*Oksu* Mä haluan ahneen koiran, semmosen jolle kelpaa ihan eläinkaupan normi namipalat. On perjantai-iltapäivä ja sen sijaan, että mä olisin valmistautumassa illan pikkujouluihin, mä leikkelen juuri uunista otettua possun sydäntä ja kieltä ja yökkäilen. Kuvottavaa tavaraa! Onpahan syy siemailla punaviiniä: no kun mä en kestä tätä hommaa ihan selvinpäin...
Ja kelpukan perhana auttaa parhaan taitonsa mukaan: välillä käydään tökkimässä mun jalkoja kuonolla ja sitten pihistellään pöydältä tavaraa. Ensiksi kävin pelastamassa sen sängystä uuden tonttulakkini (nam, kun ihana tupsu siinä!) ja seuraavaksi uuden paitani! Nyt se kroolaa vesikupissaan, hoh-hoijaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti