Eilen tehtiin treeneissä taas rata ensiksi "kisanomaisesti" ja sitten hioen. Takuuvarma tapa saada homma räjähtämään käsiin... Mä en tajua mikä tossa on, kun kisoissa radan pystyy suorittamaan kisanomaisesti ja yleensä kohtuu hyvin, mutta treeneissä se sana saa koko homman leviämään...
Rata näytti tältä: (puomi tosin on liian pitkä ja sen takia muutamat hyppyjen välit kanssa turhan pitkät...)
Ekasta kierroksesta lienee turha puhuakkaan, rimoja lenteli, hyppyjä ohitettiin, keppejä pujoteltiin takasinpäinkin, kontaktit räjähti jne... ARGH!
Toinen kierros olikin sitten ihan inhimillinen! Kepeillä jäin oikealle puolen ja Kami lähti oikein hienosti poispäinkäännöksellä hypylle. Puomilla vähän himmaili alastuloa, kun itse yritin jäädä jälkeen, mutta onnistuttiin seuraavasta suorasta kera takaakierron ihan jees. Ja se oli kohtuu vaikea kohta. A:n jälkeinen hyppy meni vähän koikkaloikkimiseksi.
Sitten hiottiin vähän alkua paremmaksi ja lopuksi loppu A:lta eteenpäin. A:n jälkeen piti vetää koira ensiksi vasemmalla kädellä mukaan ja sitten persjätöllä hypylle. Ei meinannut multa onnistua, kun aina olin kuulemma liian aikasin tekemässä sitä persjättöä. Ei auttanut kuin ottaa taas tauko, antaa muiden mennä ja sitten onnistui tuokin. Me taidetaan olla koiran kanssa samanlaiset, että välillä täytyy vaan pitää ajatustauko ja yrittää sitten uudestaan, johan onnistuu ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti