9.2.2014

KL, osa III

Lomapäivät ovat saaneet rytminsä: Klo 9 Carinan kanssa aamupalalle ja sen jälkeen "päivän kierrokselle". Iltapäivällä altaalle, sen jälkeen lyhyt huili huoneessa ja sitten Carinan ja Karin kanssa iltaruokailulle.

Torstaina käytiin KL Bird Parkissa. Siellä oli isot verkotetut alueet, jossa kuljettiin lintujen kanssa samoissa tiloissa. Linnut oli onneksi kilttejä eivätkä hyökkineet, joten lievästi lintukammoinenkin pärjäsi siellä hyvin. Strutsit ja vastaavat toki olivat aitojen takana, etteivät pääse kosketuksiin.





Lintupuistosta otettiin taksi Chengkatille, jossa oli suositeltu jalkahierontapaikka. Mä kovasti keskityin sanomaan taksikuskille osoitteeksi "Chengkat Bukit Pingtang", mutta perhana kun suusta tuli vaan "Chengkat Pingpong"... No onneksi kuski ymmärsi. Käytiin tunnin jalkahieronnassa, joka maksoi pari rähmylää ja sieltä kevein jaloin altaalle.

Perjantaina oli kohteena Batu Caves tossa heti kaupungin ulkopuolella. Siellä kavuttiin 272 porrasta ylös, käytiin luolakierroksella ja ihmeteltiin budhia. Suosittelen kyllä maksullista luolakierrosta, muuten paikan anti jää aika latteaksi. Batulla vilisteli myös apinoita, jotka oli toki ruuan (ja rapisevan) perään. Meidät jättivät onneksi rauhaan eli lievästi apinakammoinenkin pärjää, kunhan ei tosiaan kanna ruokaa tai muovipusseja mukanaan.






Iltapalaa käytiin syöpöttelemässä Suriassa eli Petronas-tornien ostoskeskuksessa Chilis-ravintolassa. Ihan vaan kevyt salaatti ja mansikkamargarita tuopista....
Kevyt kana-quesadillasalaatti...
Lauantaiaamuna kiivettiin viereiselle mäellä ja hissillä KL Toweriin. Maisemia vähän blokkasi utu, mutta oli siellä silti nähtävää pariksi tunniksi. On täällä vaan hitosti taloja!



Keskellä kuvaa, etualalla, näkyy meidän hotelli ja sen allas

Tornikierroksen jälkeen kävin vielä bikiniostoksilla ja taas altaalle. Illalla lähdettiin Thai-ravintolaan Central Marketin yläkertaan, aivan loistavan tulista ruokaa, suosittelen! Sieltä sitten vielä "muutamalle" lähibaariin ja siellähän vierähti pitkään...

Tänään on vietetty huilipäivää pitkäksi venähtäneen ja olutpitoisen illan jälkeen. Lojuttiin altaalla ja maleksittiin Times Square -ostoskeskukseen. Järkyttävän kokoinen keskus, jossa mm. oma huvipuisto vuoristoratoineen...

Ruuan ja kierroksen jälkeen maleksittiin hotellille ja mentiin vielä Carinan kanssa iltauinnille ja saunaan. Ihana tuo iltalämpö altaalla, ei tule hiki, muttei todellakaan kylmäkään...









5.2.2014

KL, osa II

Loma, voi miksi en ole koskaan aiemmin päätynyt lomalle lämpimään? En mä ole koskaan ennen uskonut, että voisin nauttia altaalla makoilusta päälle 30 asteen lämpötilassa... Mutta voi kuinka se tuntuu hienolta, kun on useamman tunnin tallustellut ja hikoillut kaupungilla! Viileä vesi ja sen jälkeen makoilu varjossa ja lämpimässä tuulessa... Aivan uudesti syntynyt olo!

Eilen käytiin hop-on-hop-off-bussikierroksella. Kaupunki on hauska sekoitus uusia pilvenpiirtäjiä ja välissä matalia tai korkeampiakin vanhoja "mörskiä", silmille riittää katseltavaa...



Bussista jäätiin pois China Townissa, ihmeteltiin sen kujia ja kojuja kulkien Central Marketiin ja pyörittiin siellä aikamme shoppaillen. Tulipa myös syötettyä varpaita kaloille, se oli aika erikoista... Erehdyttiin istumaan altaalle, jossa on isompia kaloja ja ne nipisteli mun nilkkoja ihan hulluna! Vieläkin punasia pisteitä nilkoissa, vaikka tämä hupi oli eilen... Erikoista.

Central Marketilta lopulta hypättiin taas bussiin ja suhattiin kierros loppuun. Petronas Towerien ostoskeskuksessa käytiin ruokakaupassa ja sitten hotellille ja altaalle! Petronasissa täytyi tietenkin käydä myös vessassa, vettä kun lipittää koko ajan ja paljon tulee myös läpi. Yleisissä vessoissa on aina kauhea bingoaminen, että onko siellä vapaassa kopissa pönttö vai reikä... Vielä en ainakaan ole reiälle suostunut, vaikka kohdalle on osunut. 
Huvittaisko kyykätä?
Tänään lähdettiin jatkamaan shoppailuja pariin ostoskeskukseen ja kyseisen hikisen urakan jälkeen taas altaalle. 
Ostoskeskuksissa on vielä kiinalainen Uusi Vuosi


Aurinko veti pilveen, mutta lämpöä silti riitti, mikäs näissä maisemissa löhöillessä.


3.2.2014

Erilaisempi loma... KL, osa I

Tosiaan, Lasse loukkasi koipensa eikä tällä rundilla lentänyt Malesiaan komennushommiinsa, mutta koska mun lennot oli ostettu ilman muutosoikeutta ja matkaseura Carina oli joka tapauksessa lähtemässä miestänsä Karia tapaamaan, niin päätin lopulta minäkin lähteä elämäni ensimmäiselle kaukolomalle ja pitkälle lomalle. Niinpä lentelin keskiviikkona iltapäivällä Hesaan ja sieltä Carinan kanssa Bangkokiin. Puuduttava oli lento, selkää jomotti ja polvi kaipasi koko ajan oikomista, nyt ymmärrän, miksi viallisen polven kanssa homma ei olisi onnistunut... Bangkokissa oli parin tunnin vaihto ja lento Kuala Lumpuriin. Sieltä taksi Fraser Placeen ja menomatkasta selvitty. Fraser on kyllä mahti paikka. Huoneesta heti alttaalle huilaamaan ja viilentymään matkan jäljiltä ja sen jälkeen paikalliseen "olohuoneeseen" eli Healy Macsiin syömään. Sieltä vielä iltakävely Petronas Towerien juurelle, musiikin tahtiin tehdyn valo-vesishown ihastelu ja punkkaan, uni tuli hyvin.
Vesi- ja valoshow

Petronas

Seuraavan aamuna lähdettiin kohti Port Dicksonia. Kyseinen paikka on KL:a lähin rantakohde. Alunperin yritin varata huoneita toisesta hotellista, mutta jotenkin sitä pidettiin "väärällä rannalla" olevana ja monen mutkan kautta huoneet varattiin Glory Beach Resortista. Big mistake... Paikka on varmasti juu ollut "glory", mutta muutama vuosikymmen sitten. Nyt se kaipasi isoa remonttia.
Parvekkeelta kuvattuna, hiljaisena hetkenä, näkymä oli houkutteleva

Huone nyt oli kuitenkin suht siisti, suurin dislike oli se järjetön määrä paikallis-väestöä. Ei näissä paikallisissa mitään, mutta jos niitä on pienellä altaalla about sata meluamassa ja riehumassa vaatteet päällä... Nämähän tosiaan ui kutakuinkin vaatteet päällä. Naisilla on kaikilla vähintään jonkun sortin housut ja paita, ehkä myös pääkaapu. Miehillä mitkä sortit nyt sattuu jalassa olemaan ja mahdollisesti se paitakin. Ja meitä ainoita länsimaalaisia sitten tuijotettiinkin kuin vierasta sikaa. Pikkasen tuntu bikineissä olo alastomalta. Se hyvä puoli oli olla paikalla länsimaisena, että palvelu kyllä pelasi! Jos tultiin altaalla (jossa oli naurettavan vähän aurinkotuoleja) ja leiriydyttiin sen yhden vapaan tuolin luo, niin kauaa ei kestänyt, että pool-pojat toi pari tuolia lisää. Kai ne tyhjäsi paikallisten kamat tuoleilta ja toi tuolit meille :D Samoin alaravintolassa ei myyty alkoholia, mutta me saatiin "erikoisluvalla" olut-ämpärit aina terassille. Se on vissiin jotain niitä "alkoholia ei myydä muslimeille"- lakeja.

Eka päivä Dicksonissa meni kuitenkin lähinnä altaalla ja illalla kävästiin vielä meressä uimassa, kun vesi viimein nousi tarpeeksi ylös. Tuolla on aika iso nousu-/laskuvesi ja se syö samalla tietenkin rantaa. Nyt rantaan parhaillaan ajettiin uutta hiekkaa veden viemän tilalle, homma oli vielä kesken, mutta oli siellä puoli rantaa käytössä ja se oli ihan tarpeeksi. Merivesi oli kauempana jota kuinkin turkoosihtavaa, mutta koska ranta oli todella hienoa hiekkaa, oli vesi virtausten myötä semmosta hiesun sekaista ja harmahtavaa. Silti kyllä paljon mukavampaa kuin altaan vesi. Jossa toki sieläkin oli myös hiekkaa, kun porukka kävi vaatteet päällä meressä, pyöri hienossa hiekassa ja meni kutakuinkin siitä suoraan altaaseen...

Toinen huono puoli Dickissä oli ajankohta: kiinalaisen uudenvuoden myötä pe-ma on pyhä ja aivan kaikki kojut/kaupat keskustassa oli kiinni. Ei siis mitään tekemistä löhöilyn lisäksi. Mutta onhan se kyllä pari päivää ihan kivakin auringossa löhötä ja välillä viilennellä uiden. Pidempään tuolla ei olisi kyllä jaksanut.
Palmun alla on hyvä olla

Mutta se kolmas ja melkein suurin dislike oli aamupala. Kuvitelkaa iso teltta, jossa ruokitaan mauttomalla mössöllä muutama sata sottaista malesialaista. Pöydät oli ihan järjettömän törkyiset, pöytäliinat uivat sonnassa... Kaikkea ruokaa sai jonottaa ja metsästää melkein kyynärpää-taktiikalla. Siinä oli suomalainen mielikuva ihanasta hotelliaamiaisesta kaukana... Vasta kolmantena eli viimeisenä aamuna osattiin homma eli mitä kannattaa syödä ja miten siten saa: yksi jonottaa kaikille pannarit, toinen omeletit ja kolmas paahtoleivät. Kutakuinkin kaiken muun sai jättää syömättä. Ja omelettikin olisi ollut paljon parempi, jos siihen olis saanut edes pienen ripauksen suolaa...

Kahtena iltana Dickissä istuskeltiin hotellin yökerhossa, jossa meillä oli privaattibändi :) Kolmen filippiinäistytön ja yhden pojan bändi lauloi eri covereita oikein kivasti. Ihan kiva niitä oli katsoa ja kuunnella. Väliajoilla tulivat jutustelemaan ja ihmettelemään, että mistä tullaan. Baarissa ei tosiaan kumpanakaan iltana ollut oikeastaan ketään muita asiakkaita. Ei ne muslimit vissiin juo alkomahoolia....

Tänään maanantaina viimein aamupalan jälkeen soitettiin "luottokuskille", että tule hakemaan meidät pois ja hänhän oli jo Dickissä odottamassa soittoa :D Hieno palvelu.

Takaisin KL:iin ja ihana päästä huoneeseen, jossa on hajutonta, puhtaat lakanat ja puhtaita pyyhkeitä... Dickissähän siivoja oli töissä rakennuksessamme vain klo 7-8 ja koska emme siihen aikaan aamusta halunneet siivoojaa huoneeseen, jäi puhtaat lakanat ja pyyhketkin saamatta...

KL:ssa mentiin pariksi tunniksi hotellin kattoaltaalle ja tuntuipa hienolta, kun on allas, jossa on tilaa ja kirkasta vettä sekä kukaan ei mulkkaa kun olet bikineissä... Rentouttavaa!

Allashuilin jälkeen käveltiin ravintelikadulle oluelle ja kana-satay-tikuille ja sieltä taas sushi-ravintolaan, jossa sai iPadit pöytään ja niistä tökkäilemällä tilattiin ruokaa. Hirveen hauska tsydeemi ja hyvää ruokaa! Ja täytyy muuten vielä mainita, että oli muuten Dickissäkin herkullinen ruoka ravintolassa! Ja todella edullinen.

Kaiken parjauksen jälkeen täytyy todeta, että pitkä viikonloppu Port Dicksonissa oli kiva: tuli otettua aurinkoa (poltettua nahkaa), viilenneltyä altaassa ja meressä ja todella relattua. Mutta toi aika tota paikkaa oli kyllä tarpeeksi!

Huomenna ohjelmassa Kuala Lumpur -kierros HopOnHopOff-bussilla ja kiinnostavien paikkojen tutkiskelua. Kenties vähän altaalla lojumistakin... I'm so relaxing!

29.1.2014

Matkaan Mars!

Niin siinä sitten kävi, että Lasse ei pääse lentämään muutamaan viikkoon mihinkään, mutta minäpä lähden Kuala Lumpuriin silti! On mulla matkaseurana Lassen työkaverin vaimo, jonka kanssa aikanaan Saksaankin reissattiin eli tunnetaan ihan toisemme :D Iltapäivällä lähtö taivaalle siis!

Viime viikolla käytiin Lepsun kanssa tiistaina aksaamassa, olipas hurjan kivaa pitkästä aikaa! Ja lauantaina paimennettiin. Tehtiin kuljetusta niin, että toinen ohjaaja ja koira kuljetti omaa laumaa ja toiset omaansa ja kuljettiin aina välillä toistemme ohi, tavoitteena tietenkin pitää oma lauma hallussa. Hyvin hanskasivat pojat tämän homman, mitä nyt Kami oli vähän turhan innokkaana...

Tokalla kierroksella otettiin tarhassa tarkkuuspoispäinajoa parin merkin välistä, sekin onnistui molemmilta.

21.1.2014

Paimennusta Pakkasessa vs. Mohitoja Malesiassa



Nyt on taas paimennettu pariin otteeseen. Viime viikolla maanantaina tehtiin pässien kanssa kentällä harjoitusta, jossa lyhyt haku, tolpan kierto ja poispäinajoa takaisin lähtöpisteeseen. Kamin kanssa yksi pirulainen lipsahti aina väkisin väärältä puoleen tolppaa, viimesellä kerralla saatiin kaikki ympäri oikein, tosin se vaati vähän laajemman liikeradan eli pässit kävi aidan ulkopuolella asti :D Ledikin onnistui hommassa oikein näppärästi.

Lauantaina ihanassa 15 asteen pakkasessa auringon paisteessa paimennettiin vilkkaita uuhia isolla pellolla. Ekalla kierroksella pitkä poispäinajo ja takaisin vapaata kuljetusta. Tokalla kierroksella hakuja ja lopuksi vielä kierros kaaria tarhassa. Kami teki tosi hienoa poispäinajoa, hautkin oli aika hyvät, kun itse olin taas sivussa kutsumassa sitä. Ledi oli jotenkin jähmeän oloinen, johtuisko siitä, että oli takki päällä? Ei auennut kaaret ollenkaan niin kevyesti kuin yleensä, hö. Pistetään takin piikkiin.

Pakkasta on nyt ollut reilun viikon, voi että kun tuntuu talvi kivalta. Niin tuntuis kyllä pieni loma lämpimässäkin, mutta saas nähdä miten sen kanssa käy. Mullahan on siis liput Kuola Lumpuriin ja takaisin varattuna. Lähtö ensi viikolla, mutta Lasse meni Kamin kanssa koheltaessa telomaan polvensa ja hänen eilinen lähtö KL:ään ainakin peruuntui. Ensi maanantaina olemme viisaampia, että pääseekö hän lentämään ja mun lähtöhän olisi sitten heti keskiviikkona. Tiukaksi menee siis. Prkle.

13.1.2014

Tokottaa!



Lauantaina käytiin taas hallilla tokoilemassa. Kami teki ekassa erässä kaukoja, nyt avustaja häiriköi huitomalla koiran etupuolella. Tästä ei ottanut häiriötä, viimeksihän takasivussa oleva huitoja vähän aiheutti ihmettelyä. Tokalla kierroksella hyppynoutoa puukapulalla ja tasamaan noutoa metallilla. Metallin kanssa sivulle tulo on vähän niin ja näin, jää vinoon tai kauas. Paikkamakuu Sällin ja Metkan kanssa ja lopuksi vielä liikkeestä istumisia.

Ledi aloitti taas seuruupätkillä. Toka sessio jääviä, taisi mennä kaikki seisomiset ja maahanmenot oikein. Lopuksi paikkamakuu Maran kanssa, vähän hyppyä ja yksi tasamaannouto, joka oli aivan priima (äänetön!).

Eilen naksuttelin pojille vähän kotipihassa seuruuta. Kami kykenee näköjään kotona seuraamaan painamatta, vois varmaan treenailla tätä toistekin ;) Ledin kanssa mulla tuli kriisi vasemmasta kädestä. Jos käsi liikkuu, niin koira yrittää tavoitella siitä namia tai väistää sitä. Mä en löydä kädelle sopivaa paikkaa ja liikettä, joka olisi normaali eikä häiritsisi koiraa. Täytynee kokeilla perusasennossa ensiksi siedättää käden liikkeelle ja sitten yrittää keksiä liikkeessä se oikea paikka.

Koekuume nostaa päätään... Ledin alo-suoritushan on melkein seuruuta vaille valmis. Ja Kamin kanssa varmaan voisi voittajaa jo mennä kokeilemaankin. Outoa, että olen hinkumassa kokeisiin, vaikka ei ole mitään varmuutta ykköstuloksesta. Kamin kaksi aiempaa koettahan suoritettiin kun oli hyvä varmuus, että ykkösen saa. Ja nyt olen aikeissa ihan vaan mennä kokeilemaan, että onnistuuko...

7.1.2014

Pikakatsaus viime vuoteen ja tavoitteet 2014

Agilityn osalta tavoitteet olivat seuraavat: Kamille puuttuvat kaksi nollaa SM-kisoja varten ja SM-kisoissa tavoitteena pääsy finaaliradalle. Ylösmenokontaktit tars saada kisoissakin toimimaan.
Puuttuvat nollat ja oikeus SM-kisoihin saatiin, mutta jätettiin kisat väliin selkäongelmien takia :( Kerrankin kun olisi ollut osallistusmisoikeus, niin ei päästy sitten sillonkaan... Kesällä ja syksyllä Kami kisasi vielä pari kisaa, mutta sitten jätettiin aksa pois, kun alko liike olla takapäästä taas jäykkää :(
Ledin osalta tavoitteena oli kolmosiin pääsy. Ihan realistinen tavoite ja jos olis saatu jatkaa treenien ja kisojen suhteen huoletta, olisi varmasti kolmosiin päästykin. Mutta keväällä katkesi rutiini pitkään taukoon ja sen jälkeenkin meni pitkään ennen kuin pystyin aksaamaan sen kanssa ajattelematta koko ajan, että nyt se menee rikki. Tauko ja sen jälkeinen ”hissuttelu” siirtyi varjostamaan kisasuorituksia, vasta ihan loppuvuodesta alkoi kisoissa näyttää taas meno ”normaalilta”. Eikä treenimäärän huima tiputus aiemmasta tietenkään myöskään auta asiaa, mutta näillä mennään. Pääsi Ledi sentään kakkosiin ;)

Paimennuksen osalta ”tavoite” oli, että käytäis edes paimentamassa. No se sentään tuli täytettyä. Loppukesästä tuli innostuttua taas enempikin, varsinkin kun Led syttyi kunnolla ja on osoittautunut oikein kivaksi ja helpoksi paimennuskaveriksi. Kamin kanssa junnataan edelleen etäisyyksien pitämisen ja kaarien parissa, mutta niitäkin ollaan päästy lähestymään uudella tavalla ja se tuntuisi auttavan.

Tokossakaan ei ollut mitään tavotteita. Keväällä molemmat osallistuivat Tuija Seren kurssille ja saatiin taas uutta potkua hommaan.

Uutena lajina mukaan kuvioihin tuli MEJÄ eli verijälki. Kami osallistui loppukesästä kokeeseenkin ja sai avoimesta luokasta 1-tuloksen hienoin arvosteluin. Tämä oli varmaan vuoden paras saavutus!

Ledi suoritti syksyllä MH-testin hyväksytysti. Testissä se oli aivan eri koira kuin normaalisti, tulipahan opittua koirasta taas uutta.

Ja sitten se terveys... Sen osalta ei mennyt kauhean hyvin. Helmikuussa molemmilla pojilla todettiin selässä yhdessä nikamavälissä spondyloosia. Kamilla lisäksi lonkissa alkavaa nivelrikkoa. Kami kävi magneettikuvissakin, kun takapään liike jatkui epänormaalina (ei siis suoranaisesti ontunut, mutta oli epäpuhdas). Magneetissa paljastui, että spondyloosi painaa vähän hermoa ja siellä oli hermojuuritulehdus. Sentään molemmat koirat voivat edelleen vapaina riehua oman mielensä mukaan ja aksaa lukuunottamatta spondyloosit ei haittaa harrastamisia. Ledi aksaa edelleen kevennetysti niin kauan kun hyvältä näyttää, Kamilta on agilityt agilitattu. Lisäksi loppuvuodesta Kamia on kiusannut eturauhastulehduskin.

--------------------

Mitäs sitten vuonna 2014?

Kamin kanssa tavoitteena on:
  • Tokossa VOI1-tulos, minimitavoitteena edes toko-kokeeseen osallistuminen... 
  • Mejä-kokeisiin halutaan kanssa ja toinen AVO1-tulos olisi kova juttu. Suurimmat esteet tälle on a) kokeeseen pääsy ja b) laukauksen sieto
  • Koska Ledin kanssa haluan paimennuskisoihin, niin kai siinä samalla voisi Kaminkin kanssa startin ottaa. Varmaankin vain Paimenkoirayhdistyksen kisoissa.
Ledin kanssa:
  • kun saisi seuruun kuntoon, voisi alkaa harkita toko-kokeeseen osallistumista. ALO1 riittää tavoitteeksi.
  • Paimenkoirayhdistyksen paimennuskisoihin sen kanssa haluisin, tavoitteena tulos.
  • Mejä-kokeisiin on niin vaikea päästä ja Kami on niistä etusijalla, joten sen osalta Ledille ei aseteta tavotteita ainakaan vielä.
  • Aksaa harrastetaan sen verran mikä hyvältä tuntuu, täysin vailla asetettuja tavotteita.

Ja suurin toive tietenkin on se terveenä pysyminen. Että Kami pääsisi herrasmiesvaivoistaan ja molempien selät pysyisivät oireettomina. Ja ettei saataisi enää mitään uutta terveysriesaa niskaamme...