12.1.2009

Itkua hakumetsässä


Eilen oli hakutreenit Raisio Haunisissa. Nyt laitettiin kaikki maalimiehet kunnolla piiloon, ettei Kami saa bongattua niitä silmillään. Kaksi ekaa Kami sai taas nähdä, kun lähtivät metsään, sitten pois alueelta ja takaisin "tuomarimuodollisuuksiin".

Ekalta maalimieheltä tuli hyvin haju jo keskilinjalle ja koska Kami näytti hajun bongaavan, lähetin sen matkaan. Maalimies oli maastoutunut verkon alle eikä Kami tosiaan sitä näöllä saanut haettua, kun seisoi kuulemma hetken päälläkin ennenkuin hokasi maalimiehen.

Toka maalimies oli puisessa umpipiilossa, ovi raollaan. Kierrettiin tuulen alapuolelle nostamaan hajua ja hyvin tuntui nenään tulevan. Ei muuta kuin keskilinjalle ja lähetys. Kami juoksi suoraan piilon taakse ja aikansa ihmeteltyään rupesi kaivamaan itseään takaseinästä sisälle. Toisella puolellahan olisi siis ollut avoin ovi... Ei älyllä, vaan voimalla! No maalimies sitten vähän kuiskasi koiralle ovelta niin tajusi Kamikin kiertää toiselle puolen...

Kolmas maalimies olikin hankala tapaus. Kaisa oli piilossa kallion seinää vasten, risujen ja verkon alla. Käytiin taas nostamassa haju ja sitten keskilinjalta lähetys. Kami ampaisi suoraan kallion päälle, kun maalimies oli siis kallion alapuolella. Siellä jätkä laukkasi edes takasin, kun haju tulee tuolta, mutta sinne ei pääse, liian iso pudotus. Kutsuin koiran takaisin ja lähetin uudestaan, selvästi maalimiehelle päin, ei kalliolle. Mutta kalliollehan se taas laukkasi. Siellä se sitten nuuhki tiensä Kaisan yläpuolelle ja alkoi parkumaan, kun maalimies on tuolla ja mä en pääse sinne! Kauhia vinkuminen ja hätä, eikä tajua tulla alas... Kutsuin sitten vielä takaisin ja lähetin läheltä maalimiestä ja nyt tajusi mennä alakautta maalille ja voi sitä riemua ja hepulin määrää kun pääsi änkeämään maalimiehen syliin: mä löysin sut!

Neljäs maalimies oli piilossa lasten teltassa, käytiin taas nostamassa haju ja keskilinjalta matkaan. Maalimies oli kohtalaisen kaukana, mutta hyvin Kami painoi perille asti.

Kolmannelle ja neljännellä maalimiehellä huomasi, että Kami taas ensiksi yritti etsiä silmillään, loikki korkeita jänöloikkia ja vahtasi katseella, mutta etsi lopulta nenällään kun ei maalimiehiä näkynyt.

Palkkana oli paistettua kalkkunan maksaa, naudan mahapullia ja nappuloita, jos joku edes maistuisi tällä kertaa... Aika heikosti upposi. Mahapullat taisi aina ekana ronkkia, muut oli vähän "pakkopullaa". Ja viimeisellä maalimiehellä taas jo ehti jatkaa matkaakin ennenkuin maali sai lelun esiin. No ei kai sillä namipalkalla sitten niin väliä, kun intoa silti tuntuu riittävän. Kai siinä on sitten Kamille palkkaa tarpeeksi, kun saa kirmata metsässä ja ottaa vastaan kehuja löydetyiltä. Nauru Ensi kerralla kokeillaan kuitenkin pelkkää mahapullaa, josko se maistuis...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti