Eilen treenattiin hakua Huvilinnun maastoissa. Koska osa porukasta oli myöhässä, pääsivät Kami ja Ulpu-kelpie aluksi vähän juoksentelemaan metsikköön. Kerran Ulpu, tiukka täti, antoi vähän Kamille huutia, kun toinen tuli liian lähelle Ulpan keppiä ja muutama minuutti mentiin molemmilla karvat ihan pystyssä ja toisiaan kyräillen, mutta hetken päästä taas jo häslättiin sulassa sovussa. Pöljät ;-)
Viime kerralla kun tahkottiin Kamin kanssa selväksi, että täytyy osata myös käyttäytyä eikä vaan suinpäin kiskoa maalimiesten perään, niin nyt oli jo huomattavasti helpompaa. Kami malttoi tulla sivulle, seurata "tuomarin tervehtimiseen" ja odottaa lupaa päästä hakemaan. Kiva, että suurin osa asioista menee Kamille kerralla jakeluun. Ei tarvita kuin yksi vääntö ja seuraavalla kerralla on jo paljon helpompaa.
Eka maalimies oli ajatus ottaa hajunnostolla, mutta koska Kami kuuli jo maalimiehen luota jonkun rapsahduksen kun oltiin tuomaria jututtamassa, niin todettiin koiran olevan jo varma siitä, että joku siellä on, joten ei muuta kuin lähetys ja matkaan. Hyvin löytyi maalimies!
Toinen maalimies oli haamu, joka näyttäytymisen jälkeen vähän vielä jatkoi matkaa. Matka oli kohtalaisen pitkä, mutta hienosti Kami ampui maalille asti :D Kolmas maalimies otettiin "haistattelulla" tosin Kami ei kyllä oikein tainnut hajua saada, jotenkin ihmeellisesti se vaan tohkas. Keskilinjalta lähetyksen jälkeen se lähti vähän vähemmän varmasti matkaan ja joutui vähän kiertelemään, mutta löytyi maalimies sentään.
Viimeinen maalimies oli kanssa liikkuva haamu ja melko kaukana. Kami lähti kovaa etsimään maalimiestä, mutta sitten tuli sivulta toinen haju, kun seuraava treenaaja oli lähtenyt hakemaan omaa koiraansa ja Kami meni hämilleen. Pyöri hetken ympäri ja jäi sitten jököttämään kallion päälle. Kutsuin Kamin takaisin (ei kyllä meinannut tulla, tuijotti vaan kalliolta: Hä?), maalimies näyttäytyi uudestaan ja heti perään lähetys ja nyt Kami pinkoi suoraan maalimiehelle. Hyvät treenit!
Lauantaina oli taloyhtiön pihatalkoot ja Kami sai riekkua tuntikaupalla vapaana pihalla. Muutama ihminen meidän naapureista on Kamista ihania ja niiden jaloissa käytiin kiehnaamassa rapsutuksia, mutta oudommat ihmiset jotka "väkisin" olisivat halunneet Kamia rapsuttamaan, saivat vaan aikaan juoksuhepulit ja niiden oli aivan turha luulla pääsevänsä Kamia rapsuttelemaan... Ja mitä enemmän joku yritti kädet ojossa kurottua Kamin päälle, sitä kauemmas kelpie singahti. Uskokaa nyt, että se ei tule luo jos olet hyökkäämässä sen päälle...
Eilen Kami pääsi vielä hakutreenien jälkeen muutamaksi tunniksi sienimetsään, joten aktiviteettia tähän viikonloppuun koiralle riitti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti