Lauantaina molemmat pojat pääsi vähän paimentamaan, kun Kaisa järkkäsi pikkujoulupaimennusskabat. Kaminhan kanssa en ole enää pahemmin paimentanut, kun se menee helposti niin sikailuksi enkä jaksa taistella etäisyydestä... Mutta sonneilla Kami pääsee toisinaan hommiin, niin nytkin.
Sonnien kanssa tehtiin pieni rata, jossa kuljetus ruutuun ja pysäytys sinne 10 sekunniksi, kahdeksikkopujottelu tynnyreiden välistä ja kuljetus lähtöpisteeseen. Ruutuun pysäytys oli hankala, kun ruutu oli aika nurkassa, muttei ihan aidassa kiinni (noin metri väliä aitaan), eli sonni mahtui menemään ruudun rajan yli, mutta koiraa sinne väliin ei voinut laittaa tai sonnit oli toispuolelta pois ruudusta. Ledin kanssa jouduttiinkin säätämään vähän pidempään, että kaikki kolme pysähtyivät vaadituksi ajaksi vaadittuun kohtaan. Mutta pujottelu olikin sitten Lepamaiseen insinöörityyliin nättiä ja tarkkaa menoa. Kamin kanssa onnistui ruutu aika helposti, mutta pujottelussa tuli vähän väljempää kaarretta ;) Ja yrittipä teinisonni vähän Kamia kyseenalaistaakin, kun edellinen koira sonnia väisti, mutta Kami ei väistä. Eikä turhaa hermostukaan, vaan totesi vaan nätisti, että liiku perhana ja asia oli sillä selvä. Kami on nautakoira! Ja ansaitsipa Kami nautakisan jaetun toisen sijankin.
Lammasradalle pääsi vain Ledi. Siellä tehtiin vähän pidempää kuljetusta, kulmaan pysäytys, pujottelu, lauman katokseen laitto ja pois-otto ja kuljetus alkupisteeseen. Lisäpisteistä sai poispäinajo-osuuksista, joten sitä hyödynsin ekaan ja viimeseen kuljetukseen. Katokseen laitto oli ihan jees yhden säädön jälkeen ja muuten kaikki nättiä menoa ja Lepalle jaettu ensimmäinen sija.
Ja pieni terveyspäivitys... Kamilla on nyt viikon ajan ollut oikeassa lavassa kolikon kokoinen märkivä läntti. Hotspottia tai vastaavaa. Sitä on kolmesti päivässä suihkutettu vedellä puhtaaksi ja välillä laitettu desinfiointiainetta. Nyt lauantaista lähtien se on ollut vähemmän märkivä ja olen siirtynyt vetramilin käyttöön. Toivottavasti tulee kuntoon pian. Lauantaina olisi Loimaalla taas rally-tokokisakin...
5.12.2016
Rally-tokosta
Rally-toko näyttää olevan tällä hetkellä meidän aktiivisin harrastus. Kesällä saatiin eka kosketus lajiin, kun kennelleirillä Jenny järkkäsi pienen rally-tokokilpailun muun toiminnan oheen. Syksyllä oli ATT:llä kuuden kerran alkeiskurssi, jossa käytiin kaikki alo-luokan kyltit läpi ja niiltä pohjilta käytiin ATT:n möllikisoissakin ja sitten koinkin, että oltiin jo kisavalmiita. Alokasluokkahan nyt on vuosia tokoa tahkonneille koirille aika helppo nakki.
Ennen ekoja kisoja otettiin vielä pari irtotuntia, joissa tuli esiin muunmuassa vasemmalle käännösten ja pyörimisen virheellinen suoritustapa, molemmat koirat kun yritti koko ajan vaan iskeä takamusta maahan. Mutta se tuli muutamalla treenikerralla ja pyörimisten naksuttelulla kuntoon. Tällä hetkellä heikoimmat kohdat lienee hidas seuruu, jossa kanssa takamuksen laskemisen kanssa ongelmaa, ja eteentuloissa varsinkin Kami tahtoo vähän villiintyä... Mutta noin muuten alokasluokka on kyllä hirveen helppoa ja kivaa tekemistä. Oikein oivaa vaihtelua tokon "nillittämisen" jälkeen ;) Ledillä tosin on pieniä henkisiä haasteita, kun ohjaaja liikkuu eri tavalla kuin tokossa (tottunut siis jämpteihin 90-asteen kulmiin tai täyskäännöksiin, joten pujottelun mutkittelu on kauhiaa) ja toisaalta väistäessään mua, saattaa herkkävarvas hipasta kylttiä ja siitähän tulee draamaa... Mutta on se taas viime aikoina onneksi ollut vapautuneempi mun kanssa radalla, seuruu vaan on ihan kamalaa, kun vertaa tokoseuruuseen, jonka se vielä joskus osasi...
Lohjan kisat pari viikkoa sitten oli siis meidän eka virallinen kisadebyytti. Ledin vuoro oli eka ja oli oikein iloinen suoritus vaikka joutui juosten pujottelemaankin. Mun täytyy vaan muistaa kehua ja tsempata sitä, että pysyy hyvällä mielellä. Kamin kanssa sitten taas tarttis muistaa hillitä kehuja ja olla vakavampi, muuten menee vallan villiksi :D Lohjan rata näytti tältä:
Ennen ekoja kisoja otettiin vielä pari irtotuntia, joissa tuli esiin muunmuassa vasemmalle käännösten ja pyörimisen virheellinen suoritustapa, molemmat koirat kun yritti koko ajan vaan iskeä takamusta maahan. Mutta se tuli muutamalla treenikerralla ja pyörimisten naksuttelulla kuntoon. Tällä hetkellä heikoimmat kohdat lienee hidas seuruu, jossa kanssa takamuksen laskemisen kanssa ongelmaa, ja eteentuloissa varsinkin Kami tahtoo vähän villiintyä... Mutta noin muuten alokasluokka on kyllä hirveen helppoa ja kivaa tekemistä. Oikein oivaa vaihtelua tokon "nillittämisen" jälkeen ;) Ledillä tosin on pieniä henkisiä haasteita, kun ohjaaja liikkuu eri tavalla kuin tokossa (tottunut siis jämpteihin 90-asteen kulmiin tai täyskäännöksiin, joten pujottelun mutkittelu on kauhiaa) ja toisaalta väistäessään mua, saattaa herkkävarvas hipasta kylttiä ja siitähän tulee draamaa... Mutta on se taas viime aikoina onneksi ollut vapautuneempi mun kanssa radalla, seuruu vaan on ihan kamalaa, kun vertaa tokoseuruuseen, jonka se vielä joskus osasi...
Lohjan kisat pari viikkoa sitten oli siis meidän eka virallinen kisadebyytti. Ledin vuoro oli eka ja oli oikein iloinen suoritus vaikka joutui juosten pujottelemaankin. Mun täytyy vaan muistaa kehua ja tsempata sitä, että pysyy hyvällä mielellä. Kamin kanssa sitten taas tarttis muistaa hillitä kehuja ja olla vakavampi, muuten menee vallan villiksi :D Lohjan rata näytti tältä:
22.11.2016
Vuoden kuulumiset pikakelauksella
No josko sitä yrittäisi kirjotella!
Mitäs viimeseen vuoteen on mahtunut? Ei mitään kovinkaan erikoista, siksi varmaan kirjottelukin jäänyt. Ledi starttasi kesällä SPKY:n paimennuskisoissa kahdesti: alkukesästä Kaisan kisoissa pistein 46 ja loppukesästä Forssassa pistein 50. Forssan suoritukseen olen siinä mielessä tosi tyytyväinen, että lampaat olivat huomattavasti haastavampia, kuin mihin ollaan treeneissä totuttu, ja pelkäsin, ettei saada edes rataa läpi. Mutkikasta menoa se olikin kyllä, mutta päästiin loppuun asti. Paimennusta trenailtiin jonkun verran Kaisalla ja yhden viikonlopun ajan kelpiepäivillä Laitilassa sekä vuohilla että naudoilla.
Kamille kertyi kaksi tokokoetta, toukokuussa jäätiin ilman tulosta, syyskuussa VOI3. Ja sen myötä armahdin Kamin tokokoeurasta. Me ollaan samojen asioiden (lähinnä tunnari) kanssa painittu jo monta vuotta ilman edistystä ja se vaan ahistaa molempia. Koira on kuitenkin kohta jo 9 v, turhaa mä sitä enää tokokokeilla kiusaan, kun kumpikaan ei niistä nauti.
Ledin kanssa jäi tokokokeet tältä vuodelta, kun sen pitää seuraavaksi startata kanssa voittajassa, mutta kaukot (ja vähän tunnarikin) on edelleen kesken. Kaukot näytti jo keväällä edistyvän, mutta sitten alkukesästä Lepalla oli useemman kerran selkä tosi kipiä, enkä voinut kaukoja treenata. Enkä edelleenkään oikein uskalla niistä niuhottaa, kun en tiedä onko tekniikan takana fyysiset rajoitteet. Ongelmanahan on eniten seiso-maahan-seiso vaihdot, joissa koira edistää. Ja maasta ylösnouseminen on se, mikä sattuu Ledin selkään eniten, sillon kun sillä on selkä kipeä, niin en voi tietää varmaksi tuntuuko se aina jossain määrin inhalta. Katsotaan palataanko sen kanssa vielä tokokoekehiin.
Loppukesästä lähdin sitten kokeilemaan jotain uutta ja osallistuin ATT:n rally-tokokurssille. No sehän olikin hauskaa. Tokokoiralla melkein kaikki alo-luokan kuviot on heti suoritettavissa, Ledille nyt piti eteentulo ja oikealta sivulle kiertäminen opettaa ja molemmille saksalainen, mutta noi muuten on saanut vaan tehdä onnistumisia ja pitää hauskaa, eikä "tapella" Kaminkaan kanssa hölmöilyistä. Ehkäpä siksi varsinkin Kami on ihan liekeissä tästä lajista, vähän turhankin paljon :D Lediä vähän ahistaa seuraaminen remmissä, joka voi hipaista hänen herkkää hipiäänsä, ja toisaalta kyltit, jotka voi hyökätä kimppuun... Mutta on sekin viime aikoina alkanut vähän relata.
Yhden kurssin, jossa opeteltiin kaikki alo-luokan kyltit, ja parin irtotreenikerran jälkeen tulikin heti lähdettyä Lohjalle rally-tokokisoihin viime viikonloppuna. Ledin vuoro oli ekaksi, heti radan alussa oleva pujottelu juosten oli vähän "hui kauhistus", mutta selvittiin suht kunnialla. Muut kyltit nyt onkin aika peruskauraa, yhden vasemman käännöksen uusin, kun Ledi istahti. Pisteitä 97 ja toinen sija. Kamilla oli hauskaa. Se puski ja höyrysi kuin painekattila :D Viimesillä kylteillä leuatkin louskui ja räkä lensi, ei ehkä olisi pitänyt kehua sitä radan aikana Ledi-tyyliin. Mutta pistemenetyksiä vain yksi -1 spiraalin höntyilyistä eli 99 pistettä ja luokkavoitto!
Videot:
Ledi
Kami
Seuraavat kisatkin on jo tiedossa...
Kesä ja syksykin meni paljolti veneillessä...
Mitäs viimeseen vuoteen on mahtunut? Ei mitään kovinkaan erikoista, siksi varmaan kirjottelukin jäänyt. Ledi starttasi kesällä SPKY:n paimennuskisoissa kahdesti: alkukesästä Kaisan kisoissa pistein 46 ja loppukesästä Forssassa pistein 50. Forssan suoritukseen olen siinä mielessä tosi tyytyväinen, että lampaat olivat huomattavasti haastavampia, kuin mihin ollaan treeneissä totuttu, ja pelkäsin, ettei saada edes rataa läpi. Mutkikasta menoa se olikin kyllä, mutta päästiin loppuun asti. Paimennusta trenailtiin jonkun verran Kaisalla ja yhden viikonlopun ajan kelpiepäivillä Laitilassa sekä vuohilla että naudoilla.
Kamille kertyi kaksi tokokoetta, toukokuussa jäätiin ilman tulosta, syyskuussa VOI3. Ja sen myötä armahdin Kamin tokokoeurasta. Me ollaan samojen asioiden (lähinnä tunnari) kanssa painittu jo monta vuotta ilman edistystä ja se vaan ahistaa molempia. Koira on kuitenkin kohta jo 9 v, turhaa mä sitä enää tokokokeilla kiusaan, kun kumpikaan ei niistä nauti.
Ledin kanssa jäi tokokokeet tältä vuodelta, kun sen pitää seuraavaksi startata kanssa voittajassa, mutta kaukot (ja vähän tunnarikin) on edelleen kesken. Kaukot näytti jo keväällä edistyvän, mutta sitten alkukesästä Lepalla oli useemman kerran selkä tosi kipiä, enkä voinut kaukoja treenata. Enkä edelleenkään oikein uskalla niistä niuhottaa, kun en tiedä onko tekniikan takana fyysiset rajoitteet. Ongelmanahan on eniten seiso-maahan-seiso vaihdot, joissa koira edistää. Ja maasta ylösnouseminen on se, mikä sattuu Ledin selkään eniten, sillon kun sillä on selkä kipeä, niin en voi tietää varmaksi tuntuuko se aina jossain määrin inhalta. Katsotaan palataanko sen kanssa vielä tokokoekehiin.
Loppukesästä lähdin sitten kokeilemaan jotain uutta ja osallistuin ATT:n rally-tokokurssille. No sehän olikin hauskaa. Tokokoiralla melkein kaikki alo-luokan kuviot on heti suoritettavissa, Ledille nyt piti eteentulo ja oikealta sivulle kiertäminen opettaa ja molemmille saksalainen, mutta noi muuten on saanut vaan tehdä onnistumisia ja pitää hauskaa, eikä "tapella" Kaminkaan kanssa hölmöilyistä. Ehkäpä siksi varsinkin Kami on ihan liekeissä tästä lajista, vähän turhankin paljon :D Lediä vähän ahistaa seuraaminen remmissä, joka voi hipaista hänen herkkää hipiäänsä, ja toisaalta kyltit, jotka voi hyökätä kimppuun... Mutta on sekin viime aikoina alkanut vähän relata.
Yhden kurssin, jossa opeteltiin kaikki alo-luokan kyltit, ja parin irtotreenikerran jälkeen tulikin heti lähdettyä Lohjalle rally-tokokisoihin viime viikonloppuna. Ledin vuoro oli ekaksi, heti radan alussa oleva pujottelu juosten oli vähän "hui kauhistus", mutta selvittiin suht kunnialla. Muut kyltit nyt onkin aika peruskauraa, yhden vasemman käännöksen uusin, kun Ledi istahti. Pisteitä 97 ja toinen sija. Kamilla oli hauskaa. Se puski ja höyrysi kuin painekattila :D Viimesillä kylteillä leuatkin louskui ja räkä lensi, ei ehkä olisi pitänyt kehua sitä radan aikana Ledi-tyyliin. Mutta pistemenetyksiä vain yksi -1 spiraalin höntyilyistä eli 99 pistettä ja luokkavoitto!
Videot:
Ledi
Kami
Seuraavat kisatkin on jo tiedossa...
Kesä ja syksykin meni paljolti veneillessä...
21.11.2016
Blogi henkiin?
Hmmm... Nyt kun mulla onkin taas kaksi kisakoiraa (rally-toko), niin pitäisköhän tämä blogikin herätellä henkiin? Jos ei muuta niin treeniblogiksi itselle, mutta lukiskohan tätä joku muukin?
21.9.2015
Tokon Piirinmestaruuskisat
Lauantaina kisattiin
tokon Piirinmestaruuskisoissa, molemmat koirat oli oikein päteviä. Ledi oli
mukana Nuuskujen joukkueessa ja mehän voitettiin joukkueena
Piirinmestaruuskultaa!
Kami oli suoristusvuorossa ensin:
Paikallamakuu: 8 Tuplakäsky lopun perusasentoon
Tunnari: 0 Luulin jo, että saatiin tästä pisteitä, kun
Kami toi oman, mutta sehän räpläsikin ensiksi yhden sijaan kahta väärää
kapulaa, joten nolla L
Liikkeestä istuminen ja seisominen: 8 Asennot ok, seuruu
kehnoa.
Ohjattu nouto: 0 Saatiin arvonnassa vasen, mutta se ei vaan osunut Kamin silmiin. Yritti tuoda oikeaa ja vasta x-monennella sain sen löytämään vasemman.
Ohjattu nouto: 0 Saatiin arvonnassa vasen, mutta se ei vaan osunut Kamin silmiin. Yritti tuoda oikeaa ja vasta x-monennella sain sen löytämään vasemman.
Metallihyppynouto: 8 Pieni äännähdys mennessä, huono pito kapulasta
Kaukot: 7,5
Liikkui vähän eteenpäin, mun mielestä olis ansainnut enempi pisteitä.
Luoksetulo: 9
Ruutu: 9
Seuruu: 7 Peruutuksessa oli alussa ok mukana, mutta
sitten jäi toljottamaan tuomaria ja tarvi lisäkäskyn, muuten suht ok
Kokonaisvaikutus: 8
Lepa oli loistava pikkuotus:
Paikallaistuminen: 10
Liikkeestä seisominen: 8,5 Liikutti pikkasen tassuja, kun
kävelin taakse.
Luoksetulo: 9
Liikkeestä istuminen: 9,5
Ruutu: 10
Seuruu: 8,5 Lopussa alko vähän paikka valahtaa väljäksi.
Nouto: 10 Ohjaaja meinasi taas kämmätä heittämällä vähän
vajaamittaisen (mutta hyväksyttävän pituisen kuitenkin) ja kapula lensi vielä
vinoon ja esteen taakse. Onneksi Lepa ei napannut hyppyä mukaan liikkeeseen.
Kaukot: 8 Tuplakäsky aloituksen maahanmenoon
Hyppy: 10
Merkin kierto: 8 Kiersi aika laajan kaarroksen ja lopun
pa vino
Kokonaisvaikutus: 10
Yhteensä 195 p. AVO1, luokkavoitto, KP ja TK2. Se oli
sitten avoin luokka siinä, harmi, uudet liikkeet/säännöt, kun on avoimessa aika
kivat :)
https://www.youtube.com/watch?v=qlrkJY2AEYQ (osa liikkeistä jäi videoimatta)
Kami pääsi palkinnoille ollen VOI-luokan 2. (3
osallistujaa) ja Lepa oli tosiaan avoimen 1/6. Nyt täytyy sitten saada Lepalle
tunnari ja kaukojen seisomiset kuntoon, että pääsee kokeilemaan VOI-luokkaa
jossain vaiheessa.
Paimentamassa ollaan kanssa käyty pari kertaa, kun ollaan
taas viiden kerran kurssilla. Ekalla kerralla molemmat teki pätkän
poispäinajoa, se oli ihan jees. Viimeksi Ledi teki hakua ja jösses kuinka
hienosti tekikin! Sen kaaret on makeet. Itse olin vielä lähellä laumaa, että
saan kunnon pysäytyksen lauman taakse ja nätin noston. Kami teki
pyöröaitauspyörittelyä ja oli jotenkin outo, ei mennyt kunnolla lauman ja
seinän väliin ja hutiloi muutenkin. Ehkä viikon tekemättömyys, kun itse olen
ollut kipeänä, aiheutti hötkyilyn.
9.9.2015
Syksy hiipii...
Onpas taas päivityksestä vierähtänyt... No eipä sitä mitään kauheen kummosta ole tehtykään. Minikesälomaa vietettiin vielä elokuun loppupuolella neljän yön veneretkellä: Kustavi-Jurmo-Bärö (Kumlinge)-Houtskär. Osui varmaan kesän parhaimmat kelit kyseiselle retkelle! Viime viikonloppunakin veneiltiin ja ongittiin tuossa lähisaaristossa. Pari ahvenen sinttiä sieltä ylös tuli, muttei mitään syötäväksi asti päätyvää. Kami vahti kohoa taas herkeämättä ja tipahteli sen myötä mereen aina sillon tällön...
Tokon osalta ollaan sisäistetty uudet säännöt jo aika hyvin. Ja sietäiskin olla, ensi viikolla kun molemmat pojat osallistuu kokeisiin. Viikko sitten pidettiin "harjoituskoe", muuten pojat veti ihan kivasti, mitä nyt Kami ei osunut ruutuun eikä kyennyt tunnaroimaan. Tunnari on vaan meidän ikuinen murheenkryyni.
Tokon osalta ollaan sisäistetty uudet säännöt jo aika hyvin. Ja sietäiskin olla, ensi viikolla kun molemmat pojat osallistuu kokeisiin. Viikko sitten pidettiin "harjoituskoe", muuten pojat veti ihan kivasti, mitä nyt Kami ei osunut ruutuun eikä kyennyt tunnaroimaan. Tunnari on vaan meidän ikuinen murheenkryyni.
![]() |
| Marine-kelpiet |
![]() |
| Kihdin aukolla |
![]() |
| Jurmo |
![]() |
| Bärön kelpie |
![]() |
| Bärö |
![]() |
| Bärö |
![]() |
| Bärö |
![]() |
| Kohovahti |
28.7.2015
Lomat lusittu
Sinnehän se kesäloma sitten mennä suhahti…
Ledi onneksi toipui selkäkivuistaan suht nopeasti, joten
jätimme koirat hyvillä mielin anopin hoiviin ja lähdimme Puolaan. Reissu oli
oikein onnistunut! Lento oli suoraan Turusta ja kesti vajaan kaksi tuntia,
joten matkustamiseen ei tarvinnut tuhrata aikaa. Hotellimme Sopotissa oli
oikein passeli, vieressä juna-asema, josta pääsi Gdanskiin ja Gdyniaan ja
toiseen suuntaan kun käveli parisataa metriä oli upealla biitsillä. Ja biitsin
reunaa kun käveli reilu kilsan, oli Sopotin keskustassa. Lämpötilat olivat
passelit, ihmiset ystävällisiä, ruoka hyvää, hinnat edulliset ja paikat siistejä,
suosittelen! Yksi päivä palloiltiin Gdanskissa, toinen maattiin Sopotin
biitsillä ja kolmantena käytiin shoppailemassa ja kiertelmässä Gdyniassa.
Veneilemään ei sitten päästykään kun veneessä on
moottoriongelmia. Siispä maalasimme autotallin ja siinähän riittikin hommaa
melkein kolmeksi viikoksi, kun kaikki ulkoseinät, räystäslaudat ja otsalaudat
maalattiin kahdesti. Mutta hyvä tuli! Ja nyt se on sitten tehty.
Koirat ovat saaneet elää melko hunningolla ;) Paimentamassa
käytiin vissiin kerran ja muutamia lyhyitä tokoiluja tehty kotipihalla. Mutta
nyt alkaakin olla intoa taas tokotreeneihin ja kohti uusien sääntöjen tuomia
liikkeitä!
Tilaa:
Kommentit (Atom)

























