Eilen käytiin Paimiossa kasvattajalla, jolta Kami meillä on sijoituksessa, paimentelemassa lampaita. Sen aikaa kun Kami vielä oli laitumella narun jatkona, ei lampaat pahemmin kiinnostanut, p****n syöminen oli paljon ihanampaa. Pinkoa, joka lampaat meille toi, se myös seurasi innolla. Eipä tuo pieni sieltä heinikon keskeltä niitä lampaita tainnut edes oikein nähdä. Mutta siinä vaiheessa kun Kami päästettiin irti ja saatiin lampaat liikkeelle niin loppu suklaarusinoiden mussutus, jätkä rupes paimentamaan! Sitä oli kyllä hauska seurata kun kaveri paimensi tyynen rauhallisesti korvat hörössä lampaita yhteen suuntaan ja välillä toiseen. Oli kuulemma hyvä asenne ja tyyli toimia, minähän en vielä tosta lajista hölkäsen pöläystä ymmärrä. Onneksi koira ymmärtää :-)
Australiassa Kamia oli jo totutettu lampaiden selkäänkin, kun siellä osa koirista juoksee tarpeen tullen lampaiden selkien päältä tönimään niitä rännissä eteenpäin. Kokeiltiin sitten myös isolla Päkä-pässillä, että mitä Kami lampaalla ratsastamisesta tykkää, eikä kaveri ollut moksiskaan. Meinasi vaan valua alas kuin räkä, kun alko jo vähän väsyttämään. Eikä kyllä Päkäkään mitään välittänyt vaikka oli moinen villipeto selässä.
Paimentamisen ja muiden kelpien kanssa touhuilun jälkeen maistui kyllä kaverille uni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti