Miten nämä kesäviikonloput karkaa niin nopeasti käsistä? Ärsyttävää!
Perjantaina oli Tapsan agi-treenit. Nyt otettiin Kamin kanssa käyttöön linja, että jos rima tippuu niin rata loppuu siihen. Itsellä mainasi tosin tulla heti alkuunsa täysi tuskastuminen, kun koira tiputti monta kertaa heti ekan riman, joten ei päästy rataa veivaamaan ollenkaan! No pysyihän se eka ylhäällä kun vaihtoi vähän ohjausta, mutta sitten taas rupesi tippumaan seuraavan tiukemman käännöksen rima. Huoh. Ja kun oli vielä monta treenaajaa = aika tiukalla, niin jäi vähän puolinainen olo treeneistä. Olisi kiva jos saisi lopettaa hommaan onnistuneeseen suoritukseen, eikä siihen, että aika loppuu kesken. Mutta näin se nyt tietenkin vaan on, ei sille mitään mahda ellei halua yksityistunteja ostella... No saatiinhan me onnistuneitakin pätkiä ja varsinkin kepit lämmittää nykyään mun mieltä, kun Kami hakee ne niin hienosti ja suorittaa niin vauhdilla! Ja treenien loputtua tein vielä itsenäisesti radan alkusyherön ja rimatkin pysyi ylhäällä! Kai mä itse olin vähän rennompi, kun ei tarvinnut miettiä, että on kiire kiire kiire...
Lauantai-päivä meni tontilla naulaisia lautoja kasatessa ja siivoskellessa, illalla tulivat Henna, Atte ja Vilma-koira kyläilemään.
Sunnuntaina käytiin katsomassa tennistä Naantalin rannassa. Siellä pelattiin Davis Cup -ottelu Suomi-Monaco. Minä en nyt mikään tennis-fani ole, mutta täytyy myöntää, että oli viihdyttävää. Yleisön kannustus loi mukaansa tempaavan fiiliksen ja tottakai Suomen voitto tuntui kivalta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti