Meidän hiljaiseen arkeen tuli vähän piristystä ja vaihtelua, kun Mian Kasku tuli hoitoon vuorokaudeksi. Voi jösses, kuinka vilkkaalta pikkukelpi mun poikien rinnalla vaikutti :D Ja niin hauskanen hän on.
Ledin kanssa Kasku paini ihan poskettomasti. Mutta tasaisin väliajoin Kasku muisti aina Kaminkin, joka oli piiloutunut kevythäkkiin, ja painui häntä vipattaen häkkiin pussailemaan Kamia. Ja kun oli tarpeeksi painittu, sammui pikku-tornado lattialle, mutta sillonkin piti aina välillä nousta ja käydä Kamia lipsuttelemassa :D Hömelö.
Mutta yhtään ei palannut kellään päreet vaikka välillä väsyttikin tai joku puri jotakuta liian kovaa. Ja yöllä nukuttiin kaikessa hiljaisuudessa eli kaiken kaikkiaan Kasku oli oikein mukava ilopilleri, tervetuloa toistekin. Jahka ollaan levätty ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti