Patologian laitokselle asioimaan?

Tänään mä päätin, että Kamin autojen paimennusyrityksille junan radan luona on tehtävä loppu. Siinähän kuuluu autoista semmonen tu-tump tu-tump ääni kun ajavat junanradan yli ja se laukaisee Kamissa paimennusreaktion, vahvan sellaisen. Siinä sitten hyökitään ja kiskotaan. Muutenhan tuo ei autoista tuon taivaallista välitä.

Huuhtelin hyvin shampoo-pullon ja täytin vedellä, lisäksi treenitakin taskuihin upposi naksu ja nameja. Eikun matkaan. Ei ollut muuten helppo koulutustilanne: yhdessä kädessä on koiran remmi (ja siitä saa pitää kunnolla kiinni tai koira syöksyy auton alle), toisessa vesipullo valmiina hyökkäykseen, kolmannessa naksu osoittamaan heti hyvän käytöksen ja neljännessä namit valmiina palkitsemaan hyvästä käytöksestä. Saiskohan patologian laitokselta lisäraajoja, kun omieni lukumäärä tuntuu vähän puutteelliselta? Lisäksi koira vielä pyörähtelee koko ajan jalkojen takaa väärälle puolelle ja kädet on ihan rasvaiset ja liukkaat namipaloista...

No saatiinpa Kamille vettä korvaan ja jonkunlainen alkuopetus mitä EI ainakaan kuuluisi tehdä. Katsotaas parin päivän päästä uudelleen samalla varustuksella... Ja taas uudelleen ja taas uudelleen...

Pentukurssi ja kelmi-kaveri

Tiistaina pentukurssilla harjoiteltiin eteentuloa edelleen sillä tyylillä, että koira tulee jalkojen väliin istumaan. Mun täytyy vaihtaa namikäsi tässä hommassa vasemmaksi kädeksi kun muuten Kami istahtaa kankulleen. Ja voi taivas kun onkin yhtäkkiä vaikea saada väännettyä sitä vasenta kättä takakautta oikeeseen kohtaan jalkojen väliin. Kami ei alkuun tullut lähellekään kun yritin vääntää vasenta kättä kohdallaan, oikeella tulee ihan hyvin... Oli vissiin vähän epäilyttävän näköistä ähellystä.

Lisäksi harjoteltiin vapaamuotoista luoksetuloa pitkällä matkalla ja lyhyemmällä matkalla koirakujan läpi. Hyvin meni. Kolmantena aiheena oli asennossa pysyminen eli koira maahan tai istumaan ja itse vähän liikutaan ympärillä, välillä palkataan ja koiran pitää pysyä paikallaan. Kamille toi on piece of cake, kun paikallaan rötköttäminen on laiskalle ihan jees hommaa ;-)

Remmissä kulkemista ja toisten koirien ohittelua harjoteltiin myös. Kyllähän Kami vieraassa paikassa ihan suht nätisti sen hoitaa, mutta kotiseudulla...

Kami oli kovasti nenä maassa koko treenien ajan. Tai siis taukojen ajan, eikä sen huomiota meinannut saada kuin tunkemalla namin ihan nenään kiinni. Sitten taas tehtiinkin hommia ihan ok ja kun hommat loppuun niin nenä maahan ja muihin maailmoihin taas. Ärsyttävää...

Tänä aamuna kauhiassa vesisateessa tuli huomattua, että on tuo vähän kyöni kaveri. Sateessa ei ole näköjään kiva kulkea, joten Kami teki kaikkensa, että pääsis äkkiä kotiin, jopa feikkipissas. Usein illallahan käytän sen ulkona sen verran että se pissaa ja mennään nukkumaan. Nyt kun tultiin "pissapaikalle" kaveri nosti oikein miehekkäästi koipea (!) ja katseli mua silmiin ilmeellä "Kato nyt, mä pissaan" ja sitten kauhea neliveto kotia kohti. Eikä sieltä kyllä mitään pissaa edes tullut... Lassen kanssa tekee kuulemma välillä samaa töitten jälkeen kun käyvät ensiksi vessapaikalla tarpeilla ja sitten menevät niitylle pallon heittoon. Kami pyllistelee, muttei oikeesti kakkaa, että pääsis äkkiä palloleikkiin... On se vaan kelmi.

Ahaa, nyt haetaan!

Eilen hakutreeneissä Isosuon maastossa hirvikärpästen seassa Kamilla tuntui vihdoin loksahtavan palat paikalleen ja kaveri hokas mistä hommassa oikeesti on kysymys :-) Mä vähän veikkasinkin, että kun on saanut 1,5kk pitää taukoa hommasta ja itsenäisyyttä ja rohkeutta tullut lisää niin voisi olla ahaa-elämyksen aika.

Kami sai löytää viisi maalimiestä. Ensimmäinen haamuna suht lähellä, katsoi silmä kovana kun maalimies meni piiloon ja vauhdilla perään. Vähän ennen maalimiestä hetkeksi pysähtyi empimään, mutta luikerteli maalin luo kuitenkin. Toinen otettiin hajumielikuvana eli käytiin lähellä maalimiestä remmissä nuuhkimassa, että jotain siellä on, sitten paluu keskilinjalle ja lähetys. Sinne upposi. Sitten taas haamu ja neljäntenä haju. Viides maalimieskin oli haamu, näyttäytymisen jälkeen vein Kamin ensiksi vähän syrjempään ja katsomaan muualle ja sitten vasta lähetys ja hyvin ampui perään. Nyt se tosissaan hinkui etsimään ukkoja ja uskalsi edetä rohkeasti vähän kauempanakin olevan ukon luo. Hieno homma!

Lopuksi Kami pääsi hoffi-pentujen ja niiden emän kanssa vielä vapaana viipottamaan samalla kun kerättiin merkit pois metsästä. Vauhtia riitti :D

Koirataidon pentukurssilla II

Eilen oli taas Kaisan pentukurssi, päivän teemana oli asennosta toiseen siirtymiset. Näitä harjoiteltiin ja pitäisi sitten kotona treeneilla lisää noin 5-10 (nopean) toiston sarjoina
- Istu-maahan-istu, niin että koiran pylly pysyisi koko ajan maassa. Sopii Kamille kun ei tarvi edes pyllyä nostaa namin saadakseen ;-)
- Maahan-seiso-maahan, koiran tassujen PITÄISI pysyä (joskus tulevaisuudessa) paikkallaan kun se vaan "hissinä" liikkuu maahan ja ylös
- Liikkeestä pysähtyminen. Kami tuntui hokaavan aika nopeesti, että naksu tulee siitä pysähtymisestä. Täytyy vaan muistaa itse steppailla samalla ettei pysähdy mun liikkeestä

Lisäksi pitää harjoitella eteenistumisen alkeina koiran "rohkeaa tunkeutumista jalkoväliin" eli syötellään namia jalkoväliin änkevälle koiralle oman jalan takaa. Tästä toivon mukaan saadaan sitten joskus jalostettua tiivis eteentulo.

Lopuksi mentiin taas pellolle leikkimään neljän pennun voimin. Pennut eivät tainneet olla viittä sekuntia kauempaa vapaina kun kuului kauhea pamaus. Sisarukset Taku ja Yty olivat juosseet toisiaan päin, Taku-paralta katkesi hammas :-( Hetkeen sitä ei oikein huvittanut leikkiä, mutta lähti sentään jossain vaiheessa Kamin kanssa painimaan. Kami taisi väsyä leikistä aika nopeesti kun alko kuulua turhan paljon murrausta leikin ohessa ja kun muutkin pennut olivat jo höyrynsä päästelleet niin otettiin koirat kiinni ja alkoi ihmisten seurustelutuokio. Kiva juoruta noinkin samanhenkisten ihmisten kanssa, kun kaikilla on suht samanikäinen kelpien pentu ja suunnitelmissa tavoitteellinen harrastaminen.

Ai niin, Kami täyttää muuten tänään jo 5 kk!

Kuulumiset

Nyt alkaa taas jo Kamin vatsa olemaan kunnossa ja yletön pissailukin loppunut. Eiköhän tästä tällä erää selvitty. Viikonlopun ajan Kami on jo syönyt nappulaakin riisin seassa.

Toi riisipaasto oli kyllä erinomainen motiivation kohotuskeino ;-) Pikku tottistreenit oli haluttua hupia ja lenkillä löyty katsekontaktia uskomattomissakin tilanteissa :-)

La-su yön Nelli ja Kami nukkuivat kuin pikku possut, taisi päivän riehunnoilla olla osuutta asiaan. Aamulla Nelliä sitten pyöritettiinkin kahta kauhiammin. Koiraparka lenteli käännöksissä kylki edellä seinään, mutta lelusta ei irroteta!

Päivällä kävin Kamin kanssa lenkkeilemässä Parmaharjun metsissä Tainan, Kiista-kelpien ja Doris-russelin kanssa. Kamilla oli kova tarve paimentaa pientä valkoista eli Dorista, joka ei taas kauheasti digannut hommasta. No juoksivat kelpiekakarat sentään keskenäänkin ja kaiken kaikkiaan tosi kiva lenkki. Ajoituskin oli mitä parhain, vähän ennen autoille pääsyä alkoi jyrisemään ukkonen ja pari sataa metriä kotiinpäin ajettua alkoi sataa vettä, ja kovin.

Kami ja Nelli

Tältä meillä näyttää:

 

 

Kami huvittelee vetämällä Nelliä perässään ympäri taloa. Video on vähän söherö kun sitä on pienennetty, mutta kannattaa katsoa, se on esimerkki kelpien huumorintajusta...

 

 

Jäniskevennys

Nyt alkaa Kamin vatsa jo osoittaa jotain rauhoittumisen merkkejä. Toivotaan, ettei enää tule käännöstä tässä asiassa. Torstaina ja perjantaina ei tarvinnut lattioitakaan pestä kotiin tultua vaan oli jaksanut taas pidättää.

Meille tuli nyt viikonlopuksi Nelli-parson (muumikoira!) hoitoon. Kami oli ensiksi ihan ihmeissään että mikäs pirun lammas toi on?!

Nelli oli varmaan ollut meillä jo kymmenisen minuttia, kun meinasin hukata molemmat koirat. Menin koirien kanssa tonne takanurmelle heittämään palloa heittokepin kanssa, Nelli muuten juoksee pallon perässä ihan halvatun kovaa, tanner vaan tömisee. Hetken heiteltyä siirryin koirien kanssa metsän puolelle ja otin pallon jemmaan, että Nelli kävisi tarpeillaan. No eikös yksi aivokuollut jänis hyppää suoraan Nellin eteen ja jo lähti ajojahti käyntiin. Kami tietty Nellin perässä menossa mukana. Kyllä hyppäs sydän kurkkuun, että mitä mä teen kun huudot kaiku Nellin kuuroille korville. Onneksi muistin, että taskussa on miljoonan muun tavaran joukossa pieni vinkulelun pilli, joten ei muuta kuin koko maallinen omaisuus mättäälle ja vinkua vinguttamaan ja sehän jopa toimi! Thank God! Nelli lopetti ajon ja juoksi iloisesti luokse, Kami tietty perässä. Nelli sai himoitsemansa tennispallon suuhun palkaksi ja koirat kiinni. Siihen loppu juoksentelu siltä erää. Mutta kyllä oli hetken kusi sukassa, kun mietti että mihin asti Nelli mahtaakaan juosta...

Sisällä Kami yritti kovasti häiriköidä Nellin rauhaa, mutta yksi vesisuihku naamalle sai pennun järkiinsä ja se painui nukkumaan. Nyt on hiljasta ;-)

Kyllä muuten osaa olla luupää tommonen parsonin sintti. Sisälle tullessa käytiin Nellin kanssa keskustelua, että saako läpimäräksi lussutetun pallon tuoda sisälle vai ei. Ja Nellin naamasta näki, että "perkele, minähän en tästä pallosta luovu". Eikä auta kovistelut tai pehmistelyt, parson jököttää pallo suussa. Meinasi mennä hermot. Menin Kamin kanssa sisälle ja jätin luupään lyhyen narun jatkoksi pihalle pallonsa kanssa. Laitoin pyykit kuivumaan ja kävin uudestaan kysymässä vesisateessa, että maittaisko tulla sisälle ILMAN palloa. Vastahakoisesti Nelli luopui pallosta ja tuli sisälle ;-)

Kamin vaivat ja talo

Kamilla menee nyt vähän heikosti. Tai siis kyllä sillä ihan hyvin menee, ruoka ja maistuu on energinen, mutta vatsa kiusaa. Maanantaina ja tiistaina se oli ripuloinut työpäivän aikana sisälle. Eilen aamulla näytti jo vähän paremmalta, mutta uutena ongelmana yletön pissailu, sillä on koko ajan hätä. Päivälläkin oli tullut yksi pissa sisälle, mitä ei todellakaan ole ennen tehnyt eikä se ollut kuin nelisen tuntia yksin. Viime yönä se kahden aikaan ravasi ympäri kämppää, joten lähdin sen kanssa käymään nurtsitarpeilla ja kyllä se siellä ainakin kyykisteli, muuta en pilkkopimeässä nähnyt. Viideltä sama juttu, sillon jo vähän näkikin ja koira pyllisti, pyllisti ja pyllisti, muttei mitään näkynyt tulevan :-( Aamulenkeilläkin (2 kpl) kävi vaan pissalla. Saapi nähdä mitä tänään kotona odottaa. Toivottavasti se ei tässä sivussa opi, että sisällekin voi tehdä tarpeensa tahi että öisin pääsee ulos jos huvittaa... Nyt on tietty eri asia kun on pakko, mutta ettei tulisi tavaksi...
Käytiin eilen katsomassa yhtä taloa. Se oli oikeestaan aika kiinnostava. Tontti olisi iso, mutta siitä on about puolet vajan takaista rytömaata, mitä on aika vaikea saada hyötykäyttöön. Talon alakerta oli tosi jees, suihku, sauna ja vessa upouudet. Mutta yläkerta, siitä tuli mulle jotenkin creepy feeling. Eikä yläkerrassa ollut muuta kuin makuuhuoneet, vessa ainoastaan alhaalla, se  risoo mua. Mutta kokonaisuutena se oli kyllä kiinnostavin mitä ollaan käyty katsomassa. Siis sen Askaisten talon jälkeen, josta silloin tarjouksenkin annoin. Mietiskellään.

Koirataidon pentukurssilla

Eilen saatiin Kamin kanssa ensituntumaan tottikseen. Aloitettiin Koirataidon pentukurssi, johon on räätälöity oma ryhmä kelpie-pennuille, joiden kanssa aiotaan harrastaa tottista. Eli ihan tottiksen perusliikkeitä käydään läpi. Kami oli vallan loistava pikkumies. Kaisan kentällä kiinnosti sekä mun lelut, namit, huomio ja työskentely mun kanssa :-D
Ensiksi harjoteltiin katsekontaktia sivulla kävellessä eli tehtiin kahdeksikkoa tötsiä kiertäen ja palkattiin katsekontaktista. Tässä vaiheessa Kami ei ollut vielä ihan täysillä keskittynyt, kun maassa välillä oli mielenkiintoisia hajuja. Mutta ihan ok suoritus kuitenkin.
Seuraavaksi harjoiteltiin perusasentoon tuloa eli pentu sivulle istumaan. Tämä ollaan jo kotona saatukin vähän toimimaan ja samalla tavalla toimi myös kentällä. Mun oma käsi vaan tuppaa olemaan liian alhaalla kun en ole huomannut, että pentu onkin jo kasvanut vähän korkeemmaksi. Tähän hommaan Kami jo keskittyikin hyvin ja saatiin paljon onnistuneita suorituksia.
Välillä harjoiteltiin ei-käskyä kulkemalla ruokakipon ja linnun siiven ohi, joihin koira ei saanut koskea. Kamille tämä oli vähän helpompi kun ei ole niin ahne kuin toiset kelpie-kakarat kurssilla, mutta kyllähän sekin vähän yritti...
Viimeisenä harjoiteltiin imutusta eli sitä, että koira kulkisi ihan lähellä, lapa ja pään takaosa ohjaajan jalassa kiinni. Kamille ainakin hyvä harjoitus, koska se tykkää aina pitää vähän sitä välimatkaa ohjaajaan. Alkaa se kyllä jo selvästi paremmin viihtymään lähelläkin.
Kotiläksyiksi tuli sivulle tulon harjoitus eri suunnista, se katsekontakti kuljettaessa ja meille etenkin toi imutus ja mielellään seinän viertä kulkien, että koira pysyy ihan siinä lähellä ja vielä suoranakin. Luikero...
Nyt täytyy kyllä perua kaikki pahat puheeni koirani vetelyydestä, sehän oli ihan loistomies! Ehkä siitä tokostakin sitten tulee meidän laji...
Treenien jälkeen Kami pääsi vielä pellolle kirmaamaan kelpie-sisarusten Kiistan ja Ytyn kanssa ja kyllä oli pennuilla hauskaa! Kotona koira meni iltalenkin jälkeen suoraan sänkyynsä ja nukkui yön hipihiljaa. Taisi sopivasti väsyttää treenit ;-)

Kami "agilitaa"

Eilen päivällä meilailtiin toisen kelpien pennun omistajan kanssa edestakas, kun yritettiin sumplia päiviä pentuagilitykurssille. Nämä treenit alkaa vasta lokakuun lopulla, mutta kaikesta agilitysurffauksesta tuli mulle ihan kauhea kaiho agilitykentälle. Eipä auttanut muu kuin lähteä aikasin töistä, napata Kami autoon ja suunnata ATT:n kentälle leikkimään.

Leikkiä se kentällä olo tosiaan oli, siksi otsikossakin "agilitaa" lainausmerkeissä. Mutta hauskaa meillä oli ja mä pääsin edes vähän fiilistelemään :-) Kokeilinpa piruuttani keinua ja Kami meni sen pari kertaa remmissä täysin hätkähtämättä. Laskin keinun itse, ettei se kolahda, mutta ehtipä Kami kerran sen itsekin maahan kolauttaa eikä sekään ollut mikään juttu, hyvä homma! Muuten juostiin siivekkeiden välistä lelulle ja riepoteltiin sitä pitkin kenttää ja tottakai putken läpi juoksenneltiin, ihan luvan kanssa tosin, omin luvin en anna Kamin sinne säntäillä. Renkaan läpi (minikorkeudella) Kami meni kerran ja puolikkaat kepit sain kerran ohjattua.

Parin minuutin jälkeen pidettiin tauko ja käytiin vähän kävelylle ja sen jälkeen oli tarkotus vielä pikkasen leikkiä, mutta kentälle oli tullut jo muita ja parin putkeen menon jälkeen Kami äkkäsi koiran toisella kenttäpuoliskolla ja karkasi sinne. Toinen koirakin sattui olemaan pentu, kerrynterrieri 8kk, joten päästettiin pennut sitten leikkimään keskenään. Leikin jälkeen Kami meni vielä putkeen pari kertaa vaikka toisella puolella kenttää koira olikin ja sitten lähdettiin jäähdyttelylenkille ja kotia. Oli kivaa!

Treffit Sällin kanssa

Kamilla oli eilen treffit Sälli-tytön kanssa. Sälli on kuukautta nuorempi kultsun pentu ja taitaa olla Kamin tähän mennessä tapaamista koirista se paras leikkikaveri! Ensiksi vedettiin rallia pihamaalla, Kami edellä ja Sälli perässä. Välillä painittiin ja taas juostiin. Tunti taisi vierähtää ihan siivillä.

Sisällä jatkui sama meno, tosin siellä se vaikutti vielä vähän hurjemmalta, kun tassut luisti lattialla... Meidän hyvin käyttäytyvät pennut osaa rauhoittua sisätiloissa. Eiku ;-)

Meno näytti näin fiksulta (kuvat by Mika)

Reilut pari tuntia pennut taisi rallata, sitten alkoi vähän rauhoittumaan meno. Kiitos Milla, Mika ja Sälli, otetaan joskus uusiksi!

Ampiaiskiusaa ja yöjuoksuja

Nyt ne ampiaiset alkaa taas pörrätä takapihalla, tarttis tehdä uusi imurointi-operaatio.

Eilen yksi amppari änkesi Kamin kupille kun se oli syömässä ja pisti Kamia suuhun. Annettiin varoiksi puolikas kyytabletti ja siitä tietenkin sivuoireena Kami koko illan joi ja pissasi. Sama homma oli viime syksynä Retun kanssa, kun se hyppäsi maa-ampiaisten pesään ja sai kyytabletin. "Parhaimmillaan" Kamilla oli puolen tunnin välein pissahätä. Päätettiin sitten ottaa Kami mukaan ja lähteä Päivä-Cafen terassille iltasidukalle. Siitä jatkettiin maleksimista rantaa pitkin eteenpäin.

Taimon rannassa pojat kahlaili rantavedessä ja kuunneltiin Naantalin oman julkkiksen rantautumista veneretkeltä teinipoikiensa kanssa ja lasten taukoamatonta sättimistä... Ja sitten ihmetellään kun lapset ei halua lähteä veneretkelle mukaan vaikka siellä on niin leppoisaa...

Puoli kahdentoista aikaan oltiin kotikulmilla ja takanurtsilla sattui olemaan Ruuti-staffi omistajiensa kanssa. Siitähän alkoi kunnon juoksuralli kun Ruuti pääsi jahtaamaan Kamia. Ja välillä painittiin. Saatiinpa viimeset puhdit koirista irti ;-) Yön Kami nukkui ihan rauhassa ja enää ei näytä edes pissattavan koko ajan, kaippa se taas siitä suttaantuu.

Ekat paimennustreenit

Eilen käytiin sitten paimentamassa. Lampaat oli aluksi pienessä verkkoaitauksessa, kun vähän kokeneemmat koirakot harjoittelivat hakukaarta ja oikea/vasen-käskyjä. Meidänkin oli ensiksi Kamin kanssa tarkoitus kiertää niitä lampaita suuntaan ja toiseen, mutta ei Kamia taas oikein paikallaan jököttävät lampaat kiinnostanut, ja kun oli vielä se aitakin välissä... Lampaat otettiin sitten ulos ja Heili paimensi niitä meidän perässä pienen lenkin ja Kami höntsäili mukana miten parhaiten taisi ;-) Kierroksen jälkeen Kami läähätti jo aika kovasti, ilma kun oli kohtalaisen kuuma.
Toinen kierros muiden koirakoiden tehtyä omat harjoituksensa, tehtiin taas samalla tavalla eli Heili ohjasi laumaa Kaisan käskyttämänä ja Kami sai vähän niinkuin toimia oman päänsä mukaan. Yhdessä kohtaa lauma pysäytettiin ja sain jopa Kamin kulkemaan kanssani laumaa ympäri. Sitten rupesi yksi lampaanmöllökkä ahdistelemaan Kamia, se tuli koko ajan laumasta Kamin nenälle tuijottamaan ja mä jouduin hätistelemään sitä pois. Eikä se perhana meinannut millään uskoa, että jätä koira rauhaan... Liikkeessä olevan lauman kanssa Kami pyrki melkein koko ajan lauman eteen pysäyttämään sitä. Kami on meidän oma pääjarru ;-)
Hauska oli käydä lampaita liikuttelemassa, saas nähdä mitä Kami ensi kerralla meinaa...
Kamista on muuten taas tullut luppakorva. Oikea korva on ihan lurpallaan ja vasenkin aika veltto, vaikka vielä pystyssä yrittääkin kovasti pysyä.