Viikonloppu meni koiratapahtumissa. Lauantaina olin Turussa koiranäyttelyssä katsomassa miten tutut menestyy. Ja vähän tuli shoppailtuakin: Kamille Hurtan lämpömantteli (messutarjous: 30e), furminator-kopio ja vähän ruokaa. Toi furminator vaikuttaa hyvältä, ainakin sillä lähtee Kamista karvaa! Tähän mennessä kokeilluilla harjoilla tai suilla ei ole irronnut mitään, mutta lattiat on täynnä karvakasoja, kun sitä lähtee ihan itsekseen pirusti!
Sunnuntaina oltiin Tainan kanssa Kaisan matkassa Porissa toko-kisoissa. Kami ja Kiista oli matkassa mukana ja Kaisalla kisakoiransa Heili ja Alli. Heili-serkku pääsi tässä toisessa tokokisassaan yli ohjaajan kisatäpinöistä ekan seuruun jälkeen ja reipastui huomattavasti, 1-tuloshan sieltä tuli. Alli kisasi voittajaluokassa ja sai kanssa 1-tuloksen. Sitä oli kyllä hieno katsoa, kun koira nautti siitä hommasta NIIN kovasti ja oli ihan täpinöissään.
Kamin kanssa tokoiltiin vähän pihalla ja hallissa, seuruu alkaa pikkupikkuhiljaa ehkä edistyä. Välillä käytiin metsässä irrotelemassa muiden kelpien kanssa ja välillä otettiin halvauksia... Heti alkumatkasta kun oltiin hypätty Kaisan kyytiin, rähähti Alli takaluukussa Heilille, ja Kami (takapenkillä) luuli rähinän olevan tarkoitettu sille ja yritti ängetä etupenkille mun syliin. Tuuppasin sen vaan takaisin taakse ja sehän halvaantui täysin. Pikkuhiljaa se valui penkiltä takajalkatilaan ja jäi makaaman sinne täysin liikkumattomana: "jos mä vähänkään liikun niin Alli varmasti TAPPAA mut..." Pölhö otus. Toisen kerran se tipahti penkiltä jalkatilaan kisapaikalla, kun olivat autossa ja Heili oli vissiin ohikulkijoita komentanut. Eikä se hölmö päässyt sieltä välistä ylös kun oli takajalat ihan solmussa, piti kiskoa koko vetelä otus ylös... Osta kelpie, se on ketterä!
Kiva reissu oli jokatapauksessa, Kami nukkui vieraassa autossa takapenkillä kuin kotonaan ja oli hauska katsella eritasoisia toko-suorituksia. Ehkä sitä itsekkin JOSKUS voisi uskaltaa alokisoihin, oli siellä niin joka sortin tallaajaa mukana.
Mutta näköjään Kami siis ymmärtää kunnioittaa edes kelpie-narttujen komentamista, vaikkei muiden koirien ärinöitä ymmärrä (varoa) ollenkaan... Ehkä siinä taannoisessa koirahuonepaniikissakin oli suuri osuus Nallilla, joka odotti huoneessa valmiina löylyttämään kurittomat/myöhässä tulijat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti