Iltatouhotus

Retu on usein arkisin sitä mieltä että me mennään liian aikaisin nukkumaan, sitä itseään ei väsytä vielä yhtään. Joten kun valot sammutetaan, alkaa Retun iltatouhotus joka kestää viidestä minuutista puoleentoista tuntiin.

Touhotukseen liittyy tärkeän ja kiireisen näköisenä ravaaminen paikasta toiseen ja puruluun piilottelu. Nyt on yöt niin pimeitä, ei touhotusta näe, mutta sen kyllä kuulee: ensiksi ravataan kovaa vauhtia olohuoneesta vierashuoneeseen (raps, raps, raps), puruluulle löydetään hyvä piilo ja se tiputetaan laminaattilattialle (kolin kolin) ja koira juoksee olohuoneeseen (raps, raps, raps) . Kahden sekunnin päästä muistetaan luu, juostaan vierashuoneeseen (raps, raps, raps), napataan luu suuhun ja juostaan piilottamaan se olohuoneeseen (raps, raps, raps ja kolin kolin). Välillä luu laitetaan tosissaan piiloon raapimalla vähän mattoa tai lattiaa (raaps, raaps, raaps) ja välillä saatetaan käydä korissakin kääntymässä (nitin natin) kunnes huomataan ettei väsytäkkään ja kipitetään taas kovaa vauhtia jonnekin (raps, raps, raps).

Tätä mä sitten kuuntelen sängystä, välillä se on huvittavaa, toisinaan taas rasittavaa jos haluaisi jo nukkua... Etenkin keskiviikkoisin kun kotiudutaan agitreeneistä siinä klo 22-23, on koiralla niin paljon vielä vissiin sykkeet katossa, että touhotusta kestää vaikka kuinka kauan...

Onko muilla koirilla vastaavanlaisia touhotuksia?