Pentukurssin "lopputentti"

Eilen oli viimeinen kerta pentukurssia. Sade oli kova ja Kamin kanssa ensiksi vähän neuvoteltiin pitääkö sateessakin mennä maahan (istuminen sujuikin ihan hyvin). Lelun kanssa sain kaverin sen verran vauhtiin, että meni maahankin ihan huomaamattaan :-D

Teimme vuoronperään tehtäväradan, josta Kaisa antoi joka osuudelle arvosanan välillä 0-3. Ensiksi tultiin "tehtäväalueelle" portin läpi, jossa tuli vastaan toinen koirakko eli samalla ohitustehtävä. Seuraavaksi koira sivulle perusasentoon ja siitä pujottelu tötsien ympäri, maahanmeno ja pujotellen takaisin. Koira tietenkin löysällä remmillä. Kami kulki nätisti vieressä (otin varman päälle ja namit kädessä) ja meni maahankin hyvin kun otin lelun esiin ;-)
Seuraavaksi oli EI-käsky eli herkkupurkin kierto löysällä remmillä. Mulla oli taas nameja kädessä eikä Kami edes huomannut purkkia, joten ei-käsky jäi oikeastaan testaamatta.
Paikallaolo-tehtävässä koiran sai jättää haluamaansa asentoon (istu, maahan, seiso) ja piti kerätä 5 apilanlehteä koiran liikkumatta. Tässä mä olin huolimaton, enkä varannut tarpeeksi nameja, kun Kami yleensä pysyy hyvin paikallaan, joten sepä nosti kerran peppunsa ylös maasta. Ai jai jai. Lisäksi sateesta ja kylmästä kohmeiset sormet vaikeutti tehtävää.
Luvalla tervehtimisessä koira odotti vierellä kun apilat annettiin Kaisalle ja sitten sai luvalla mennä moikkaamaan. Kami ei edes ollut kiinnostunut Kaisasta ennenkuin se kutsuttiin luokse.
Lopussa oli vielä eteentulo. Koira istumaan, itse metrin-pari poispäin ja kutsutaan koira luo. Kami tuli kivasti tökkäämään haruksiin ;-)
Muista osioista saatiin täydet 3 pistettä, mutta paikallaolosta tuli 2p.

Tehtäväradan jälkeen tehtiin vähän agilitykontaktia matalan pöydän päälle nostetulla puominpalalla. Onneksi mulla sattu olemaan Kamin kosketusalustakin mukana niin pääsi ekaa kertaa kokeilemaan sillä. Lätäköt puomin päässä vähän haittasi hienotassun menoa, mutta ihan ok. Kosketusalustalla naksautin ja Kamin sai palkan ja poistuloluvan.

Loppuun vielä tutustuttiin tokon hyppyesteeseen. Kami lähti pallon perässä hyvin esteen (10 cm) yli, mutta jäi sitten pallon kanssa höntsäilemään omiaan... Poikien palloleikit tais sekoittaa päätä... 

Tänään mennään nolaamaan (?) itsemme Match Show:un. Saas nähdä mitä siitä tulee, mulla ei ole mitään käsitystä edes koko hommasta. Kami varmaan painelee takajaloillaan hyppien pisin kehää. Työkaverini tulee kultsunpentunsa kanssa myös, joten ei tarvitse ainakaan yksin ihmetellä...

"Tottistelua" hakutreenien sijaan

Eilen ei ollutkaan hakutreenejä kun oli tullut niin paljon peruutuksia. Koska jo Haunisissa kuitenkin oltiin niin kierrettiin järvi Tiian ja Kylli-hoffin kanssa. Lenkin jälkeen Kaisakin oli tullut kelpiensä kanssa kentälle tokoilemaan, joten mentiin vielä sinne. Kami sai hetken levätä autossa kun seurailin toisten puuhia ja sitten otin Kaminkin mukaan kentälle. Alkuun ei meinnut pystyä keskittymään ollenkaan kun toiset koirat ja ohjaajat oli NIIN kiinnostavia, mutta kun sain mahapullanyrkin tungettua koiran kuonoon kiinni niin johan alko seuraamaan ;-) Välillä tosin piti jäädä taas toljottamaan, jos isot koirat juoksi kovin tai muuta kiinnostavaa. Mutta sain vähän treenattua sivulletuloa ja seuruuta, eteentuloa, maahan-seiso sarjaa sekä paikallamakuuta, jossa lelupalkka olikin superjuttu.

Taisi vielä viikonloppu rasittaa koiraa kun kotona se painu suoraan nukkumaan ja nukku taas koko yönkin hipihiljaa.

Tänään on viimeinen kerta Koirataidon pentukurssia ja ensi viikolla jatketaan sitten Koirataidon TOKO kilpatottelevaisuus-kurssilla, alokasryhmässä tietty. Hakutreenit jää nyt muutaman kerran väliin kun on muuta menoa, harmi siis ettei eilenkään päästy treenaamaan.

Nouto pitäisi varmaan seuraavaksi ottaa työn alle. En vaan vielä ole keksinyt miten... Kami hakee hyvin esim. palloa mutta jättää sen aina 5-10m päähän ja jää siihen makaamaan ja odottamaan uutta heittoa. Tarttis saada se tuomaan pallo/lelu ihmiselle asti.

Kolmen koiran kopla mökillä

Viikonloppu vierähti ystävien kanssa mökillä Merimaskussa. Insinööri-kokki-ystävämme Atte ja ahkera apulaisensa Henna hemmottelivat meitä mahtavilla ruuilla (mm. lätzikia ja Pesto Pasta Conpostia, mmmm) Poppoossa oli mukana kaikkien kolmen pariskunnan koiratkin eli Kami, Vilma ja "iso paha" sakemanni Chevy. Chevy ei ole tainnut noin seitsemään vuoteen laskea muita koiria lähellensä, mutta nyt on tainnut iskeä vanhuuden höperyys, kun ei se muistanut syödä meidän koiria. Vilma sai olla Chevyltä ihan rauhassa, Kamia jahdattiin haukkuen ympäri pihaa. Itse tosin Kami tuli härnäämään ja sillä oli hauskaa kun joku jahtaa!

Iltapäivällä kun alkoi näyttää Kamin ilme vähän väsyneeltä eikä se haukkuva jahtaaja enää ollutkaan niin kiva, meni Kami autoon päikkäreille. Ja välillä kävi Chevy autossaan hiljentymässä, joten hyvin tultiin toimeen. Lauantai-iltana mahtuivat kaikki kolme samaa mökkiinkin, Kamia ei Chevy tainnut edes huomata, kun pikkujätkä nukkui millon kenenkin sylissä ihan kanttu vei. Onnistui alaleuankin venytys 10 minuuttia ilman että koira edes huomasi mitä tapahtui ;-) Sunnuntaina jatkui taas sama meno, iso paha jahtaa ja haukkuu, Kami häiriköi. Ja välillä autoon nukuskelemaan. Iltapäivällä Kami otti hepulia rannassa ja juoksi suoraan mereen uiskentelemaan. Ja hetken päästä laiturilta yritti mennä veneeseen. Kamilla oli etutassut veneenreunalla, takatassut laiturilla ja vene lähtee tietty lipumaan kauemmas, kylmä kylpyhän siitä taas pikkupojalle tuli...  

"Tottistreeneissä" olen siirtynyt eteentulon harjoittelussa jalkojeni takaa palkkaamisesta nenäkosketukseen, toisin sanoen opetin Kamin tökkäämään kuonollaan pahvinpalaa ja sen laitoin sitten pyykkipojalla housun sepalukseen kiinni. Ja Kamihan tökkii haruksiin jo ilman pahviakin niin että tuntuu... Lassen lempisanonta onkin, että tokoilu on yksinäisten naisten laji...

Kami hammaslääkärissä

Nyt on Kamilta kulmurit poissa. Viimeinen yläkulmahammas lähti eilen eläin(hammas)lääkärin toimesta. Tosi helposti loppujen lopuksi lähti. Pieni viilto ikeneen, ei tarvinnut edes tikkejä ja vain jokunen minuutti nukuksissa.
Kotona Kami muutaman tunnin nukkui fleecen alla ja itki sekavaa oloaan. Lassen sylissä oli hiljaa, mutta omassa sängyssä itketti ;-) Illemmalla oli päässyt yli krapulastaan ja maistui taas jo leikki ja luutkin. Ja yöllä kolisteltiin sitten olan takaa, kun kerran koko päivä oli nukuttu...
Alaleuka oli lekurin mielestä vähän liian kapea, joten sitä nyt yritetään alakulmureista ulospäin työntäen venyttää 10 min päivässä, parin viikon ajan. Alaleuka kun koostuu kahdesta osasta (vasen ja oikea) ja keskeltä vaan kudoksella kiinni niin sitä pystyy kuulemma näin muokkaamaan. Saas nähdä kuinka käy. Toisaalta se vasen alakulma joka vähän ylös ottaa kiinni, on vasta alkamassa suoristua kun siitä se maitohammas lähti vasta edellispäivänä pois. Joten ei syytä huoleen.

Pentukurssi kaupungilla

Eilen oli Koirataidon pentukurssin kaupunkikävelyosuus Naantalissa. Kamilla oli alkuun todellisia keskittymisvaikeuksia, kun parkkipaikalla piti tehdä istumisia ja maahanmenoja. Ne muut koirat oli niin lähellä ja maa niin märkä, ettei pientä kelpien pyllyä voi maahan laittaa. Sitkeän tahkoamisen jälkeen sain muutaman kerran istumaan ja sitten se alkoikin sujua. Ja jossain vaiheessa kun tajusi, ettei muiden kanssa tänään pääsekkään leikkimään, niin alkoi myös jonkun näköistä kontaktiakin löytyä. Täytyypä muistaa nyt aina sateella asvaltilla treenata istumisia ja makuita!

Ensi viikolla on viimeinen kerta tätä pentukurssia, sitten tarttis taas keksiä millä kurssilla tai missä porukassa jatketaan tottistelua.

Toinenkin alahammas oli muuten eilen tipahtanut, joten tänään onkin sitten vaan yksi ylähammas lekurilla poistettavana. 

Hakumies!

Ha-haa, pikku-ukolla on toi hakujuttu kolahtanut kalloon ja kunnolla.

Eilen treeneissä Vantolla se ei meinnanut malttaa edes neljällä tassulla odottaa lähetystä vaan tähyili takajaloillaan metikköön :D Otettiin viisi hakua, kaksi haamuina ja kolme hajumielikuvana. Kaikki maalimiehet oli sen verran kaukana, että mulle aina ehti iskeä epäluulo, että meneekö koira itsenäisesti niin kauas, mutta sinnehän se singahti niin että ryteikkö ryskyi. Ekalla maalimiehellä se ensiksi tosin pysähtyi puolimatkaan, mutta hetken mietittyä jatkoi loppuun asti. Muut menikin sitten kohtalaisen suoraan ja vauhdilla maalimiehelle. Voi että mä olin super-tyytyväinen pikku mieheen!

Huomenna sitten klo 16 on oikean yläkulmurin ja vasemman alakulmurin poisto. Ellei ne nyt ehdi sitä ennen tipahtaa, tuskin, kun eivät edes heilu.

Sitä sun tätä

Kamilla on nyt vähän probleemana kulmahampaat. Kaksi lähti torstaina, mutta yksi ylä- ja yksi alakulmuri vielä jäkittää paikoillaan vaikka uudetkin hampaat on jo isot kuin mitkä. Täytyypi varmaan tänään varata lekurilta aika hampaiden poistoon ja toivoa, että ne kuitenkin ehtisi vielä tipahtaa ennen operaatiota.

Ja vatsakin taas vaivaa pientä, huoh.

Viikonloppu sentään oli kiva. Lauantaina humputeltiin sienimetsässä, Jorma keräsi pussillisen haperoita, Lasse tatteja ja mulle jäi kanttarellit ja muutama suppilovahverokin oli jo herännyt. Kami viiletti pisin mättähiä pitäen laumaa koossa ;-)

Sunnuntaina kävin Kamin kanssa Naantalin Aurinkomarkkinoilla. Hyvin kulki ihmisvilinässä nokka kiinni mun kädessä kun oli oikeat namit mukana ;-) Ohikulkevista ihmisistä jos joku sattuu vilkasemaan Kamia niin sitten alkaa kiemurtelu ihmisen luo "sä huomasit mut, SILITÄ jooko?! Minä tulen ja kiepsahdan selälleni jalkoihisi..."

Ja kirjataas vielä ylös muutamia Kamin "omituisuuksia":
- Kamilla on semmonen muovinen lelulaatikko, about 40cm korkea. Leluja ja luita pitää mussuttaa etujalat siellä laatikossa. Välillä änkee takajalkojakin mukaan, mutta ainakin etukoivet on usein laatikossa ja siinä sitten möllötetään luu suussa...
- Lassen kanssa "painiessa" Kami yrittää nykyään aika usein kirputtaa hampaillaan Lassen kaulaa. Aika terve harrastus Lassella maata selällään lattialla, koira päällä ja hampaat kurkulla... Mun kanssa kirputusta ei tapahdu, tosin mä en kyllä koiran kanssa painikkaan...
- Ja Kamin tervehenkinen harrastus perjantai-illalla: ihmeteltiin mitä ääntä olohuoneen seinän vierestä kuuluu ja Kamihan siellä into piukassa nuolee pistorasiaa! Tuli aikamoinen huuto kahdesta suusta kun huomattiin tämä hobby...