Raunon tehokoulutus, osa 2/2

Tiistaina oli toinen osio Raunon tehotreeniä. Rata oli kutakuinkin tämän tyyppinen, esteiden välimatkat ei vaan tunnu asettuvan kohdalleen, oisko ohjelmassa liian pitkän puomi meidän käyttämään verrattuna?

Alku oli meille vähän hankala, kun Kami oli keksinyt, että kolmosen jälkeen rata jatkuu vasemmalle ja hyppäsi helposti sinne suuntaan, jolloin en kepeille lähtenyt enää edes yrittämään. Vasta kun itse törkeästi ylikorjasin liikkumalla rajusti oikealle kakkoshypyn jälkeen, sain koirankin edes vähän oikeaan suuntaa. Poispäinkääntö kepeille ei ollut ongelma eikä ohjaajan irtaantuminen vasemmalle ja jättäytyminen taakse kepittelyn aikana. Näin ehdin itse hyvin putken päähän tekemään taas poispäinkäännöstä. Poispäinkäännöksen jälkeen piti jäädä paikalleen, kunnes koira oli oikeasti menossa A:lle, moni koira ottikin välissä hypyn 16.

Puomille meno vaati oikeasti koiralta käskyerottelua. Kami oli ekalla kerralla selvästi menossa putkeen, mutta puomi-käskyllä pysähtyi ihan putken eteen miettimään, että mitäs toi tarkoitti. Monta sekunttia se siinä könötti ja raksutus vaan kuulu päästä, kun kaveri funtsi, että mikäs olikaan puomi :D Mutta puomi löytyi! Tokalla kierroksella oli sama homma, mutta aavistuksen lyhyemmällä funtsaus-tauolla. Puomin jälkeinen kuvio meni ihan kivasti ja kun koira ampaisi putkeen, siirryttiinkin itse suoraan putken 17 suulle vastaanottamaan sitä eli A:n "alapuolelle" (siis kuvassa) ei tarvinnut mennä ollenkaan. Aika jännä idea, mitä itse en olisi hokannut, mutta toimi hyvin!

Kaiken kaikkiaan oli taas oikein mukavaa menoa, paljon parempaa kuin lauantaina. Hyvä niin! Ja jumalaton hiki tuli...

Tehokkaat käännökset -treeni

Lauantaina treenattiin Tapsan johdolla teemana "Tehokkaat käännökset". Melkein neljä tuntia treeneissä hujahtikin, ei ole kääntäminen helppoa...

Ensiksi tehtiin rata niin, että sai käyttää ainoastaan valsseja puolen vaihdoksiin. Ekalla kierroksella rata kisanomaisesti, saatiin nolla kyllä, mutta muutamat törkeät kaarrokset...

Tokalla kierroksella sitten keskityttiin niihin hankaliin kohtiin eli alku 1-4 ja kohta 9-11. Muut kohdat radasta meni oikein nätisti, mutta noi teetti sitten aivan törkeästi töitä, eikä siitä tainnut hyvää tulla loppujen lopuksikaan... Kohtaa 2-4 tehtiin Tapsan käskystä niin, että jätin koiran A:n eteen odottamaan ja ohjasin pätkän kädet liivin taskuissa ja puhumatta mitään, käyttäen siis pelkästään kroppaa. Erittäin hullun tuntuista, mutta käännös meni paljon paremmin! Aika jänskää... Kohtaa 9-11 tahkottiinkin sitten huolella. Tarkoitus oli siis saada koira kääntymään ennen hyppyä 10, jotta se hyppäisi esteen jo kohti estettä 11. Mutta ei se perkele valssilla vaan tahtonut onnistua. Pienen tien se kyllä sai tehtyä seuraavalle hypylle, muttei niin, että olisi jo hypännyt oikeaan suuntaan.

Seuraavaksi rata tehtiin sitten takaaleikkauksin eli usvaa putkeen! Alussa jouduin jäämään kakkoshypyn tienoille ja liikkumaan vain sivusuunnassa, ei siis saanut edetä esteen kolme suuntaan, ennenkuin koira oli hypännyt jo esteen neljäkin. Muuten Kami ampui kolmoselta suoraan ja kauas. Kiva jäädä puolen kentän taakse odottamaan, mutta toi oli ainoa tapa miten se onnistui. Varsinkin kun koira tunsi jo radan. Ja sitten taas se perkeleen 10-hyppy... Kami ampui ysiltä suoraan kympillä ja pitkälle yli... Ei tahtonut millään tulla vetoon mukaan, että olisi saanut käännettyä sen ennen hyppyä oikealle. ARGH.

Paimennuskurssi, osa III

Helatorstain paimennustreenit veti Kaisan sijaan Jenni Uotila. Olikin kiva saada välillä vähän erilaisia ohjeita ja mielipiteitä hommaan liittyen.

Aloitettiin poispäinajolla. Viime kerrallahan kuljin poispäinajossa oikeastaan koiran rinnalla, molemmat lähellä lampaita. Nyt Jenni käski itse jäämään tooodella kauas ja Kami sai hoitaa homman ihan yksinänsä. Vähän hirvitti päästä se sinne laitumen toiseen päähän asti sooloilemaan, mutta ei ongelmia. Käskystä se odotti/meni maahan sielläkin ihan kauniisti.

Tasapainossa kuljetuksessa kokeilin kääntää selkäni koiralle & lampaille, tähän astihan olen aina peruutellut, että näen mitä koira puuhaa ja voin käskyttää sitä. Alkuun Kamia vähän hämäsi se, että olinkin toisinpäin, mutta muutaman jyrkän mutkan jälkeen se alkoi pitää taas paikkansa lauman takana. Veikeetä antaa koiran vaan tehdä ihan yksinään hommia eikä itse olla koko ajan komentamassa, että hidasta/mene sinne tänne tonne...

Parhaat neuvot Jenniltä olikin, että luota siihen koiraan kun se kerran osaa ja tekee hienosti töitä. Kovasti Kami saikin kehuja työskentelytavastaan ja maltistaan. Eipä Jenni meinannut koiraa uskoa kaksivuotiaaksi ;)

Loppuun tehtiin nopea kierros oikea/vasen-kaaria. Edelleen se vasempaan(muistaakseni) liikkuminen on vaikeampi ja koira tuppaa lähelle laumaa.

Raunon tehokoulutus, osa 1/2

Eilen treenattiin Raunon johdolla, teemana "kisaavien tehokoulutus".

Oli oikein mukavan kimurantti rata, toisessa päässä oli hyppysyheröä ja toisessa päässä sai usvatella vauhtia putkista. Muutamia rimoja välillä tipahteli, lähinnä huonosta ohjauksesta johtuen, ylösmenokontaktit oli kohtalaisen hyvällä mallilla ja kaiken kaikkiaan tuli hyviä suorituksia! Oli hauskaa, kun homma toimi niin hyvin!!

Vähemmän hauskaa onkin sitten se, että Tapsa lopetti meidän kouluttamisen :( Kevään osalta ei niin haittaa, kun ensi tiistainakin on Raunon treeni, sitä seuraavalla viikolla tiistaina epikset ja sitten onkin enää muutama viikko ennen kesätaukoa. Ne muutamat viikot treenataan ryhmän kanssa ilman koutsia. Eri asia onkin sitten se, että saadaanko ryhmälle syksyksi kouluttajaa vai yritetäänkö koirakot tunkea muihin ryhmiin...

Dog Frisbee

Perjantai tuli vietettyä vesisateessa Kirkkonummella frisbeetä heitellen... Huvinsa kullakin. Kyseessä oli siis Kirkkonummen Kennelkerhon järjestämä dog frisbee -kurssi, jossa kouluttajana oli menestyksekäs lajin harrastaja Jakub Štýbr Tsekeistä: http://www.deabei.com/bb_ang/jakub.htm

Ensiksi Jakub kertoi lajista yleisesti sekä säännöistä, treenauksesta jne. Sitten päästiin pihalle treenaamaan frisbeen viskelyä. Kolme erilaista heittoa käytiin läpi ja lisäksi muutamia kikkatemppuja frsibeellä. Mä olen aina ollut kohtalaisen käsi heittolajeissa, mutta kyllä se frisbee vähän alkoi tottelemaan muakin.

Ruokatauon jälkeen otettiin koirat mukaan hommaan. Ensiksi Jakub kävi jokaisen kanssa läpi, mitä koira osaa eli onko sille heitelty frisbeetä, noutaako se tarttuuko kovamuoviseen frisbeehen jne. Muutamia heittojakin otettiin.

Toisella kierroksella oli sitten tarkoitus treenata syvällisemmin, mutta se meni meidän osalta vähän löperiksi... Koko päivän kestänyt rankkasade oli tehnyt hiekkakentästä mutavelliä ja frisbeet oli kunnon hiekkakuorutuksen saaneita eikä Kami iljennyt kunnolla ottaa frisbeistä kiinni :( Jos se sai ilmasta kopin, niin oli ok, mutta maasta ei kyennyt frisbeä nostamaan. Perhana! Jakubkin oli kovin pahoillaan, kun hänestä Kami oli lupaava otus (sehän on ihan iltsinä frisbeistä) ja olisi halunnut "työstää" meidän hommaa eteenpäin. Otettiin sitten vaan muutama helppo harjoitus ja Jakub antoi neuvoja mitä ja miten kannattaisi treenailla sitten kun koira taas kykenee hommaan...

Perhana kun harmitti, ettei päästy kunnolla vauhtiin. Jos olisin saanut koiran kunnolla kierroksille, niin ne frisbeet olisi varmaan maasta noussut, mutta kun itse oli siinä vaiheessa jo 8 tuntia ollut vesisateessa, niin jotenkin se omakin fiilis oli vähän vaisu... No täytyypä yrittää joskus yksinään treenailla kikkailuja mitä kurssilla käytiin.

Paimennuskurssi, osa II

Kami jatkoi edelleen hyvällä linjalla ♥

Ensiksi treenattiin poispäin ajoa ja tasapainossa kuljetusta. Poispäin ajossa apuna oli toinen ihminen lauman edessä kulkemassa, joten lampaat tiesi mihin mennään ja itse sai keskittyä koiran liikkeisiin, lampaista ei paljoa tarvinnut välittää. Poispäin ajoa ei ole taidettu tehdä kuin kerran aiemmin, joten vaati alkuun jonkun verran käskytystä, mutta kyllä Kami tuntui homman hokaavan. Ilman apuihmistä tosin lienee huomattavasti paljon vaikeampaa.

Tasapainossa kuljetus olikin sitten selvää pässinlihaa, ei paljon tarvinnut muuta kuin välillä pyytää koiralta hitaampaa etenemistä tahi maahanmenoa, että lauma jatkaa rauhalliseen tahtiin kulkemista ja käskyt meni hienosti läpi.

Sitten siirryttiin isolle laitumelle ja ison liukkaan lauman pariin. Treenattiin pareittain, niin että toinen koirakko toimi jarruna, toinen treenasi poispäin ajoa. Me toimittiin jarrukoirakkona Katja ja Wingolle. Jarruilua ei olla ennen tehty, mutta ihan hyvin sujui. Ja sitten toisinpäin eli Katja ja Wingo jarrutteli, me ajettiin. Hienosti meni.

Treenien alussa kun siirryttiin laitumen reunalle, Kamia ärsytti suunnattomasti, kun Wingo elvisteli juoksuiselle nartulle. Kami makasi mun jaloissa, katse tiukasti vastakkaiseen suuntaan kuin Wingo ja piti tasaista mörinää vaikka miten yritin sitä käskyttää... Mutta treenien jälkeen, kun jätkät oli joutunut tekemään töitä yhdessä, kulkivat macho-miehet ihan rentoina vierekkäin pois laitumelta vailla mitään tuijottelua tahi murinoita... On ne ihme tyyppejä!

Tok tok

Perhana, se toko-innostus on täällä aina vaan. Eilen käytiin Raisiossa treenaamassa Tainan ja Mian kanssa. Muutamia voittaja-luokan liikkeitä otin varovasti työn alle...

Ensiksi metalli. Luulin, että se olisi Kamille ihan selvä juttu, ei sillä ole ollut ongelmia ottaa eri materiaaleja suuhun, mutta eipäs se metallista tykännytkään! Naksuttelin sitten ensiksi metallin tökkäsyä kuonolla, nuolasemista ja lopulta varovaista suun avausta kera hampaiden kolistelun metalliin... Kädessä olevaan kapulaan oli helpompi tarttua kuin maassa olevaan. Täytyypä harkita metallikapulan ostoa kotiin, että saisi rauhassa hommaa kehittää.

Tokana vuorossa oli ruutu ja hyppynouto. Ruutua taisin kokeilla jopa toista tai kolmatta kertaa... Kami menee kyllä hyvin ja kaukaakin kosketusalustalle, joka on ruudussa, mutta ei se kyllä ainakaan vielä ole yhtään huomannut niitä ruudun rajoja vaan hakee vain ja ainoastaan alustaa. Hokaakohan se joskus, että niillä reunamerkeillä on tarkoitus eikä vain alustalla vai pitäsiköhän mun vaihtaa taktiikkaa? Hyppynoutoa otin kaksi kertaa ja siinä ei ollut mitään epäselvää, yksi liike siis kutakuinkin hallussa!

Lopuksi otin vielä vähän kaukoja. Niissä on viime aikoina avoimeen valmistautuessa tehty vaan istumisia ja maahanmenoja, mutta kyllä seisomaan nousutkin oli muistissa. Loppuun vielä tunnarikokeilu Mian lautaa käyttäen. Kaksi kokeilua, molemmilla kerroilla Kami nuuskaisi kapulat läpi ja nappasi omansa, aika jänskää...