla.

Tässä vähän kuvasatoa Oktoberfestien avajaiskulkueesta ja muutama kuva alueelta:






Ja videopätkä:

23.9.2011

Tiistai on tupla-aksapäivä

Tiistaina pääsivät molemmat pojat aksaamaan. Tiina oli rakentanut meille tämän näköisen radan:


Ihan hauskanen pätkä! Vaikein kohta meille oli tuo 19-hyppy. Yritin siihen epätoivoisesti vääntää saksalaista, mutta se, että en uskaltanut lähettää koiraa takaakiertoon tarpeeksi ajoissa yhdistettynä siihen, että koira tuli kovaa, niin törmäilyksihän se meni… Viskileikkauksella sujui paremmin. Ja muuten rata menikin oikein näppärästi.

ATT:n hallilta sitten Hittikselle Ledin treeneihin. Uusina esteinä tutustuttiin pussiin, renkaaseen ja vinoverkkokeppeihin. Tosin on Ledi pari kertaa jo pussin ja vinoverkkokepit tehnyt. Pussissa ja renkaassa ei ongelmaa, mutta kepeillä ryntäsi pariin otteeseen päin verkkoa. Aika kamimaisesti… No ei vauhtia haittaa ja uutta yritystä putkeen. Muutamaan kertaan onnistui menemään ihan suoraan ja keskellä törmäämättä verkkoihin. Tätä tars vissiin vähän treenailla ;)

Ohjauskuvioina tehtiin takaakiertoa ja takaakiertovalsseja. Näissä ei sen kummempaa kuin että ohjaaja saisi lähteä aikaisemmin ja reippaammin jo jatkamaan matkaansa, kyllä se pentu sieltä perään tulee.

Pieni radanpätkäkin tehtiin! Ekassa versiossa oli putki-hyppy-putki, hypyllä tehtiin valssi. Toka pätkä oli putki, hyppy takaakiertona (+valssi) ja takaisin putkeen. Hyvin meni.

Ledi ei mun mielestä aivan samanlaisella raivolla aksaa, kuin mitä Kami muistaakseni meni jo pentunakin, mutta voi olla, että muistan väärinkin. Innokkaasti se kuitenkin tekee ja leikkii muristen :D

22.9.2011

Tokotreenit

Viime viikon tokossa oli märkää. Pennut teki seisomista. Kestoa ohjaajan liikehtiessä ja lopulta hypyn takana. Pääsin jo siirtymään hypyn ohi Ledin viereen ja se seisoi kivasti paikallaan. Loppuun tehtiin luoksetulo perusasentoon.

Kami teki alkuun jäävät, muutama asentosekoilu tuli munahäiriöstä… Rivissä tehtiin perusasennosta maahanmenoja ja perusasentoja yksitellen. Ei reagoi muiden käskyihin, hyvä. Lopuksi luoksetulos stoppia, kahdella palkalla vois ruveta toimimaan. Eli pysäytyksestä takapalkalle, suoralla tulolla etupalkalle. Jos alkaa ennakoida stoppia, ”varastetaan” etupalkka koiralta.

Eilen tokoiltiin taas sateessa… Teemana liikkeiden ketjuttaminen ja vähän pidempi kestoinen suoritus ennen ”loppupalkkaa”.

Ledin kanssa ekan ketjun oli tarkoitus olla lyhyt luoksetulo, perusasento, pari askelta ja uusi perusasento. Ledipä sinkosi luoksetulossa suoraan loppupalkalle. Onneksi oli purkki kiinni, joten palkka jäi saamatta ja mentiin sivummalle odottamaan uutta kierrosta ja muisteltiin perusasentoa palkkaillen.
Tokalla yrityksellä laitoin kriteeriksi, että riittää, että tulee luokse eikä juokse purkille. Perusasentoa en vielä liittänyt. Ledipä tuli kiltisti luo ja pääsi palkalle.

Seuraavalla kierroksella liitin vielä perusasennon mukaan ja toimi sekin hienosti.

Loppuun otettiin vielä eteen-harjoitus. Pennulle esiteltiin loppupalkka, joka jätettiin Kaisalle. Juostiin kentän toiselle puolelle, siellä pentu sai vielä katsoa, kuinka Kaisa kutsui palkan kanssa ja perusasennon jälkeen pääsi juoksemaan eteen palkalle. Tässä perusasento teetti vähän töitä, kun palkka houkutti niin kovin ja maa oli tosi vetinen, mutta meni se pylly lopulta maahan.

Kami ketjutti ensiksi merkkiä ja ruutua. Ihan ensiksi tosin muisteltiin pelkkää merkkiä ja sitä, että merkki-käskyyn ei tarvitse vastata VUH! Vain jos piti suunsa kiinni pääsi merkille… Tehtiin ilman käskysanaa niin pysyi hiljaa. Sitten ketju: lähetys ruudun ja merkin puolesta välistä ensiksi merkille, sieltä perusasentoon, täyskäännös ja lähetys ruutuun, jossa odotti palkkapurkki. Palkkapurkin jättö sai vireen korkealle, mutta lähti silti hyvin purkilta poispäin merkille. Ja kivasti ruutuun.

Tokalla kierroksella tehtiin seuruuta kaarevalla kiemurauralla koko ajan tempoa vaihdellen. Alku meni hyvin, mutta sitten Kamin keskittyminen herpaantui Kirsin hihkuntaan ja palkka jäi saamatta. Tokalla yrityksellä skarppasi ja pysyi kontakti hyvin, sai palkkaa.

Viimeisenä tehtiin lyhyt seuruu, jossa juoksu, hidas käynti ja normikäynti, josta seisomaan jääminen. Jäävän jälkeen hyppynouto. Tämä meni hyvin.

Kivasti molemmat pojat teki töitä, vaikka vettä tuli koko ajan enempi tai vähempi ja kenttä oli yhtä vesilammikkoa…

14.9.2011

Bodari-Kami ja aksa-Ledi

Kami pääsi eilen fyssarin käsittelyyn, kun tuntui ettei se kulkenut aivan puhtaasti. Varsinkin levon jälkeen huomasi sen kulkevan jonkun aikaa edestä lyhyellä askeleella.

Ensimmäinen huomio fyssarilta oli, että Kami on bodannut... Se on kasvattanut lapoihinsa isot lihakset, mutta samalla on lihasten liikkuvuus kärsinyt. Siitä on tullut bodari. Lavoissa oli siis kireyttä, jota hoidettiin pois. Ja samalla fyssari opasti mulle otteita ja liikkeitä, joilla voin itse "mobilisoida" lapoja. Suurimpana syynä lihasten kasvuun fyssari piti alituista pennun kanssa kähjäämistä. Ja onhan tässä paljon kesällä treenattukin eri lajeja...

Toinen kohta, josta fyssari ei ollut ihan varma onko kipeä vai ei, mutta voisi aiheuttaa liikkeiden rajoittumista oli hauis/triceps. Lapoja käsitellessä Kamin silmistä näki hyvin, kun löyty kipeämpi kohta, mutta tuota hauis/triceps-kohtaa käsitellessä laitto silmät kiinni. Eli joko se oli tosi kipeä tai sitten ei. Kamihan ei vieraalle kerro sattuuko... Mutta tuota kohtaa käski kotona venyttämään, varsinkin sillon kun liikkeissä on epäpuhtautta, josko se kotona ja rentona näyttäisi sattuuko. Tuo lihas on kuulemma semmonen, joka varsinkin tokokoirilla on usein jumissa. Ja paimennushiippaus ottaa sinne kanssa. Katsotaan ja seurataan.

Ledillä alkoi Elinan pentuagility! Lepakko olikin huikean pätevä: tarttu leluun kunnolla ja leikki muristen. Ja lelu kelpasi naminkin jälkeen. Taisi ne aiemmat huonosti leikkimiset johtua vaan löysistä hampaista. Tehtiin hyppyä, putkea ja kontaktin alkeita. Hypyillä (tai siis siivekkeillä) irtoamista, kutsuhyppyä ja kuljetusta. Yhdestä kolmeen estettä kerralla. Ja putki-hyppy-yhdistelmiä. Kontaktilla harjoteltiin taas olemaan, nokkimaan ja namittamaan. Mä olin unohtanut, että täytyy palkata maahan, olen tunkenut namin suoraan koiran suuhun. Nokkimista alkaa ihan ihan pikkasen välillä tarjoamaan.

11.9.2011

Aksailuja

Perjantai-iltana treenattiin aksaa Rauno Virran opissa. Rata oli suht simppeli ja vain 14 estettä, muistaakseni. Löyty sieltä sentään jotain treenattavaa :) Täytyypä funtsia useemmin, että oisko joku kohta semmonen, että lähettää koiran toisaalla olevalle esteelle ja itse lähtee jo uuteen suuntaan, sen sijaan, että kävisi siellä esteellä koiraa kääntämässä vääntämässä. Ekalla "vippasulla" Kami tosin veti vähän kurvin pitkäksi, mutta sitten hokasi hommaan ja käänty taas kivasti.

Lauantaina sitten kisattiin ATT:llä. Piirinmestaruudet ratkottiin samoissa kisoissa. Eipä tosin tarvinnut omalla kohdalla niistä jännätä, molemmat radat kun oli hylsyjä... Eka rata oli ihan kivaa menoa. Tuomarina oli saksalainen Stefanie Semkat. Eka rima tuli alas, plääh, ja sitten keppien jälkeen jäin vain tuijottamaan koiraa sen sijaan, että olisin vetänyt sen hypyn oikealle puolen... Hyppy siis väärään suuntaan ja hyl.



Hyppiksellä tuomarina oli Ojanperä. Täytyypä tästä lähtien oikein funtsia, että lähteekö sen radalle... Oli nimittäin sen verran älytön alku radalle... Välit oli niin lyhyet ja niissä olisi pitänyt vielä kääntääkin koiraa, että en oikein nähnyt, että Kami olisi siihen kuvioon mahtunut millään... No eipä siellä montaa sujuvaa rataa porukasta löytynytkään. Kami päätti  vetästä taas ihan omanlaisensa radan ja hyppäsi kakkoshypyllä vaan siivekkeen. Tai oikeestaan senkin vierestä, huoh. Alkukuviot jäi sitten reippaasti väliin, kun ei niitä lentävällä lähdöllä ainakaan osannut yhtäkkiä ruveta sohlimaan.



Joukkekisan rata oli taas ihan mukava. Tulokseksi tosin tuli 10, kepeiltä virhe ja toiseksi viimenen rima. Mutta kaikki kolmen hengen joukkueestamme saivat tuloksen ja sillä päädyttiin sijalle neljä.



Tänään oli vuoro tehdä vähän kisatöitä ja kisojen jälkeen pääsi Ledi vähän aksaamaan! Puomin alastulolla nokittiin muutama naminyrkillinen, ajatus alkaa löytyä. Neljän kepin verkkokujakeppeihin tutustuttiin: pari kertaa veti verkkoa päin, mutta sitten hokasi mistä on kyse. Ja sitten tehtiin kahdella hypyllä ja putkella muutamia kuviota ja irtoamista namikupille. Hieno pikkumies!

8.9.2011

Tokot ja parempi Ledi :)

Eilen kun tulin töistä kotiin, oli Ledi murtautunut pois "päivähuoneestaan" ja ripaskoinut olohuoneen lattialle. Toisella on ollut kamala hätä :( No onneksi ei ole mattoja lattioilla, helppo ne oli pestä. Kokeilin tarjoilla sille naudan mahaan kera maitohappobakteerien ja närppien se yritti syödä muttei oikein maistunut. Muutaman muun yrityksen jälkeen tajusin tarjota Sensible-nappulaa ja nehän ahmittiinkin häntä heiluen! Paljoa en usklatanut kyllä heti tarjota. Yöllä ei tarvinnut päästää kertaakaan ulos ja tänään oli päivälläkin taas nukkunut ihan rauhassa eikä ollut edes kiire tarpeille. Eiköhän näistä vatsavaivoista olla tällä erää voiton puolella!

Eilen sitten tokoiltiinkin. Sateessa ja tuulessa.

Pennut teki häiriötreeniä. Ensiksi perusasentoa ja seuruuta imutellen, ympärillä lenteli leluja ja lirkutteli ihmisiä. Hyvin skarppasi ja piti kontaktia. Luoksetulokin tehtiin häiriökujan läpi, koiran tulon ajaksi tosin häiriköt pysähtyi, suoraan ja vauhdilla tuli luo. Lisäksi tehtiin perusasentoa, makuuta ja istumista rivissä, tasaisesti palkkaillen, Kaisan häiriköidessä ympärillä. Tässä Ledi ei kiinnittänyt mitään huomiota häiriöihin.

Kamin kanssa tehtiin tunnaria, ohjattua ja häiriötä. Ensiksi tunnari laudalta. Nuuhki nätisti kaikki ja nosti oman. Mikä tässä nyt on, että jos tehdään laudalla (joka kyllä peitelty hiekalla tai nurmella) niin nuuhkii ja ottaa oman, muissa yrityksissä nostaa vaan jonkun... Ärsyttävää...

Sitten ohjatun alkeita: ensiksi läheltä merkkiä. Muutaman kerran innostui lähtemään haukahtaen... Nouto-osuudessa Kaisa vei kaksi kapulaa, ei siis keskelle mitään. Koira autettiin merkille, palattiin muutama metri takaisinpäin ja siitä lähetys. Hyvin lähti oikeaan suuntaan ja toi aina oikean.

Häiriötreeniin otin noudon (puukapulalla) ja seuruun. Ensin tosin tehtiin paikallamakuu. Muut Kaisan häiriöt eivät aiheuttaneet reaktiota, mutta vierestä narun perässä ohi vedetty ihaa sai aikaiseksi hassun ilmeen ja piiiiitkän kaulan, kun yritti tutkia mikä moinen otus on. Noudossa kapulan takana lensi röhköpossu ja aasi narussa. Ekalla yrityksellä meinasi lähteä noutamaan possua, tokalla toi kapulan oikein mallikkaasti. Seuruussa kyttäsi ja ihmetteli häiriköitä. Silmät meinasi pullistua päästä... Mutta pääsi yli häiriöiden namilla auttaen ja hyvästä pätkästä vapautus loppupalkalle.

7.9.2011

Kamin aksatreenit ja Ledi-reppana

Eilisiin aksatreeneihin Tiina oli laatinut radan mukaillen viikonlopun tuomarivierailija Stefanie Semkatin ratoja. Oli vähän kinkkinen... Tai siis kyllä sieltä oikeat esteet ihan hyvin löytyi, mutta semmosta kilpajuoksua tuntu olevan ja rimat välillä lenteli... Ja kilpajuoksun seurauksena muutamassa kohdassa Kami tykitti suoraan ja kauas vielä niissäkin kohdissa, missä ois pitänyt kääntyä.


Ledi on nyt vähän kipiä reppana. Sunnuntaina söi hevosen luun, en tiedä johtuuko kipeily siitä, mutta voi olla. Maanantaina popsi jonkun verran ruohoa, mutta oli muuten ok. Maanantai-tiistai-yönä sitten oksensi koko vatsansa tyhjäksi. Oikein isot kasat ruoskeaa ruokamössöä. Ja eilen ei sitten ruoka maistunutkaan ollenkaan :( Aamulla juoksi karkuun kun näki ruokakupin (ja Ledi on sentään suht ahne), illalla närppi pari hitusta kupista. Ja vähän surkean oloinen se on. Joskin ulkona juoksee ihan tyytyväisenä eli ei se mitenkään voimaton ole. Tänä aamuna tuhtasi kupilla varmaan 20 min ja sai siinä ajassa pari ruokalusikkalista syötyä... Seuraillaan...

5.9.2011

Paimennus-saturaatio

Nyt on sitten paimennettu niin, että tursuaa villaa korvistakin…

Torstaina oli normaalisti paimennustreenit: tehtiin hakua ja huonosti meni. Kiva häkitys sentään saatiin aikaiseksi. Treenin jälkeen lähdin koirien kanssa Somerolle, jossa oli paimennuskisat kolmena päivänä. Majoittumaan päästiin Tiina J:n mökille kera Tiinan, Mikan & westien. Iso kiitos majoituksesta, oli kivaa!

Perjantaina oli SPKY:n kisat. Päivän aikana satoi muutamaan kertaan aika reippaasti ja viimisiä lähtijöitä kun oltiin, niin aika mudassa sai möyriä… Haussa menin puoleen väliin ja silti Kami onnistui leikkaamaan… Jos halutaan puolustella koiraa, niin lähetin sen oikealle ja se luki (ihan oikein) lampaiden vedon vasempaan ja leikkasi siksi. Jos puhutaan totta, niin ei se vaan osaa. Saatiin kuitenkin lampaat haltuun ja rata läpi. Häkillä vähän jouduttiin jumppaamaan, mutta meni ne lopulta sisälle. Yhteispisteet 41/90.

1. Haku
a) kaari 1/20
b) lähestyminen 5/10
c) kuljetus ohjaajan luo 6/20
2. Kuljetus/poispäin ajo 24/30
3. Häkki 5/10



Lauantaina kisattiin edelleen SPKY:n säännöillä. Meillä hajosi haku ihan käsiin, kun lampaat lähti tulemaan ennen kuin koira oli lähelläkään niitä. Kami päätti sitten leikata… Saatiin lampaat tolpalle asti, sitten säädettiin jotain ja yksi karkasi. Se oli sitten siinä, ei tulosta siltä päivältä. Tolpalla ehdin sellasenkin huomion tekemään kaiken säädön keskellä, että koiralla oli etujalan kannuskynsi hetken jumissa pannan renkulassa. Ehdin ihan pelästyä, mutta lähti koipi onneksi heti irti.

Sunnuntaina oli vuorossa SBCAK:n kisat. Ne missä oikeesti on säännöt ja niitä noudatetaan ;) Haussa ei saa mennä auttamaan ja joka osiosta täytyy saada pisteitä tai homma loppuu siihen.  Haku pelotti ihan suunnattomasti, kun tiesin, että Kami ei vaan tällä hetkellä osaa. Siltä matkalta varsinkaan. Koira lähti ihan ok, mutta ennen lampaita tuli epävarmuus ja alkoi vauhti hidastumaan ja hidastumaan. Kovalla kannustuksella sain koiran pysymään liikkeessä ja lopulta lampaiden taa ja saatiin lauma nostettua. Ohjaajalle kuljetuksessa en tsempannut tarpeeksi, että olisi saatu tolppa kierrettyä oikein vaan koko lauma pelmahti väärälle puolen.

Poispäinajo meni hyvin, päästiin kivasti liikkeelle ja rauhallisella rytmillä koko matkan. Samoin kuljetukset meni kivasti. Häkillä lampaat käväisi portin takana, mutta saatiin ihan näppärästi sieltä sisälle. Ulosajokin meni ihan rauhassa, yksi tosin meinasi lähteä ryysimään ennen haltuunottoa, mutta saatiin nopsaan takaisin. Eli rata läpi! Pisteitä 60/100 ja ALO3-tulos. Se on sitten virallisesti Kennelliiton silmissäkin paimenkoira!

1 Hakukaari 10/20
2 Nosto 4/10
3 Kuljetus ohjaajalle 5/20
4 Poispäinajo 8/10
5 Kuljetus 16/20
6 Häkitys 8/10
7 Häkistä ulosajo 9/10



Yhteispisteet olisivat riittäneet PPR1-tunnukseen, mutta hakupisteet ei. Olisi tarvinnut 25 pistettä hausta, saatiin 19. No enpä mä uskonutkaan, että Kamin tällä hetkisellä haulla olisi pisteitä tarpeeksi saanutkaan. Kami teki tasoisensa suorituksen, siitä saa olla tyytyväinen! Ja eipähän tarvi lunastaa lupausta, että jos saadaan PPR1-tunnus, vien Kamin näyttelyyn käyttöluokkaan :D

Rankka viikonloppu oli, mutta hauska! Kiitos kaikille seuralaisille!

1.9.2011

Tokotreenit

Eilen oli taas tokotreenit.

Ledin kanssa tehtiin ensiksi maahanmenojen nopeutta eli palkka heti maahanmenosta. Ohjaaja ensiksi seisten, sitten vähän jalkoja liikutellen ja lopulta pikkasen kävellen. Seiso-maahan-seiso-tekniikkaa tehtiin namiavusteisena kanssa.

Perusasentotreenissä kierrettiin kahdeksikolla tötsiä. Ekalla kierroksella pysähtyminen ja perusasento 1-4 askeleen välein, palkka perusasennosta. Tokalla kierroksella palkka liikkeestä 1-4 askeleen välein. Paikka sivulla alkaa löytyä hyvin.

Luoksetulon loppuasentoa tehtiin kanssa eli edestä sivulle kiepsahdusta sekä lopuksi luoksetulo, jossa vapautus ohjaajan selän takana odottavalle loppupalkalle.

Kamin treenin teemana oli noudot. Olipas takkusta…

Ensiksi tehtiin kapulan heittoa ja palkkausta maltista. No Kami nyt ei tuppaa hytkyilemään kapulan(kaan) perään eikä ottanut liikkurin käskytyksestäkään häiriötä. Mutta hyvä tätäkin välillä muistella ja palkata.
Sitten tehtiin tunnaria. Ensiksi pelkällä omalla, jonka Kaisa piilotti ruohikkoon. Hyvin nuuski ja löytyi. Sitten nurtsille piilotettiin oman lisäksi kaksi väärää, Kami bongasi toisen niistä silmillä ja toi sen. Uudella yrityksellä nuuhki esiin omansa.

Sitten tapeltiin metallin kanssa… Otin esiin Kamille superhalutun lelun eli mokkapatukan. Kami ei ole patukkaa tainnut 1,5 vuoteen nähdäkään, kun kyllästyin ostamaan niitä kun se aina rikkoi ne. Tämä on ostettu Lediä ajatellen, mutta ajattelin sitten hetsata sillä Kamille kunnon metallivireen. Vaan pieleen meni. Vire nousi, mutta sitten ei kyennyt kuin huitomaan metallia tassulla, pyörittämään nenällä ja säestämään hommaa aina välillä VUH-huudoilla. Meni hermot ja koira autolla jäähylle. Uudella yrityksellä heitti maate metallin eteen ja TUIJOTTI sitä… Otti lopulta suuhunsa ja sai patukkariekutukset.

Kapulan pitoa (puukapulalla, ylläri!) otettiin kanssa ja loppuun nouto, jossa vapautus ohjaajan taaksen loppupalkalle hyvästä vauhdista.

31.8.2011

Epiksissä

Eilen oli ATT:n epikset ja tiistairyhmien työvuoro. Koska sinne piti siis töihin mennä joka tapauksessa, niin Kami pääsi myös starttaamaan avoimen radalle. Saatiin aikaiseksi semmonen kivanätti 0-rata :)

26.8.2011

Tokot ja paimennus

Keskiviikkona tokoiltiin. Nyt alkoikin uudet kurssit ja järjestyskin vaihtui eli Ledi treenaa ensiksi kisatottelevaisuuden alkeet –ryhmässä ja sitten on Kamin kisatoko-ryhmä.

Ledin treenin teemana olivat perusasennot. Ensiksi tehtiin perusasentoja niin, että liikuttiin aina perusasennon jälkeen askel eteen tai etuviistoon ja pentu sai hakea perusasentoa vähän eri kulmista. Sitten tehtiin perusasentoa pienessä häiriössä eli tötsäjonoa pujotellen ja joka tötsällä perusasento. Samaan aikaan tuli vastaan toinen koirakko. Ei ottanut suurta häiriötä muista. Lopuksi tehtiin myös edestä pyörähtämällä, Ledillä meinaan luoksetulon ottaa suoraan sivulle. Ei me mitään eteentuloa tarvita. Kai. Perusasento on ihan hyvällä mallilla, käsiapua tarttee toki, mutta ajatusta on. Itse tars muistaa palkata aavistuksen taaempaa kuin mitä pruukaan tehdä.

Yksi ”ohjaaja tönkkönä” luoksetuloharjoitus tehtiin kanssa. Pieni lelulla hetsaus ja koira jätettiin avustajan pitelemäksi, kutsu jäykkänä seisten ja heti kun koira lähti liikkeelle, lähdettiin lelun kanssa karkuun. Totutetaan koiraa siis myös siihen, että välillä ohjaaja onkin ”koemainen”.

Kami aloitti ruudulla, nyt menee alustan kanssa aika kivasti. Tein myös ilman alustaa pari -> hakeutuu vähän turhan taakse ruutuun, täytynee siirtää alustaa vähän keskemmäksi.

Liikkeestä jääviä tehtiin ”zetana”. Nämä treenin lopuksi myös Kaisan käskyttämänä järjestyksessä istu, seiso, maahan. Ekalla yrityksellä Kami ei lähtenyt seuruuseen mukaan vaan istu kuin tatti. Kaisa oli taas niin kovin jännä kun seisoi vieressä käskyttämässä… Tokalla lähti mukaan ja teki kaikki asennot oikein ja pysyy hyvin paikalla kun kierrän taakse. Tehtiin sitten vähän perusasentoja ja liikkelle lähtöjä lisää Kaisan lähellä, kun käskytteli muita.

Hyppynoutoa tehtiin kanssa. Noudossa olen vaihtanut luovutuksen edestä sivulle ja se vaatii Kamille vielä apukäskyn ”sivu”. Nyt tehtiin ilman käskyä, mutta vasen käsi oli ”imutuspaikassa” apuna koiralle mihin pitää tulla. Sehän hokas! Yhden hyppynoudon tein myös metallilla, palkka heti paluuhypyllä, kun vauhti oli ok.

Eilen paimennettiin isolla sänkipellolla. Lampaat oli aika vilkkaalla tuulella ja kova veto pellolta kotiin. Kami jatkoi parina viime kertana vilauttelemaansa nöyrää tyyliä, piti etäisyyden ja oli oikein kiva :) Hautkin oli vähän ehkä parempia kuin mitä on ollut. Tehtiin kahdesti ”rata”, jossa haku, poispäinajo ja tasapainossa kuljetus. Kivasti saatiin poispäinajo toimimaan vedosta huolimatta. Laitumella tehtiin vielä yksi häkitys, sekin hyvä.

24.8.2011

Lisää hyvää aksaa

Eilen tiistaitreeneissä tehtiin pohjoismaiden mestiksien finaalirataa:


Ekalla yrityksellä Kami livahti nelosen jälkeen keinulle, mutta tokalla yrityksellä saatiin koko rata nollana läpi :D Koska siinä ei pahemmin hiottavaa ollut, vedin vielä pätkän 3-12, jossa taisi olla ne haastavimmat kohdat, varsinkin este 10, joka meillä oli okseri. Ja taas nollana! Eipä siinä auttanut enempää tahkota.

Ledin kanssa tein kotona esteen edessä odottamista ja ajatus syttyi. Ja lisäksi muistin palkata joka kerta esteen takana odottavalla lelulla, alkohan se katse siirtyä musta esteeseen :)

22.8.2011

Hyvää aksaa :)

Tulipas sittenkin Elinan yksäri hyvään saumaan, heti sai fiilikset aksan suhteen paljon paremmiksi. Kami ja Ledi saivat kunnian puolittaa yksäritunnin. Kami sai toki aloittaa.

Päätin tehdä rataa vain esteelle 18 asti, kun Kamilla on ollut aika rankka viikonloppu. Ja saihan sen tossakin pätkässä jo väsyksiin, kun muutamaa kohtaa tietty joutu viilaileen. Mutta hyvä meno oli :) Muutama riman tiputus tuli joo, mutta ne tuli vasta loppua kohden eli selkeesti väsymyksestä johtuvaa. Mutta mä onnistuin sekä päällejuoksussa että persjätössä, joka oli semmosessa kohdassa, että arvelin aiheuttavan Kamille riman tiputtamisen. Sylkkäri oli taas semmonen, mihin en tahtonut saada Kamia ihan kunnolla mukaan. Mutta koskapa niitä olisi treenattu... Tarttis joo.

Ledin osuus olikin sitten ohjaajalle vielä antoisampi. Mä olen vähän arastellut tehdä ton kanssa mitään, kun en ole oikein keksinyt mitä tekis ja miten, eikä ole ollut kukaan "valvomassa", etten tee mitään typerää. Alkuun tehtiin huikea kolmen esteen pätkä: kaksi takaakiertoa ja valssi. Takaakierrot meni kivasti, kunhan muistin lähettää kunnolla siivekkeen ohi, ei taakse. Elina toimi apupalkkaajana ja heti hokasi, että Lediä on taidettu palkata vaan kädestä (vaikka olin päättänyt etten sitä virhettä tee...). Ledi ei siis oikein meinannut huomata esteen takana odottavaa palkkaa, kun tuijotti mua. Ja tuli helposti mun mukana esteen ohikin. Lisäksi tehtiin vähän sylkkäreitä: yhdelle esteellä meni ihan kivasti, mutta kun lisättiin mukaan "hyppy" ennen sylkkäriä, meinasi pentu mennä liian vauhdilla ja sylkkäristä ohi... Kontaktin alkuopetusta katsottiin ja funtsittiin kanssa, hyviä ideoita tuli, nyt on joku ajatus miten sitä lähtisi rakentamaan!

Ledin treenilista:
  • sylkkärit
  • takaakierrot (välillä palkka esteen taa, muttei liian lähelle siivekettä)
  • palkka esteiden taa, ohjaajalta vain sillon kun erikseen halutaan harjoitella käteen tulemista (esim. sylkkärin vetoon tulosta nami kädestä)
  • lähdössä odottamista voisi ruveta hissukseen treenaamaan
  • kontaktille rauhottumista ja namittelua
Tätä mä Ledin kanssa tosissaan kaipasinkin, että joku tsekkaa mitä ja miten me tehdään ja antaa vinkkejä mitä kannattaisi tehdä. Voi innostuksen puuskaa!

Mikä on kun ei taidot riitä?

Hemmetti, keväällä alkoi kisoissa sujua jo melko kivasti, nyt ei taas onnistuta sitten millään... Eilen käytiin Mian ja Ansan kanssa Valkeakoskella, saldona 3 x hyl...

Ekalla radalla tuli kolmannella esteellä rima alas ja siitä tulee aina se pieni blääh-fiilis, jota seuraa ohjauksen lipsuminen. Siispä Kami käväsi A:lla ropsauttamassa hylyn. Ja räjäytti riman toisestakin hypystä. Kontaktit maltoin sitten ottaa huolella ja treenin kannalta, kun oli hyl alla.



Tokan radan alku oli aika jänskä, koiran piti hakea kepeille hyvin itsenäisesti ja välimatka oli aika pitkä. Kami kääntyi putken jälkeen kysymään multa mihin mennään ja yritin oikaista sitä enempi oikealle, että päätyy keppien alkuun, jolloin koira bongasi oikealta pituuden pystykepin ja lähti "pujottelemaan" sinne. Tästä siis hyl.



Kolmas rata, hyppäri, kosahti taas kakkosena olleen muurin palikan tipauttamiseen. Kami käväsi ylimääräsen kerran putkessa, joten hyllyhän sieltäkin napsahti. Muuten aika hauska rata suorine putkineen.



Lyhyitä ratoja oli Asko Jokinen tehnyt: eka rata 18 estettä, toka 17 ja kolmas 16! Eikä siis mitään sarjaesteitä mukana. Vaan mitäpä sillä radan pituudella, jos ei tota 16 estettäkään saa oikein tehtyä...

21.8.2011

Treffailua

Kävästiin tänään Paimiossa treffailemassa muita hörökorvia. Mukana menossa taisi olla seitsemän kelpiä ja koikkeri. Vauhtia kyllä riitti, varsinkin nuoriso-osastolla eli Kamilla, Intolla, Ledillä ja siskollaan Q:lla:





Saatiin sentään joku posetuskuvakin sisaruksista:


Ja muuta sälää...









Ledi 5 kk:



Kotimatkalla haettiin Neela-venakko yhdeksi yöksi hoitoon. Olin siinä luulossa, että ilta menee Kamin flirttaillessa ja Ledin härkkiessä Neelaa. Mutta vielä mitä, pojat kattoivat: "ai meillä on tollanenkin" ja painuivat nukkumaan :D

19.8.2011

Eka paimennuskisa!

Minullapa onkin kotona KILPAILEVA PAIMENKOIRA!

Eilen oli siis debyyttimme SPKY:n paimennuskokeessa. Paikkana Somero, Klossnerien tila. Jännitti ihan pirusti! Varsinkin kun haut on viime aikoina olleet mitä sattuu ja toisaalta ahisti myös se, että Kami änkee liian lähelle lampaita ja saa ne hermostutettua. Ennen rataa Kami saikin vähän natsikuria, kun muisteltiin maahanmenoja…

Haussa autoin ihan reippaasti menemällä puoleen väliin. Pitkään arvoin haenko vasemmalta vai oikealta, lampailla oli veto vasempaan, mutta kun vasen on ollut niin surkea. Lopulta päätin hakea oikealta. Vähän lampaat lähti yrittämään sinne vetoon päin, mutta Kami sai korjattua.

Poispäinajo meni oikein kivassa rytmissä. Maltoin jäädä kunnolla taakse ja antaa lampaiden kulkea rauhassa pelkäämättä, että ne karkaa jos pääsevät liian kauas. Niillä ei ollut kulkusuuntaan pahemmin vetoa, mutta liikkuivat silti kivasti, joten tämä oli aika helppo asetelma.

Tasapainokuljetuksessa sain Kamin pitämään kunnon etäisyyden ja lampaat kulki oikein rauhallisesti.

Häkille sitten loppui meidän suoritus. Mulla oli jo pari lammasta häkissä, mutta yksi individualisti-pirulainen livahti häkin viereen. Pohdin hetken, että miten jatkan: laitanko muut lampaat häkkiin ja haen sen yhden erikseen, jostain syystä iski ajatus, ettei niin voi tehdä (miksei voisi?) vai haenko sen yhden porukkaan sillä riskillä, että muutkin valuu ulos. Päätin sitten hakea sen yhden, mutta lähetin koiran ihan väärältä puolelta. Siinähän sitten hajosi lauma ja Kami sai kyllä muut nätisti kasaan, mutta se individualisti-perkele, joka oli eri puolella häkkiä, sai sen verran etumatkaan ja meni niin varmana pää pystyssä kohti varikkoa, etten halunnut kokeilla kilpajuoksua saako Kami sen pysäytettyä vai ei. Siispä totesin homman olevan siinä ja kehut koiralle.

Arvostelupöytäkirjaan kirjautui näin ollen ”ohjaaja keskeytti”, jos olisin odottanut 20 sekunttia niin siinä olisi lukenut hylätty. Mutta hyvät pisteet me saatiin suoritetuista osioista:
1. Haku
a) kaari 16/20
b) lähestyminen 8/10
c) kuljetus ohjaajan luo 6/20 (tästä lähti pisteitä, koska olin itse puolivälissä eli kuljetus jäi normaalia lyhyemmäksi)
2. Kuljetus/poispäin ajo 25/30

Näiden lisäksi pisteitä saa vielä häkitys-osiosta, mutta sehän meillä sitten jäi väliin. Ei paha suoritus ollenkaan. Olen tosi tyytyväinen koiraan ja etenkin itseeni, kun pysyin niin rauhallisena ja tiukkana ja sitä myötä sain koiran toimimaan kivasti. Ei muuta kuin seuraavaa kisaa odottamaan!

Tapahtuman video: http://youtu.be/9o9ElLb7lCk Häkityksen sähellys jää vähän salaisuudeksi, kun kuvaajan sateenvarjo rupesi hyökkimään kuvaajan kimppuun :D

18.8.2011

Paimennusta ja tokoa

Tiistaina oli paimennusyksäri: viime hetken briffausta kisoja varten. Haut mättää vasemmalta edelleen, oikea melkein ok. Poispäinajoon saatii hyvä rytmi, tasapainossa kuljetukseen etäisyyttä ja malttia (juoksutusraipalla…) ja muutama onnistunut häkitys. Lopuksi vielä oikeaa ja vasenta itse väliin mennen ja muristen jos leikkaa. Kauemmas siirtymällä ja kääntämällä katseen pois, sai luvan tehdä noston. Alko sieltä vähän nöyrää ilmettä tulemaan.

Eilen oli toko-päivä. Kamin treenissä tehtiin kolme vapaavalintaista liikettä kokeenomaisesti putkeen. Jos tulee virhe, niin ”oho” ja pois. Uusi yritys seuraavalla kierroksella. Valitsin liikkeiksi seuruun, kaukot ja metallin.

Seuruu oli ihan ok, perusasennot löytyi myös juoksusta ja hitaasta käynnistä. Välillä vähän edistystä ja painamista.

Kaukot on ollut Kamille se vahva liike, mutta nyt ei noussut maasta seisomaan vaikka etäisyyskin oli koetilannetta lyhyempi. Syytän Kaisaa ;) Kaisa oli koiran vieressä liikkuroimassa ja Kami ottaa Kaisasta herkästi painetta. Totesi siis, että paras maata kiltisti, ettei toi käy päälle. Huoh. Tokalla yrityksellä sama homma. Kolmannella kierroksella sain sen pienen huomautuksen jälkeen hereille ja kolmannesta käskystä ylös, sen jälkeen vaihdot oli ihan ok.

Metalli tuli suht ok vauhdilla, perusasento vaan vaati käskyn. Vai toisenkin?

Kaisa-häiriö tuntuu nyt olevan Kamille kovin suuri… :( Täytynee siis jatkaa Kaisan tokoja, että saadaan treenattua tällä kunnon häiriöllä.

Ledi opetteli malttia: pentu maahan (tai istumaan), lasketaan lelu eteen, suoristaudutaan, nostetaan lelu ylös ja leikiksi. Jos siis koira malttoi maata. Eka yritys oli ok, tokaa jouduttiin vähän työstämään, kun pentu hyppi ja haukkui, sen jälkeen oli homma hokattu ja odotti joka kerta kauniisti.

Lisäksi tehtiin kosketusalustaa, tähän yritetään nyt lisätä vähän kestoakin.