30.6.2008

Kami rokotuksilla


Tänään käytiin Naantalin Pieneläinklinikalla rokotettavana. Kamista se oli aivan IIIIHANAA, kun odotushuoneessa oli monta hoitsutyttöä lirkuttelemassa ja palluttelemassa. Pöydälläkin se oli ihan nätisti kun kerran oli rapsuttelijoita ympärillä. Painoa puntari näytti 8,9 kg (Kami on kasvanut!), rokotukset ja passi saatiin. Sitten vielä vähän kierreltiin kaupungin katuja ja hyvin meni. Yksi kovaääninen moottoripyörä vähän peläytti Kamia kun se käynnistettiin ihan sen selän takana, muuta ei peljätty.


Tänään tuli ASB-lehti ja siellä oli agirodun Open Class-kisan rata. Siitä vasta tuli mieleen, että täytyyhän sen Retun kanssa ehtiä tällä viikolla joku päivä treenaamaan, että opitaan (tai edes mä oppisin) sen radan!

29.6.2008

Ekat hakutreenit


Kamilla oli tänään ekat hakutreenit Raisiossa Vantontiellä. Parin tunnin autossa odottelun jälkeen Kami pääsi ensiksi moikkaamaan toiset treenaajat, syömään niiltä nameja ja ottamaan vastaan rapsutukset ja ihailut. Sitten heittäytyi kolme ihmistä vähän matkan päähän toisistaan erilleen makoilemaan ja mä lähdin Kami vapaana sinne päin käyskentelemään. Ekan tapauksen kohdalla se ihmisen bongattua vähän ihmetteli, että mitäs nyt, mutta kun maalimies rupesi lirkuttelemaan niin johan luikerreltiin matalana kovasti luo syömään nameja ja kiipeilemään syliin. Toisen kohdalla oli sama juttu, Kami sai jopa hajun kohteesta ja kulki nokka pystyssä nuuhkien kohti kohdetta. Kun maalimies rupesi lirkuttelemaan Kamin huomattua sen, Kami pelästy moista kovasti, se maassa hiljaa makaava rupeaakin ilakoimaan! No mä yhdyin ilakointiin ja taas ryömittiin innolla syömään namit.


Kolmas olikin vähän paha, kun se oli kokonaan reikäpeitteen alla. Kami hoksasi kyllä että toi on se juttu, mutta sille piti vaan pöhistä vähän matkan päästä. Lopulta mä kävin "avaamassa käärön" ja ilakoimassa kuinka hienon ihmisen Kami oli löytänyt ja sitten taas tultiin hakemaan namit.


Loppuun otettiin vielä neljäs hahmo, kun toi kolmas oli vähän hankala näin alkuun ja se meni kanssa ihan hyvin.


Ensi kerralla varmaan käytetään nenää jo hyvin, kun nythän Kami vasta oli opettelemassa, että noilta metsässä makaavilta ihmisiltä saa namia!


Loppuun Kami pääsi vielä riekkumaan Kiistan kanssa, joka on Kamia kuukauden nuorempi kelpielapsi. Söpö tapaus, ihan karhunpennun näköinen pullero. Mutta topakka!


Eilinen meillä meni Kamin kanssa ihan kotosalla, ettei ihan joka päivä jossain ravata. Käytiin lenkkeilemässä ja se alkaa jo sujua. Mitä nyt välillä laitetaan vähän hanttiin... Junanradan yli mentiin Luolalanjärvelle ja se oli edelleen vähän ahistavaa kun autot sanoo siinä tömps-tömps. Mennessä otin koiran syliin kun en jaksanut sitä siitä repiä, tullessa kulki itse (koti houkuttimena), mutta hyvin varuillaan oli. Eiköhän se siitä kun pari kertaa vaan mennään kohdasta ohi...  


Kauhia kun monet ihmiset alkaa paheksumaan, kun sanon meneväni Kamin kanssa hakutreeneihin tai että se on ollut agilitykentällä riekkumassa. Siis eihän ne treenit ole sitä, että mä käskisin tota koiraa "etsi ihminen p****le tai saat selkääsi" tai "nyt menet putken ja hypyn ja hypyn ja VAUHTIA" vaan hakutreeneissä käytiin syömässä namia vierailta ja agilitykentällä lähinnä riepoteltiin lelua. Ei vaan ihmiset, joilla ei ole koiraharrastuksia, ymmärrä. Toisilla on jopa koira, muttei silti ymmärrä että pennun kanssa voi "treenata". 

28.6.2008

Ylämäki, alamäki...


Ylämäki alamäki, ylämäki alamäki yhdessä kulkien...


Eilen päivällä mulla oli taas hieno pikkukoira. Puolenpäivän maissa käytiin Turussa Kohmossa pieni kävelylenkki Hennan ja Vilma-koiran kanssa ja Kami pääsi tutustumaan myös hississä kulkemiseen.


Myöhemmin päivällä sain päähäni, että ton koiran täytyy oppia käymään lenkillä tarpeillaan, ettei aina tarttis mennä seisoskelemaan tohon talojen taakse, kun se alkaa käydä jo tylsäksi paikaksi ja Kami yrittää laajentaa reviiriä toisten pihoille. No pari lenkkiä menikin niin, että Kami kävi yhdessä ihan uudessa paikassa tarpeillaan. Ja muutenkin meni remmissä kulkemiset suht nätisti.


Illalla käytiin Naantalin rannassa terassilla. Mulle pieni olut, Kamille pieni rusto ja naapuripöydän lirkuttelut. Hyvin meni. Autossa Kami matkustaa boksissa nätisti nukkuen, mutta se ei millään haluisi mennä sinne...


Myöhemmin kotona sain pahimman iltariekkumisen purettua hirvenluuhun ja sitten vielä sadistina iltalenkillä päätin, että ei mennä sen uuden vessapaikankaan ohi vaan Kami saa tehdä tarpeensa taas ihan muualle. Ja voi sitä hösellystä, koira kiskoi koko ajan kotiin päin, jumitteli ja pyöri. Ja minä vaan vedän väkisin liikkelle, ei tuntunut kyllä kivalta. Onneksi se sentään aina lähti kävelemään, ettei tarvinnut mitään makaavaa koiraa perässä kiskoa. Ja onneksi oli niin myöhä ettei ollut ohikulkijoita pällistelemässä... Me kuljettiin ja kuljettiin (ei siitä pitkä matka tullut kun koira koko ajan vaan pysähteli) kunnes löyty sopiva nurtsi ja koira teki tarpeensa. Jeee, mä voitin! Sitten rauhottu vähän se menokin, kotiinpäin se kyllä aika reippaasti silti kulki. Kotona kaveri joi puolikuppia vettä ja painu nukkumaan, oli sen verran rankka reissu.


Kertokaahan olenko mä joku pennunrääkkääjä, kun väkisin kiskon sitä pisin katuja, enkä päästä tekemään tarpeitaan siihen ainoalle opitulle paikalle?

27.6.2008

Kamin paimennuskuvia


Tässä muutamia kuvia Kamin paimennuksesta tiistailta, kuvat on ottanut Tapio Mäntysalo.


Pieni paimentaja



 


Täältä tullaan!



 


Pieni mies, suuret korvat



 


Huilitauko



 


Pässiratsastaja


Päivän nollaus


Eilen alkoi Kamilla vähän jo sujua toi "lenkkeily". Päivällä käytiin Naantalin rannassa pikkulenkki eli autolla Kuparivuorelle ja sieltä tallusteltiin rantaan jätskille/huilitauolla ja sitten takasin. Ihmisä vähän toljoteltiin, mutta mitään häslinkiä Kami ei järjestänyt.


Illalla käytiin vielä pari pikkulenkkiä lähimaastoissa ja nekin meni paremmin kuin koskaan, ei enää sitä pyristelyhyörinää ja tarjosi vähän väliä katsekontaktiakin, josta tietenkin aina namia naamaan. Vielä kun saisi sen hoksaamaan, että lenkillä vois käydä tarpeillaan, niin saisi vähentää tossa talojen takanurmella pyörimistä, kun Kami alkaa koko ajan tehdä tarpeitaan lähempänä toisen talon pihojen pensasaitaa ja joku kertaa se ryysää vielä jonkun pihalle sontimaan... Tänäänkin yritin aamulla mennä takapihan sijasta remmissä tarpeidentekolenkille, mutta sehän pidätteli niin kauan että luovutin ja mentiin "vessaan"... Ja aamulla sillä sentään on kovakova hätä.


Eilen illalla se sitten nollasi hyvän käytöksensä olemalla pari tuntia ihan täysi riiviö... Onneksi suurimman osan riekkumisesta vastaanotti Kamin bestis Anu Saukko, mutta kyllä mäkin sain osani hampaista ja hyppimisestä... Ja just kun mä nousin sohvalta viemään sitä pihalle, niin se ehti pissata omaan sänkyynsä. Huokaus.


 

26.6.2008

Retun treenit. Ja vähän Kaminkin


Eilen haettiin Retu jo aamusta meille, kun illalla oli treenit. Kamista oli oikein kiva yrittää saada Retua leikkiin, Retusta ei niinkään... Nurmikentällä Retukin tosin sai kahteen kertaan hepulit ja paino muristen kauhian kokosta ympyrää Kami perässä, tosi outoa käytöstä Retulta, mutta hauskaa näytti olevan.


Kami onneksi väsähti aamupäivän lenkistä ja Ruutin kanssa leikkimisestä niin, että nukkui koko päivän pikku-ulkoiluja lukuunottamatta ja Retu sai olla rauhassa. Illalla lähdettiin sitten treeneihin ja Kamikin alkoi heräilemään. Kentän lähistöllä kävellessä pikkukaveria ei huolettanut rekat ja autot ollenkaan ja tarjosi jopa katsekontaktia, mitä se ei oikeestaan ole remmilenkillä tehnyt. Eikun namia naamaan!


Ei se kyllä taida oikeesti autoja pelätä, kun tuollakaan niitä ei edes huomattu. Joko se on pelästynyt tässä lähialueella jotain ja siksi rimpuilee tai sitten sen mielestä tässä lähellä on vaan niin pirun tylsää aina talsia, että rupeaa pelleilemään. Voiko noin pieni koira jo osata uunottaa mua?!


No itse treeneihin, Retusta oli oikein kivaa päästä taas kunnolla tekemään jotain ja varsinkin kun ällöriiviö laitettiin syrjään. Rata mentiin pariin kertaan ja hyvältä tuntui vissiin molemmista. Kami istua nökötti narun jatkeena radan rakennuksen, rataantutustumisen ja Retun treenien ajan ja kyllä huomasi, että sitä on Australiassa pidetty kahlittuna, niin nätisti möllötti. Täytyypä muistaa ylläpitää tuotakin taitoa.


Lopuksi Kami päästettiin vähän vauhtiin. Lelua se tykkäsi riepottaa kentällä oikein hyvin, vaikka muuten ei ole pahemmin ulkona tykännyt leikkiä. Kami juoksi pari kertaa putken läpi ja riekutettiin lelun kanssa oikein kunnolla. Myös siivekkeen takaakiertoa tehtiin pari kertaa molemmin puolin leikin avustuksella. Voi että mä olin tyytyväinen pikkukoiraan kun se oli niin täysillä mukana tekemässä! Yleensä on tuntunut, että se tekee vähän niinkuin itse huvittaa ja joskus vaan sattuu huvittamaan tehdä mun kanssa...


Illalla Kami oli ihan poikki, muttei malttanut jättää Retua rauhaan. Retu makasi omalla petillään ja murisi hiljaa ja sekös oli Kamista hauskaa... Lopulta otin Retun peteineen makuuhuoneeseen kanssani portin taakse ja heti painu Kamikin petiinsä. Yö meni siis loppujen lopuksi hyvin rauhallaisesti, onneksi.

25.6.2008

Kami vs. ISO MAAILMA


Kyllä tämä liikenteen paljous on edelleen Kamille aika iso juttu. Vaikka eihän täällä Naantalissa edes kauheaa kuhinaa ole, mutta kun vertaa siihen mihin Kami Australiassa oli tottunut (eli ei mitään missään), niin eipä se ole ihme, että autoja vähän kytätään.


Parina ekana päivänä Kami ei muistaakseni pahemmin liikennettä kytännyt, kun oli vaan kiire kulkea jaloissa. Nyt kun oltiin juhannus poissa autojen mölystä niin taas ne vähän jännittää. Parina päivänä ollaan käyty pikkulenkit porukalla eli Lasse ja äitinsä on ollut mukana, jolloin päästään siitä, että Kami jää tollottamaan autoja, kun osa laumasta silti jatkaa matkaa ja tulee kiire mukaan. Yksin kun olen sen kanssa liikkeellä, on tuo ongelma, että mä joudun pysähtymään remmin mitan päähän myös ja lenkki tyssäilee koko ajan.


Tänään käytiin kiertelemässä Retun kanssa maailmaa ja alku menikin hyvin, mutta sitten oli liikaa ruohonleikkuria, traktoria ja muuta ja Kami aloitti vaan kiskomaan kotiin päin :( Me jatkettiin Retun kanssa talsimista ja annoin kaverin rimpuilla, mutta lenkki tehtiin loppuun niinkuin olin suunnitellut.


Toivottavasti se pian tottuisi liikenteeseen, että voisi ruveta keskittymään remmissä nätisti kulkemiseen, tällä hetkellä se on mahdotonta kun autot vie kaiken huomion...


Eilen kävästiin Naantalin rannassa pikavisiitillä, siellä ihmispaljoudessa Kami kyllä kulki ihan nätisti. Oli niin paljon ihmisiä (ja toisaalta vähän autoja) ettei ehtinyt jäädä toljottamaan mitään yksittäistä kulkijaa. Jopa namit maistui lenkin ohessa.

Kami paimentaa


Eilen käytiin Paimiossa kasvattajalla, jolta Kami meillä on sijoituksessa, paimentelemassa lampaita. Sen  aikaa kun Kami vielä oli laitumella narun jatkona, ei lampaat pahemmin kiinnostanut, p****n syöminen oli paljon ihanampaa. Pinkoa, joka lampaat meille toi, se myös seurasi innolla. Eipä tuo pieni sieltä heinikon keskeltä niitä lampaita tainnut edes oikein nähdä. Mutta siinä vaiheessa kun Kami päästettiin irti ja saatiin lampaat liikkeelle niin loppu suklaarusinoiden mussutus, jätkä rupes paimentamaan! Sitä oli kyllä hauska seurata kun kaveri paimensi tyynen rauhallisesti korvat hörössä lampaita yhteen suuntaan ja välillä toiseen. Oli kuulemma hyvä asenne ja tyyli toimia, minähän en vielä tosta lajista hölkäsen pöläystä ymmärrä. Onneksi koira ymmärtää :-)


Australiassa Kamia oli jo totutettu lampaiden selkäänkin, kun siellä osa koirista juoksee tarpeen tullen lampaiden selkien päältä tönimään niitä rännissä eteenpäin. Kokeiltiin sitten myös isolla Päkä-pässillä, että mitä Kami lampaalla ratsastamisesta tykkää, eikä kaveri ollut moksiskaan. Meinasi vaan valua alas kuin räkä, kun alko jo vähän väsyttämään. Eikä kyllä Päkäkään mitään välittänyt vaikka oli moinen villipeto selässä.


Paimentamisen ja muiden kelpien kanssa touhuilun jälkeen maistui kyllä kaverille uni...

22.6.2008

Juhannushepuleita


Juhannus on vietetty ja Kami huilaa puolikuolleena tuolla takapihalla. Oli sen verran rankkaa tuo retkeily pikkukoiralle.


Lähdettiin torstaina Yläneelle kaverin mökille juhannuksen viettoon. Meitä oli 8 ihmistä ja Kamin lisäksi vielä toinen koirakin, rotikkamiksaus Vilma. Kyllä oli Kamilla pokkaa kiusata ja häiriköidä itseään noin seitsemän kertaa isompaa koiraa... No onneksi Vilmalla riitti huumorintajua ja se jaksoi aika hyvin kakaran kanssa leikkiä.



Kami tiesi hyvin, että Vilma ei mahdu pöydän alle piiloon, sieltä on hyvä hyökkiä, ja välillä vedettiin spurtit pihamaalla iso kaveri perässä ja taas pöydän alle jemmaan ja härnäämään... Illan tullen Kami sitten aina käpertyi johonkin syliin nukkumaan, kun maassa tuli kylmä ja muurahaiset kiusasi.


Teltassa kaveri nukkui tosi hyvin. Mitä nyt ensiksi siellä aina tuli pikku hepuli (väsymyksestä), mutta kun koiran sai taklattua petiinsä niin sinne nukahti noin sekunnissa... On se vaan hassu jannu.


Automatkatkin meni varsin mallikkaasti kuljetuskopassa. Lähtiessä kuului jonkun aikaa marmatusta, mutta sitten rauhottui ja oli hiljaa loppuu asti. Tänään takasin palattaessa olikin jo hipihiljaa, tais nukahtaa samantien...   


Tässä vielä jätkä korva pystyssä, nyt eilen ja tänään on alkanut oikeakin korva jo nousta vasemmaan seuraksi.


18.6.2008

Luun piilotusta a la Kami


Voi perhana tuota pentua, sen luunpiilotukselle ei kyllä Retun tohinat pärjää ollenkaan...


Luuta yritetään piilottaa lattian alle, mattojen alle, sohvan sisään, kukkaruukkuihin, sohvan alle, verhojen alle, vierashuoneen sänkyyn, sängyn alle... Koko ajan kuuluu kauhia kolina, kuopsuttelu ja rouskutus. Kohta lähtee luun jämät roskikseen.

Treenit Retun kanssa


Eilen käytiin parsonien agirotutreeneissä Retun kanssa. Janita veti treenit ja taas tuli hyviä vinkkejä mun epäaikaisiin valsseihin... Radan alussa oli puomi/putkiansa eli putken suu ihan puomissa kiinni ja puomille oli tarkotus mennä, mutta niinhän siinä kävi että monta kertaa ensiksi paineltiin putkeen... Muuten meni ihan ok, Retulla vauhtia ja jopa vähän keskittymiskykyä.


Kami pääsi mukaan turistiksi ihmettelemään muita koiria ja ihmisiä. Ja saipa se kokeilla pariin kertaan putkeakin ja komiasti meni, meidän pieni agilityhirmu... ;-)


Retun perässä Kami kulki tosi hienosti kyttäilemättä rekkoja tai muutakaan jännittävää yhtään. Täytyypä lainata Retua joku päivä ja mennä yhdessä kulkemaan pelottavan junanradan yli. Kami osasi tosi fiksusti käyttäytyä Retun kanssa. Retuahan ei leikkiminen toisten kanssa kiinnosta, joten Kamikaan ei yrittänyt leikkiä saada aikaiseksi. Tokihan se Retun perässä juoksee, muttei hyöki päälle tai muutenkaan ota kontaktia :-)


Kamilla alkaa vasen korvakin nousta pikkuhiljaa pystyyn, oikea on vielä ihan lurpallaan, mutta vasen on välillä ihan tikkana pystyssä.


 

16.6.2008

Kiroileva siili


Nyt se siili hyppi taas meidän terassilla. Eikä lähde mihinkään vaikka Lasse ja vieraamme hellästi tönii sitä kengällä naapurin puolelle, hyökkää vaan kenkään kiinni!


Mä epäilen, että siili etsiskelee ruokaa, koska se naapuri joka sitä ruokkii on ollut muutaman päivän poissa. Mutta jo on rohkea otus (liian rohkea) kun ei välitä mitään tömistelystä ja tönimisestä. Suihkupullolla päin ruiskimisella se viimein lähti juoksemaan karkuun ja murisi kuin piru!


Pelottava otus...

15.6.2008

Ekojen päivien juttuja


Nyt on pari päivää tutustuttu puolin ja toisin, alkaa myös se pieni riiviö välillä nousta pintaan... Eilen illalla hyvin huomasi, että koira oli aika väsynyt, muttei malttanut mennä nukkumaan, sisällä syötiin vähän jukkapalmua (haluisko joku 1-3 kpl toistaiseksi hyvän näköisiä uusissa mustissa ruukuissa olevia jukkapalmuja sijoitukseen?), vähän sohvaa ja paljon käsiä. Siihen auttoi vahva syliote ja sively tainnoksiin, äkkiä nukahti pentu. :-)


Muuten, paitsi aamulla kuudelta, toi on hyvin hauska otus. Varsinkin kun ollaan saatu olla paljon pihalla, sisällä on liikaa kiinnostavia kiellettyjä kohteita... Viime yönä se ei herännyt kuin viiden aikaan aamulla (edellisyönä käytiin pari kertaa ulkona) ja pikaulkoilun jälkeen ei enää nukkumaan mentykään. Mä yritin mennä, mutta heti kuului olohuoneesta kauhia sohvan kuopsuttelu (se on vissiin heti huomannut että sillä saa huomiota, grrr) joten parin nukkumayrityksen jälkeen lähdettiin oikein "lenkille". Sen jälkeen Kami malttoi taas hetken nukkua ja sitten Lasse lähti sen kanssa ulkoilemaan, että mä sain nukkua pari tuntia lisää. Mutta edelleenkään ei ole tullut kuin ekana päivänä yksi pisu sisälle, muuten kaikki ulos! Raukka ei tosin osaa tehdä tarpeitaan kuin yhteen paikkaan tossa lähistöllä, vaikka menis pidemmällekin lenkille niin pidätellään ainakin kakkaa kotinurkille... Ja ennen kakkaa tulee muuten kauhiat kakkahepulit. Oi kuinka kiintoisa aihe kirjoittaa blogiin... ;-)


Tänään käytiin tutustumassa "Päivä-Cafen" terassiin, jossa lapsi veti hienosti unta palloon ja Lasse joutui juomaan parikin olutta, kun eihän pentua voi kesken unia herättää...


Eilen oli ensimmäinen yksinoloharjoitus, Kami oli yksin sen ajan kun mä käväsin kaupassa (10-15min) ja kun tulin kotiin, niin se nukkui nätisti pedissään, jes! Mä vähän pelkään sitä kun ton joutuu jättämään yksin kotiin loman loputtua, ettei se vaan söisi meidän sohvaa...


Mitäs muuta... Namipalkka on Kamista aika tylsä juttu, lelut on paljon kivempia. No mikäs siinä, kannetaan vaan sitten niitä mukana. Naapurin Ruutin kanssa äsken taas riekuttiin puolisen tuntia. Nyt Kami oli paljon rohkeampi kuin viimeksi ja lelua kiskottiin hurjasti! Molemmat tuntuu tykkäävän vetoleikistä :-)


Päivällä ihmeteltiin, kun Kami oli menossa takapihalle, mutta ovella alkoikin "hurja" murina. Kaveri on vaan tänttäröi ja murisee, eikä ketään näy missään. Viimein Lasse huomasi, että terassin pöydän alla on tämmönen kaveri:



Otettiin Kami sisälle ja takaoven portti kiinni. Siili tallusteli tyynen rauhallisesti oven kynnykselle asti ja Kami tuijotti portin takaa päästelleen hurjia wuf äännähdyksiä. Ne oli huvittavia! Siili tsekkaili paikat ja lähti jatkamaan matkaa. Kyllä meillä sitten on hyvä pihavahti ;-)

13.6.2008

Se nukkuu myös välillä


Oho, vasta 8 h touhuttu ja se nukahti. Ja vieläpä omaan petiinsä! Mä jo epäilin nukkuuko se koskaan...


Naapuritalossa asustelee kuuden kuukauden ikäinen staffityttö Ruuti ja siitä ja Kamista tuli heti kaverit. Talojen takana olevalla nurmikolla ensiksi painittiin, sitten makoiltiin yhdessä keppiä järsien ja lopuksi Ruuti vielä kirmaili Kamia karkuun. Ne oli kyllä hauska kaksikko!




Kami yrittää sisällä vähän väliä härkiä mun jalkoja, tulee hyppimänä luo ja repii lahkeesta... Onneksi pelkkä paikallaan seisominen huimioimatta mitenkään auttaa melkein aina tai sitten pieni ärähdys keskeyttää polven puremisen... Kyllä se ihan kohtalaisen fiksulta kaverilta vaikuttaa, kuitenkin vasta vajaan vuorokauden tässä maassakin ollut ja alkaa jo ymmärtää jotain tapoja ;-) Tarpeetkin on yhtä pisua lukuunottamatta osunut pihalle...

Kami on täällä!


Tässä se nyt sitten on, meidän Kami:


kami1


kami2


kami3


Pieni, rohkea ja leikkisä öttiäinen. Eilen se oli lisäksi vielä hyvin hyvin pahan hajuinen... Ihmekö tuo, pari vuorokautta kun viettää boksissa kahden sisaruksen kanssa. Reippaasti boksista tultiin ulos ja heti alkoi ralli rahtiterminaalin pihalla, ei paljoa ollut matka kavereita hetkauttanut. Automatkan Kami torkku takapenkillä mun vieressä. Pari pysähdystä tehtiin ja niiden jälkeen se taas heti nukahti takasin viekkuun. Viimeinen etappi oli Turusta kotiin ja sillon jouduin laittamaan Kamin boksiin kun Lasse otti oman autonsa mukaan ja siitä viimein alko huuto. Syynä taisi olla kaamea p-hätä, kun kotona boksista tuli koira yltäpäältä siinä ittessään kun oli matkalla vielä tullut kamala hätä...


Kotona käytiin suihkussa ja mentiin vielä hihhuloimaan pihalle pisun toivossa, tuloksetta. Puoli kolmelta painuttiin pehkuihin ja Kami vikisi, haukahteli, murisi ja ulvoi puolisen tuntia kunnes nukahti, onneksi jaksettiin pysyä tiukkoina ja huomioimatta möykän ajan. Kolme tuntia kaveri nukkui ja kuudelta tassutteli makkarin ovelle ja pääsi heti ulos. Aamuruuan jälkeen yritin vielä itse käydä nukkumaan, mutta eipä se ollut Kamista ollenkaan hyvä ajatus, se vaan viuhtoi lelujen kanssa ja häsläsi... Luovuin nukkumisajatuksesta ja lähdettiin ulkoilemaan lähiympäristöön. Autojen vilinät ei paljoa hetkauttanut eikä mikään muukaan. Paria naapuriakin päästiin jo tervehtimään, metsässä humputeltiin ja kivaa oli. Näiden puuhien ja kotona leikkimisen jälkeen hetken maistui taas uni, mutta nyt on jälleen vauhti päällä.


Lelujen päälle kaveri jo hienosti ymmärtää ja ne saa kyytiä! Makupaloja se ei sitten taas hiffaa, kädestä ei kelvannut koirannamit tahi juusto, raaka jauheliha viimein upposi. Sitä sitten taskut täyteen kun lähtee ulkoilemaan...


Kuvia tosta on muuten ihan mahdotonta saada, se ei pysy paikallaan ollenkaan...

12.6.2008

ATT:n epikset


Eilen kävästiin Retun kanssa kisaamassa avoimen luokan rata ATT:n epävirallisissa kisoissa. Kerrankin ihan vaan hauskuuttelu mielessä. Kontakteilta odotetusti koira vähän karkasi, mutta ei niin pahasti että virheitä olisi tullut. Tuloksena puhdas rata ja voitto kottiin eli Retu kävi hakemassa pennulle uuden lelun ja vähän nameja korvaukseksi silputuista leluista ;-)


Toi oli varmaan eka "kisarata" ilman että mä jännitän, kaippa me voitaisiin Retun kanssa käydä epiksissä hurvittelemassa ja keräilemässä pikkupalkintoja jatkossakin ;-)


Neljän maissa lähdetään Helsinkiin kohti lentokenttää pentua hakemaan. Hassua kun ei yhtään tiedä mitä odottaa, minkä kokonen pentu sieltä tulee, mimmonen se on luonteeltaan, mitä se tykkää tehdä, mitä sen kanssa tehdään?!?

11.6.2008

KESÄLOMA!


Se on kesäloma nyt!


Eilen aloitettiin loma kesäisissä merkeissä kiertämällä Luolalanjärvi Lassen ja Retun sekä Soilin ja venakoiden kanssa. Heti alkumetreillä alkoi ukkosen jyrinä ja salamoiden välähtely, hetken kuluttua satoi vaakatasossa ja lujaa ja välillä tuli jäisiä rakeitakin. Eli olimme läpimärkiä ennenkuin päästiin metsään saakka. Vähän kylmä meinasi tulla märissä vaatteissa, mutta muuten oli tosi hauska lenkki!


Kotona Retulle tuli joku ihme tarve silputa kaikki vanhat lelut, mitkä tänne on jäänyt. Se söi ne ihan pieniksi paloiksi. Yleensä se ei niitä tapa sen kummemmin, kunhan vingun heti poistaa, mutta nyt ne vedettiin ihan palasiksi, tuholainen...


Illalla piipahti pihassa Lassen työkaveri komialla Uralilla, Retukin innostui hyppäämään kyytille:



Tänään kävästiin jo Vantaan nurkilla, mm. Ikeasta tuli haettua vielä toinen portti pentua ajatellen sekä koiran peti (silputtavaksi?). Illalla mennään ATT:n epiksiin vetäsemään Retun kanssa avoimen luokan rata.


Ja huomenna sitten tulee se pentu, JAIKS!

9.6.2008

Ilmaistaan haamuja, äksätään, säksätetään...


Loppuviiko meni sitten aikas kelpie-painotteisesti. Torstaina oltiin Rymättylässä katsomassa paimennusta, lauantaina tokoa, esine-etsintää ja hakua ja sunnuntaina vielä agilitya. Paljon tuli opittua uutta.


Haun alussa oltiin Lassen kanssa ihan hoo-moilasina kun porukka kävi läpi mitä treeniä kullekin tehdään ja puheessa vilisi vaan haamuja, äksäystä, hajumielikuvaa, hajun nostoa jne jne. No onneksi termit meillekin suomennettin ja osattiin olla haamuja ja muita maalimiehiä. Siinäkin hommassa tuli vähän tyhmä olo kun kykki keskellä metsää reikäverkko päällä ja mietti, että mitäköhän joku marjastaja mahtaa musta ajatella jos sattuu paikalle... Sama fiilis, kuin verijälkeä tehdessä kun kulkee metsässä taluttaen veristä sientä... Tervejärkistä sakkia!


Sunnuntaina kelpot agiliiteli ATT:n kentällä ja siellä viimein tuli poltettua hartiat oikein kunnolla. Ei me edes oltu kauaa kentän laidalla, mutta se aurinko vaan oli niin polttava...


Ja sattuipa myös semmonen pikku accident, että mun uudesta autosta tipahti ikkuna! Pelkääjän paikan sivuikkuna jotenkin tipahti nostimilta, hyvä ettei oven sisään asti mennyt. Saatiin se sitten hivutettua ylös paikalleen ja ilmastointiteipillä kiinni. Torstaiksi sain autolle huoltoajan sieltä liikkeestä mistä se ostettiinkin, toivottavasti teippaus pitää ikkunan paikallaan siihen asti...

5.6.2008

Liian hiljaista


Meidän kodista puuttuu jotain. Kynsien rapina. Ja se kostea kuono, joka tulee tökkimään rapsutusten toivossa...

ATT:n treeneissä pitkästä aikaa


Onpas siitä taas vierähtänyt viikko ja toinenkin kun ollaan viimeksi oltu meidän "omissa treeneissä". EIlen kuitenkin treenailtiin ulkokentällä semmosta suht lyhyttä ja helppoa rataa. Se oli kyllä kivaa piristystä, kun viimeksi on treenattu parsonien agileirillä ja siellä radat oli niin kovin vaikeita syheröitä, nyt sai taas mennä "vapautuneemmin". Retulla oli hyvä meno päällä ja samoin mullakin ohjaus taas vaihteeksi kohdallaan. Lämpötilakin oli jo laskenut sopivaksi, kun treenit alkaa vasta klo 21. Kaikin puolin kivat treenit ja rupesi harmittamaan oikein isosti, kun tää touhu nyt sitten alkaa Retun kanssa jäämään tähän...


Tänään Retu muuttaa vanhaan kotiinsa. Treeneihin sitä toki tässä vielä ennen agirotua haen, mutta muuten keskitytään pentuun...


Tänään menen Rymättylään katselemaan kelpejä paimennushommissa ja siellä sitten eri lajien parissa vierähtää seuraavatkin päivät. Kyseessä on nimittäin kahden kelpiekasvattajan järjestämä kennelleiri ja tarjolla on mm. paimennusta, hakua, tokoa, jälkeä, agilitya... Hauska nähdä roppakaupalla kelpejä harrastelemassa!


Jos muuten jollain on lainata agirotuun Retun mentävää kuljetuskoppaa/kevythäkkiä niin viestiä mulle! Pennun kun ajattelin sijoittaa tämän hetkiseen koppaamme, mutta olisi hyvä että Retullekin järjestyisi ainakin matkan ajaksi joka koppa, kun muuten se automatkustaminen menee ihan riekkumiseksi...

1.6.2008

Heräteostoksia


Olipas kiva kesäviikonloppu. Eilen lähdettiin päivän heräteostoksella Ukiin kokeilemaan Lassen parin viikon takaista heräteostosta. Toisin sanoen, mentiin tällä:


golf


leirintäalueelle yöpymään tänne:


huvila


Leirintäalueella oli tosi väljää, vain pari asuntoautoa ja -vaunua meidän lisäksi, joten Retu sai rauhassa puuhastella leirin lähistöllä. Muutaman tunnin se kalusi naudan sääriluuta ja oli niin ihanan rauhallista istua ilta-auringossa kesäjuomaa mukissa...


rouskis


Paljon tarpeellista muistettiin ottaa mukaan, mutta semmonen pikkujuttu kuin koiran panta ja talutin unohtu... No onneksi Retu sai leirissä olla vapaana ja samoin lenkillä, kun ei pahemmin muita kulkijoita näkynyt. Tämmönen hieno panta/remmiviritelmä me sille saatiin kyhättyä:


remmi


Leirintäalueen lähellä oli hyvä piiiitkälle matala ranta, jossa pojjat sai plutata. Retu harrasti hydrojuoksua oikein ammatikseen, tässä siitä video:




Toinen lempparipuuha vedessä on pluttaus:




Ja lopuksi kuivataan:




Olipas kiva viikonloppu ja nyt on tosiaan kelpin pennulle autossa tilaa. Mehän alunperin lähdettiin lauantaina ostamaan Lasselle kenkiä ja ajateltiin kävästä Delta-Autosta vaan Stiloon koiraverkko. Ostettiinkin sitten auto ja koiraverkko... Mutta on se vaan ihku auto, siinä on nimittäin potkua!


Oho, tuli näköjään huononnettua videoiden laatua vähän liikaakiin... No kai niistä jotain selvää saa.