Voi hemmetin hemmetti

Huomenna olis Riihimäellä kisat, joihin olen Retun kanssa kahteen luokkaan ilmottautunut, mutta taitaapi jäädä väliin, kun tänä aamuna koira konkkas sängystä kolmella jalalla ylös...

Edellispäivänä lenkillä se vissiin kaiveli jäisiä lumikokkareita rikki siihen malliin, että vasemmasta etutassusta on anturasta kulunut pala pois. Huomasin sen kotona, kun koira sai kotiintullessa kauhiat hepulit ja juoksi joka huoneen viiteen kertaa läpi ja sitten oli pieniä verijälkiä joka halavatun paikassa... Nyt sillä on lenkillä ollessa ollut sukka jalassa (ja sitten hypitään kolmella tassulla kunnes huomataan jotain mielenkiintosta ja sukka unohtuu), mutta eihän se sukka pysy kuin puoli lenkkiä ja sitten se on poissa... Onko kukaan keksinyt parsonin kestävää tossuviritelmää? Nyt Retu on vissiin yöllä lussutellut tassuansa niin että se oli aamulla sitten kipiä ja kulki ontuen. Tuskin tässä mitään ihmeparantumista enää ennen huomista tulee, joten kisat saa varmaan unohtaa.

Ja mä kun niin odotin näitä kisoja, kun Retulla on ainakin viisissä viime treeneissä ollut tosi hyvä "räyhä" päällä. Meillähän on ongelmana osittain se, että olen agilityssa kouluttanut Retusta "liian" kuuliaisen ja sen takia se on vähän hidas kun ei tykkää irrota mihinkään vaan aina täytyy saatella loppuun asti. Ja suurempana ongelmana kisoissa on mun jännitys. Treeneissä kun otan koiralta pannan pois, alkaa kauhia räksytys, mutta kisoissa se jää hiljaa istumaan paikalleen ja ihmettelee miksi mä oon taas niin outo... Kiva sitten lähteä semmosen haluttoman olosen koiran kanssa rataa suorittamaan... Eli jännityksestä tarttis päästä eroon että sais lisää vauhtia!