Tähän mennessähän noilla Kamin parilla paimennuskerralla se on saanut oikeestaan tehdä mitä itse huvittaa. Lähinnä katottu miten se lampaiden kanssa toimii ja yritetty vähän avustaa oikeaan suuntaan. Eilen yritettiin sitten saada se kuuntelemaan jotain käskyjäkin. Toivotonta...
Alkuun oli tarkoitus saada Kami kulkemaan ihan vaan muutama metri ja pysähtymään. Koska mitään pysähdyskäskyä ei ole vielä opeteltu niin yritin sen saada istumaan. Kyllähän se aina istukin, vedettyään käskyn jälkeen muutaman rundin lampaiden ympäri ja Erjan vähän kovisteltua sitä. Ja monta kertaa sama juttu, huoh. No lopulta se usko suht hyvin, että kun käsketään istua, niin istutaan. Ja siitä sitten seurasi se, että kun itse siirryin lampaiden toiselle puolelle ja yritin saada Kamin ajamaan lampaita, niin sehän istui vaan. Eipä se vielä tunne tuota "aja"-käskyä niin ei uskaltanut nousta persuksiltaan. Ja mikäs siinä on lampaita tuijotellessa... Sitten laumaa kuljetettaessa rupesi vielä yksi pölöpäälammas vähän uhittelemaan ja Kamin piti laittaa sitä ojennukseen ja se kuumeni ihan sikana.
Toinen harjoitus tehtiin pyöröaitauksessa, ensimmäinen oikea/vasen-treeni eli koiralle yritetään opettaa oikea- ja vasen-käskyjä, joiden mukaan se sitten joskus lähtisi laumaa kiertämään. Tarkoitus oli saada koira kulkemaan pyöröaitauksen reunoja pitkin, rauhallisesti. Kami kävi kuumana. No mun omassa äänessä oli suurin vika, kun olen tottunut puhuttelemaan koiraa innostavasti (jotta löysä räkä heräisi) mutta tuolla se ei käy päinsä. Heti jos hihkaisin "OIKEE" niin koira ampas matkaan, mutta jos itse maltoin raaauhallisesti kuiskata "oikeee" niin mentiin vähän säädyllisemmin.
Kaiken kaikkiaan hermot meinas mennä ja masennus iskeä. Ihan toivotonta kun kaveri on niin omissa maailmoissa, ettei kuule mitään...
Aamulenkilläkin se sitten pitkästä aika yritti paimentaa autoja ja meni ihan sähellykseksi. P**kele! Myytävänä kelpie: isot korvat, joilla ei kuule. Tuijottaa hyvin lampaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti