Pikakatsaus viime vuoteen ja tavoitteet 2014

Agilityn osalta tavoitteet olivat seuraavat: Kamille puuttuvat kaksi nollaa SM-kisoja varten ja SM-kisoissa tavoitteena pääsy finaaliradalle. Ylösmenokontaktit tars saada kisoissakin toimimaan.
Puuttuvat nollat ja oikeus SM-kisoihin saatiin, mutta jätettiin kisat väliin selkäongelmien takia :( Kerrankin kun olisi ollut osallistusmisoikeus, niin ei päästy sitten sillonkaan... Kesällä ja syksyllä Kami kisasi vielä pari kisaa, mutta sitten jätettiin aksa pois, kun alko liike olla takapäästä taas jäykkää :(
Ledin osalta tavoitteena oli kolmosiin pääsy. Ihan realistinen tavoite ja jos olis saatu jatkaa treenien ja kisojen suhteen huoletta, olisi varmasti kolmosiin päästykin. Mutta keväällä katkesi rutiini pitkään taukoon ja sen jälkeenkin meni pitkään ennen kuin pystyin aksaamaan sen kanssa ajattelematta koko ajan, että nyt se menee rikki. Tauko ja sen jälkeinen ”hissuttelu” siirtyi varjostamaan kisasuorituksia, vasta ihan loppuvuodesta alkoi kisoissa näyttää taas meno ”normaalilta”. Eikä treenimäärän huima tiputus aiemmasta tietenkään myöskään auta asiaa, mutta näillä mennään. Pääsi Ledi sentään kakkosiin ;)

Paimennuksen osalta ”tavoite” oli, että käytäis edes paimentamassa. No se sentään tuli täytettyä. Loppukesästä tuli innostuttua taas enempikin, varsinkin kun Led syttyi kunnolla ja on osoittautunut oikein kivaksi ja helpoksi paimennuskaveriksi. Kamin kanssa junnataan edelleen etäisyyksien pitämisen ja kaarien parissa, mutta niitäkin ollaan päästy lähestymään uudella tavalla ja se tuntuisi auttavan.

Tokossakaan ei ollut mitään tavotteita. Keväällä molemmat osallistuivat Tuija Seren kurssille ja saatiin taas uutta potkua hommaan.

Uutena lajina mukaan kuvioihin tuli MEJÄ eli verijälki. Kami osallistui loppukesästä kokeeseenkin ja sai avoimesta luokasta 1-tuloksen hienoin arvosteluin. Tämä oli varmaan vuoden paras saavutus!

Ledi suoritti syksyllä MH-testin hyväksytysti. Testissä se oli aivan eri koira kuin normaalisti, tulipahan opittua koirasta taas uutta.

Ja sitten se terveys... Sen osalta ei mennyt kauhean hyvin. Helmikuussa molemmilla pojilla todettiin selässä yhdessä nikamavälissä spondyloosia. Kamilla lisäksi lonkissa alkavaa nivelrikkoa. Kami kävi magneettikuvissakin, kun takapään liike jatkui epänormaalina (ei siis suoranaisesti ontunut, mutta oli epäpuhdas). Magneetissa paljastui, että spondyloosi painaa vähän hermoa ja siellä oli hermojuuritulehdus. Sentään molemmat koirat voivat edelleen vapaina riehua oman mielensä mukaan ja aksaa lukuunottamatta spondyloosit ei haittaa harrastamisia. Ledi aksaa edelleen kevennetysti niin kauan kun hyvältä näyttää, Kamilta on agilityt agilitattu. Lisäksi loppuvuodesta Kamia on kiusannut eturauhastulehduskin.

--------------------

Mitäs sitten vuonna 2014?

Kamin kanssa tavoitteena on:

• Tokossa VOI1-tulos, minimitavoitteena edes toko-kokeeseen osallistuminen... 
• Mejä-kokeisiin halutaan kanssa ja toinen AVO1-tulos olisi kova juttu. Suurimmat esteet tälle on a) kokeeseen pääsy ja b) laukauksen sieto
• Koska Ledin kanssa haluan paimennuskisoihin, niin kai siinä samalla voisi Kaminkin kanssa startin ottaa. Varmaankin vain Paimenkoirayhdistyksen kisoissa.

Ledin kanssa:

• kun saisi seuruun kuntoon, voisi alkaa harkita toko-kokeeseen osallistumista. ALO1 riittää tavoitteeksi.
• Paimenkoirayhdistyksen paimennuskisoihin sen kanssa haluisin, tavoitteena tulos.
• Mejä-kokeisiin on niin vaikea päästä ja Kami on niistä etusijalla, joten sen osalta Ledille ei aseteta tavotteita ainakaan vielä.
• Aksaa harrastetaan sen verran mikä hyvältä tuntuu, täysin vailla asetettuja tavotteita.

Ja suurin toive tietenkin on se terveenä pysyminen. Että Kami pääsisi herrasmiesvaivoistaan ja molempien selät pysyisivät oireettomina. Ja ettei saataisi enää mitään uutta terveysriesaa niskaamme...