Tänään treenattiin tokoa Rymättylässä Kaisan pihalla. Kysyin etukäteen voidaanko tulla nenäpunkkiepäilystä huolimatta ja saatiin lupa, kun lääkekin on jo muutaman päivän saanut mahdollisia punkkeja TAPPAA. Treenien teemana oli seuraamisen kesto ja luoksetulot.
Päivällä oltiin oltu taas tontilla kaatamassa puuta ja vaikka Kami olikin välillä autossa pakkolevolla, niin olihan se vähän vähemmän skarppina kuin normaalisti. Seuruu sujui lelupalkan kanssa suht ok, mutta namien kanssa jätkä vähän haahuili... Vaikka toisaalta namit kyllä kelpasi, nälkä oli, mutta vire ei kuitenkaan pysynyt ilman patukkaa. Ensiksi otettiin omatoimitreeninä "reppupalkan" treenausta eli laitettiin lelu selkeästi odottamaan ja vapautettiin koira sitten seuruusta lelulle. Nämä meni hyvin. Sitten otettiin Kaisan käskyttämänä ja naksuttelemana seuruuta, jossa käännöksiä, juoksuosuus ja pysähdyksiä. Tässä käytin ensiksi namipalkkaa, mutta keskittyminen oli aika häilyvää. Viimeinen pätkä otettiin lelu kainalossa ja se oli hyvä.
Luoksetulossa otettiin ensiksi kilpailunomainen suoritus ja sitten vauhdin hetsausta, mutta sekin oikealla loppuasennolla. Eka kilpailunomainen käskytetty luoksetulo oli surkea. Kami lähti tulemaan vasta toisella käskyllä ja koska oltiin sitä ennen otettu seuruuta niin paljon, niin yritti tulla sivulle vaikka tarkoitus oli tulla eteen. Otettiin sitten vaan lyhyellä matkalla eteentuloja ja jätkä kenotti koko ajan vinoon...
Vauhtiluoksetulossakin eka yritys päätty siihen, että koira yritti tulla sivulle. Otettiin muutama lyhyellä matkalla niin, että pidin vasentaa jalkaa edessä blokkaamassa siihen suuntaan kenotuksen ja sitten uusi vauhti luoksetulo pitkällä matkalla ja Kami tuli tosi hienosti ja suoraan, JES!
Onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa. Hyvä mieli ei vaan kestänyt pitkään... Kävin pissattamassa vielä Kamin ja palatessani autolle, huomasin sen olevan blokattu parkkipaikalle kolmen seuraavan ryhmäläisen autojen toimesta. Katsoin sitten, että edessä oleva auto olisi helpoin siirtää (ja mun helpointa jatkaa menoa) ja menin ystävällisesti pyytämään tämän auton kuskia siirtämään autoaan, VIRHE! Kuski-naikkonenhan veti herneen nenään ja syvälle... Matkan kentältä autolle kuului kauheaa "v***u saa**na, MÄ olin ensimmäinen ja MÄ joudun siirtämään autoni"-protkotusta. Annoin toisen mesota, kun luulin hänen mesoavan yleisesti maailman kaltoin kohtelemaksi tulemiselle, mutta lopulta tajusin, että sehän onkin vihainen MULLE, kun mä olin pyytänyt häntä siirtämään autoaan enkä viereisen auton omistajaa, hänhän oli tullut ensiksi (mistä mä olisin sen tiennyt?). Kyllä meni toisella päivä pilalle, toivottavasti ei mennyt treenitkin, pahoittelen jos näin kävi.
Treenikerran koonti:
- "Reppupalkkaa" treenattava päivittäin. Seuruussa helpointa, jos palkka on oikealla puolen, toiseksi helpoin, jos palkka vasemmalla tai takana. Jos koiralla on taipumus edistää, niin ei edessä odottavaa palkkaa!
- Kestoa treenatessakin muistettava palkata välillä ihan yhdestäkin askeleesta, ettei koira opi "löysäilemään" alussa ja skarppaamaan vasta kun alkaa lähestyä hetki, jolloin saattaisi saada palkkaa
- Luoksetulon suoruutta treenattava kotona, seinään nojaten jalat harallaan, koira jalkojen väliin
- Treenipäivinä ei saisi antaa koiran hillua tontilla noin paljoa...
- Älä pyydä vihreän avensiksen kuskia siirtämään autoaan, hän kilahtaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti