Tiistaina Kami oli ryhmätreeneissä. Meno oli ihan mahotonta vouhkausta... Oli enempi intoa kuin järkeä, rimoista taisteltiin... Ennen Kamin treeniä Ledi pääsi tekemään keppejä radan osana sekä puomia, jossa ylösmenolla rinkula. Täytyy sillekin ruveta sitä rinkulaa käyttämään, että oppisi heti alusta alkaen menemään vähän matalampana puomille. Ehkä.
Torstaina tuurasin Kaisaa paimennustreeneissä. Ensiksi vedin treenit peruskurssilaisille ja sitten omalle ryhmälleni. Ennen peruskurssia pääsi Ledikin vähän pässejä pyörittämään, on siellä hetkellisiä ajatuksia, mutta väsähtää/kyllästyy nopeasti. Omaan ryhmääni tuli paikalle vain Katja ja Mio, joten treenattiin sitten oikein perusteellisesti :) Tehtiin vaistonvaraista kuljetusta mutkitellen sekä häkitystä. Pariin kertaan vaihdettiin lampaitakin, että saatiin eritavoilla haastavia kokoonpanoja. Kamilla oli vähän maltti taas hukassa, mutta jestas kuinka näppärästi se sai joka kerta lauman irti varikosta!
Sunnuntaina kisattiin Salossa. Ekalle radalle mennessä Kamilla oli ihan idiootti-vouhvouh-fiilis. Ja fiilis jatkui radalla... Eka rima alas ja virheet sekä puomin että keinun ylösmenolta, jep jep... Kepeille sentään haki hienosti eikä häiriintynyt takaaleikkauksesta. Ainoa hyvä kohta radalla.
Tokalla radalla sama meno: taklasi saksalaisessa siivekkeen nurin ja oli ihan holtittoman oloinen... Puolessa välissä rataa, kun tönittiin taas siivekettä, päätin jättää homman siihen ja kävelin ulos radalta. Kami oli ihan hölmistynyt, seiso vaan radalla ja katteli vuoroin mua ja vuoroin esteitä: "Hei mihin sä meet?! Täällä on vielä esteitä suorittamatta?!" No tuli se muutamalla karjasulla sentäs pois sieltä.
Hyppärille saatiin sentään se ajatuskin taas kasaan. Koira meni minne ohjattiin eikä roiskinut yhtään rimoja tai töninyt siivekkeitä! Tuntuipas hyvältä! Vitonen saatiin kun tupeksittiin putkella, mutta se ei haittaa yhtään, tärkeintä, että saatiin homma kulkemaan niinkuin pitää!
Täytynee muistaa toistekin, että jos rata menee ihan idiotismiksi niin parempi jättää kesken kuin yrittää räpeltää loppuun. Ehkä koirakin joskus hokaisi, että semmonen fiilis ei olekkaan hyvä juttu...
Kisojen jälkeen mentiin vielä ruokkoamaan venettä. Voitte kuvitella missä kunnossa on muutaman vuoden hylättynä seisonut paatti... Tai no, ei se hylätty ole ollut, pääskyset olivat pitäneet sitä majapaikkanaan. Jäljistä päätelleen kyseiset pääskyset eivät varmaan ole malttaneet edes lähteä etelään talvehtimaan vaan ovat vaan istuneet penkin selkänojalla rivissä ja paskoneet kilpaa. Taukoamatta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti