Juhannus on vietetty ja Kami huilaa puolikuolleena tuolla takapihalla. Oli sen verran rankkaa tuo retkeily pikkukoiralle.
Lähdettiin torstaina Yläneelle kaverin mökille juhannuksen viettoon. Meitä oli 8 ihmistä ja Kamin lisäksi vielä toinen koirakin, rotikkamiksaus Vilma. Kyllä oli Kamilla pokkaa kiusata ja häiriköidä itseään noin seitsemän kertaa isompaa koiraa... No onneksi Vilmalla riitti huumorintajua ja se jaksoi aika hyvin kakaran kanssa leikkiä.
Kami tiesi hyvin, että Vilma ei mahdu pöydän alle piiloon, sieltä on hyvä hyökkiä, ja välillä vedettiin spurtit pihamaalla iso kaveri perässä ja taas pöydän alle jemmaan ja härnäämään... Illan tullen Kami sitten aina käpertyi johonkin syliin nukkumaan, kun maassa tuli kylmä ja muurahaiset kiusasi.
Teltassa kaveri nukkui tosi hyvin. Mitä nyt ensiksi siellä aina tuli pikku hepuli (väsymyksestä), mutta kun koiran sai taklattua petiinsä niin sinne nukahti noin sekunnissa... On se vaan hassu jannu.
Automatkatkin meni varsin mallikkaasti kuljetuskopassa. Lähtiessä kuului jonkun aikaa marmatusta, mutta sitten rauhottui ja oli hiljaa loppuu asti. Tänään takasin palattaessa olikin jo hipihiljaa, tais nukahtaa samantien...
Tässä vielä jätkä korva pystyssä, nyt eilen ja tänään on alkanut oikeakin korva jo nousta vasemmaan seuraksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti