8.3.2017

Itku pitkästä ilosta...

Salon huipusti menneen rally-tokokilpailu jälkeen nautiskeltiin kehdeksan päivää lämmöstä Kap Verdessä Salin saarella. Sen jälkeen ei olekaan enää ollut niin kivaa ja blogi muuttuu nyt hetkeksi polvivammasta toipumisblogiksi.


Viime lauantaina oltiin kaveriporukalla pelaamassa kuplafutista ja yhden viattoman törmäyksen johdosta mun polvesta kuului hyvin ikävä rusahdus ja mä jäin kanveesiin. Hetken istuskelun ja polven kylmäämisen jälkeen päätettiin lähteä Sairaala Neon kautta kotiin. Lauantaista huolimatta Neossa oli onneksi ortopedi paikalla eli pääsin heti asiantuntevaan hoitoon. Alkudiagnoosi oli vamma ulommassa sivuristisiteessä, koska polvi oli löysä sivusuuntaan. Ohjeeksi annettiin jalan tukeminen siteellä ja kaikki paino pois jalalta eli kävelykepeillä eteenpäin ja maanantaina magneettikuvaan.


Maanantaina oli sitten ensiksi magneettikuva ja parin tunnin päästä lääkärin aika. Polvi olikin sitten aika paljon pahemmin rikki kuin vain ulompi sivuside: sekä ulompi että sisempi sivuristiside on rikki ja lisäksi eturistiside poikki. Lisäksi jalka oli kovasti turvoksissa ja pohkeessa semmonen "tunne", joten lääkäri määräsi vielä ultraäänitutkimukseen ja sieltä löytyi laskimotukoskin! Onneksi tuli ultrattua.


Nyt sitten otetaan verenohennuslääkettä laskimotukokseen ja kuntoutetaan sivuristareita kuukausi. Niiden pitäisi siis toipua itsekseen. Kuukaudessa tarttis saada myös laskimotukos ja turvotus pois ja jalka mahdollisimman liikkuvaksi, koska kuukauden päästä sitten leikataan eturistiside ja saikutetaan lisää. Voi perkele sanon minä. Tässähän tämä kevät sitten meneekin...


Mutta jos hetkeksi palaisi vielä aurinkoon...












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti