Kuulumisia

Viime viikolla taisteltiin Kamin kanssa tiistaitreeneissä taas yhdellä esteellä riman räkimisen kanssa. Kyseessä radan toka este ja päällejuoksu, ei vaan kykene pitämään rimaa ylhäällä. Moneenkohan kertaa se sai pannan päähän ja häädön kentältä, mutta ei paljoa auttanut... Jos olin lähellä hyppyä, tönittiin siivekettä, jos olin kaukana, tuli kiire perään ja läpi riman, huoh. No saatiin se lopulta tajuamaan, että mikä on meininki ja päästiin radalla eteenpäin. Muuten oli ihan suht simppeli rata, pariin kohtaan kokeiltiin eri ohjauksia ja onnistuin toisessa kohdin jopa päällejuoksu-PERSJÄTÖSSÄ. Oho. 

Torstaina Kami pääsi epistelemään avoimen radalle, Ledi huilaili edelleen. Rata oli ihan kivaa posotusta, pysyi jopa rimatkin taas ylhäällä!

http://youtu.be/ya2d3wu9S4k

Lauantaina koirilla oli vähän tylsä reissupäivä, kun käytiin venemessuilla, mutta sunnuntaina pääsivätkin sekä aksaamaan, että lenkkeilemään Mian lauman kanssa. Myös ihana pieni Kasku pääsi mukaan. Omatoimitreeneissä Kami tiputti taas tokan riman ja joutui heti jäähylle katsomaan kuinka Led treenaa, toimi taas. Ei tullut enää muita rimoja alas. Tein Kamin kanssa myös aika extreme avokulmakeppikuviota, jossa vielä keppien ihan vieressä putkikin  ja ekan välin takana muuri, mutta Kamipa yllätti ja veti joka kerta oikein. Pitihän sitä kokeilla Lepakonkin kanssa, mutta ei se ihan vielä osannut moista, meni toiseen tai kolmanteen väliin...

Sunnuntaina pääsevätkin molemmat otukset kisaamaan, kun Lempäälässä on tarjolla kaksi starttia kaikille luokille, kiva päästä kokeilemaan kakkosten ratoja!

Fyssarilla

Eilen Ledi pääsi fyssarin käsittelyyn ja kovasti jumissa oleva selkähän sieltä löytyi. Siellä jossain ylimenoalueella oli jumia ja SI-nivel kovin liikkumaton. Käsittelyn jälkeen Ledi hetken aikaa käytti sitä oikeaa takajalkaansa ihan samalla tavalla kuin to eli kyllä se kipu sieltä selästä on lähtöisin.

Tänä aamuna katselin, että miksi Ledin näyttää jotenkin erilaiselta, mutta sehän seisoi pitkästä aikaa selkä suorana eikä pienoisella köyristyksellä niin kuin on ollut. Eli jotain ainakin taidettiin saada selästä auki, uusintakäsittely on parin viikon päästä. Eiköhän siitä taas hyvä epeli saada J

Hassua kun Kami, joka etenee aksassa paljon raivokkaammin, ei koskaan ole pahemmin jumissa. Mutta se onkin vapaa-ajalla semmonen löysä lönköttelijä ja palauttelee kroppaansa hyvin. Ledi taas tuntui aina kipittelevän menemään kauhealla vauhdilla eikä tunne termiä rento ravailu ollenkaan. Kyllähän se siis ravaa, mutta ei samalla tavalla rennosti. Ja kuulemma sillä on kaikki lihakset jotenkin ”jähmeämpää" massaa eikä ollenkaan niin pehmeät kuin joillain toisilla koirilla. Kokeillaan lisätä sen ruokavalioon nyt myös magnesiumia ja MSM-jauhetta, josko niistä saisi lisäapuja.

Kunnossa vai ei?

Ledi aiheuttaa toisinaan päänvaivaa. Onko sillä kaikki ok vai onko jotain häikkää? Sinänsähän se ei ole oireillut koskaan mitenkään, mutta ne pienet jutut ja se kuuluisa MuTu.

Tai siis ei ole oireillut mitenkään eiliseen mennessä. Eilen töitten jälkeen lenkillä se kalliota ylös juostessa vinkaisi ja oli hetken semmonen ”hui kauhia, minuun ehkä sattui tai meinasi sattua”. Sitten oli taas ihan okei, haastoi Kamia painiin ja juoksukilpailuihin. Mentiin siis aksatreeneihin, alkulenkillä oli ihan normaali, annoin vielä kulkea vapaana osan matkaa, että varmasti näin sen liikkuvan ihan ok. Pari lämppähyppyä ja A meni kanssa ilman mitään, mutta sitten kun lähdettiin tekemään rataa niin tapahtui jotain. Radan alussa oli suorassa linjassa hyppy, okseri ja suora putki, johon ei pitänyt mennä. Ledin hyppäsi hypyt, mutta okserilla kiljaisi ja juoksi putken läpi kuin karkuun jotain. Tuli sitten luokse ja hyppeli oudosti, yritti lähteä takaisin radalle ”treenataan lisää!”, mutta ei varannut kunnolla oikealle takajalalle :( Itse hypyllä ei tapahtunut siis mitään, koira ei kaatunut, ei koskenut esteeseen, mutta johonkin hypyn aikana sattui. Treenit jäivät tietenkin sitten siihen. Aamulla käveli ihan neljällä jalalla, mutta aavistuksen ehkä varoen sitä oikeaa takajalkaa.

Ja mistä sitten ne aiemmat mutu-tuntumat on tullut: välillä Ledi ihmisten kanssa painiessa saattaa vinkaista (hyvin harvoin). Tätä tapahtuu lähinnä veljeni kanssa painiessa ja voi olla myös henkistä ”hui minut kaapattiin”-ahdistusta. Toisinaan Ledi pureskelee takajalkaansa ja saattaa tässä yhteydessä myös vinkaista. Se ei pure jalkaansa päivittäin ja välillä menee pitkäänkin, etten näe sen sitä tekevän, mutta kuitenkin se tekee sitä sen verran usein, että sen on huomannut. Painelemalla, vääntelemällä ja kääntelemällä en ole kuitenkaan missään vaiheessa koirasta löytänyt mitään kipukohtaa. Varpaita olen väännellyt ja puristellut, selkää painellut jne, mutta mistään ei osoita aristavansa. Mutta silti tuntuu, että jotain jossain olisi :(

Onneksi maanantaina on fyssari, josko se löytäisi jotain selitystä hommaan.

Aksareenejä

Jos välillä jotain treeneistäkin kirjottaisi...

Viime viikolla tiistaitreeneissä ei päästy Kamin kanssa alkua pidemmälle. Kaaho ei välittänyt rimoista ja kun samaa hyppyä oli yritetty lukuisia kertoja, mutta ei vaan malta hypätä niin jätin leikin sikseen. Jos ei huvita keskittyä hyppyihin niin ei sitten treenata ollenkaan.

Lauantaina omatoimitreeneissä Kami tiputti ekalla kerralla tokan riman, sai pannan välittömästi päähänsä ja joutui seinän viereen katsomaan kun Ledi treenaa. Eipä tiputtanut sen jälkeen enää yhtäkään rimaa, ha!

Eilen tiistaitreeneissä oli kanssa ajatus mukana, taidettiin saada koko rata nollana läpi. Lopussa kohelsi yhden riman alas, mutta meni jo väsymyksen piikkiin.  Oikein hyvää menoa noin muuten oli!

Ledillä oli edellisviikolla treeneissä teemana hyppään vaan suoraan ja pitkälle, mutta onneksi viime viikolla osasi taas myös kääntyä hypyillä. Ja meni viime viikolla muutenkin ihan superhienosti! Kontaktit vaatii vaan vielä vahvistelua ja palkkaa. Varsinkin A:lla jos jättäydyn taakse ja palkka ei ole valmiina, niin helposti tipauttaa itsensä pois kontaktilta. Mutta parempaan päin taas mennään, kun olen muistanut palkkailla myös radalla kontakteista eikä vain erillistreeneissä. Da...

Ledi, kakkosluokkalainen!

Viikonloppuna kisailtiin kotihallissa.

Lauantaina oli kolmoset eli kolme starttia Kamille. Ekalla radalla tuli pari rimaa ja yksi kieltokin häsellyksen keskellä. Tokalla radalla yksi rima ja renkaan räjäytys. Hyppärillä ”enää” yksi rima, mutta ihan kamalia kaarroksia ja pelasteluja. Ei siis kauhean kehuttavaa... Puomin ylösmenot se sentään tällä hetkellä ottaa, mutta ihan törkeän hitaasti... Plääh. Tässä nyt tokan radan video, tämä nyt oli radoista ehkä se sujuvin. Aika hieno jarrutus muuten lopussa pituudelle ;)



Sunnuntaina oli sitten Ledin vuoro kisata. Ja sehän kisasi hyvin!

Ekan radan alku oli meille vähän hankala ja jännitinkin sitä vissiin niin kovasti, että koirakin kulki ihan käsijarru päällä... Putken jälkeen se sentään pääsi vauhtiin. Keinulla meni vähän kaarros pitkäksi ja koira oli menossa kepeille, mutta just sain pelastettua ja nollana maaliin! Sijoitus oli kolmas ja Ledin toka LUVA-tulos.

Tokalla radalla osui heti alussa todella täpärästi puomin ylösmenolle. Osui rajalle kuitenkin, sen näin itse ja näki tuomarikin, muisti nimittäin vielä tästä palkintojen jaossa mainita... Muuten ihan kivaa menoa. Lopussa en uskaltanut A:n jälkeen tehdä persjättöä. Videolta näkyy, että olen sitä jo tekemässä, mutten sitten uskaltanutkaan... Tästä johtuen putken jälkeen olen vähän myöhässä ja muurilta kielto. Tulokseksi siis vitonen. Ja koska nollia ei tältä radalta tullut yhtään, niin päästiin toiselle palkintosijallekin Kamin Entti-pojan perään.



Lopuksi oli vielä hyppäri. Oikein hauska semmonen :) Pari kurvia vähän levahti, mutta silti aika riitti voittoon! Ja samalla tuli tietenkin SERT ja siirto 2-luokkaan! Olipas pikkukoira taitavana!

Eckerö-hurmaa

Olipas kiva "ulkomaan" kisamatka Eckeröööhön! Perjantaina lähdettiin aamulaivalla, koirat oli ekaa kertaa laivassa ja se oli niistä ihan jees. No enpä muuta odottanutkaan.

Meillä oli mökki vuokrattuna Eckerön Skagista Eevan ja Armas-kelpien sekä Jennin ja Eino-bortsun kanssa. Hyvin tuli poikaporukka toimeen. No mitä nyt Einon nuoren miehen itsetunto ei ihan kestänyt Kamin egoa vaan sille olis mökissä pitänyt päästä vähän aukomaan päätä, mutta sopeutuvaisia otuksia kaikki olivat. Armas puolestaan fanittaa Kamia ihan kauhiasti. Pitäisi päästä koko ajan lähelle kutsua leikkimään. Jos Kami on armollisella tuulella, se antaa Armaksen häsätä mitä häsää, välillä vähän pysäytetään sitä ulkona. Ja sitten kun Kami oli väsyneempi kisapäivän jälkeen, niin ilme näytti siltä, että Armaksen on paras pysyä kauempana ;)

Lauantain kisapäivän aloitti Ledi. Ekalla radalla oli vähän hankala alku ja siinä saatiinkiin kolmos-hypyltä kielto. Toinen kielto tuli pelottavan näköiseltä renkaalta, mutta oikein mainio kisauran aloitus tämä oli.


Toisella radalla tuli kanssa kaksi kieltoa. Tai oikeastaan ekassa kohdassa virhe annettiin kosketuksesta, mutta olisi se voinut olla kiellostakin. Ihan kivaa menoa tämäkin, rata oli ykkösten radaksi aika haastava!


Iltapäivällä oli sitten Kamin vuoro. Sehän meinas vallan revetä nahoistaan, kun oli joutunut odottamaan autossa ja Ledi oli päässyt renaileen. Oikein hirvitti ajatus sen kanssa radalle lähtemisestä... Mutta Kamipa yllätti: vähän vauhkoa menoa joo, mutta nollalla maaliin!


Tokalla radalla vähän rävellettiin ja siitä hylly.


Ja päivän päätteeksi vielä hyppäriltä nolla! Vähänkö huisia! Nyt Kamilla on täynnä sekä SM-nollat että MM-karsintojen nollat!


Sunnuntaina oli molemmille vielä yksi rata. Kamin kanssa selvitettiin pahat kohdat, mutta sitten ohjaaja perseili persjätön, koira ajautui selän taakse ja vaikka kyseisen hypyn sain vielä kalasteltua niin putken sijasta Kami koukkasi kepeille. Tästä siis hyl.


Ledipä veti omalta radaltaan puolestaan nollan! Eka LUVA-tulos siis. Hienoa pojat!


Paluumatkalla laivalla metsästettiin vielä irtokoiriakin... Hissistä ulos tullessa vastassa oli borter ja borcol (aussi). Jenni kaappasi bortsun, mä lähden terrierin perään. Epeli lähti rappusia pitkin karkuun, mutta vastaan tuli onneksi mandoliinimies, joka kehoituksestani linttasi terrierin maahan ja mä kaappasin sen siitä kainaloon. Toivoen, ettei se saa kilareita ja pure mua... Eeva tunnisti koirat ja lähti etsimään niiden omistajaa, Lasse haki hytistä elukoille meidän remmit ja niin saatiin koirat takaisin omistajilleen. On toi laivamatkustelu elukoiden kanssa aina vähän jännää... :)

Uusi vuosi, uudet kujeet

Uutta jännää ilmassa... Huomenna viimeinen päivä työpaikassa, jossa on tullut istuksittua 7 vuotta. Maanantaina alkaa arki uudessa paikassa. Ja sitä ennen viikonloppuna kisareissu Eckerööhön ja Ledillekin ekat viralliset kisastartit!

Eilen kävin hallilla treenailemassa itekseni. Kami malttoi kaikesta hetsauksesta ja Ledin treenien katselusta huolimatta ottaa puomin ylösmenon joka kerta oikein mallikkaasti. Mutta malttaako enää kisoissa, se jää nähtäväksi...

Ledi veteli sekä A:lla, puomille että keinulla ihan sikahienoja ja nopeita kontakteja! Tämä fiilis kun säilyisi kisajännityksessäkin niin hyvä olisi. Kerran tosin sain koiran hämättyä kontaktilta pois ennen lupaa, kun kaveri tuli leikkimään tuomaria ja juoksi koiran ohi... Tällä hetkellä tärkeämpää on kuitenkin pitää tuo vauhti ja pysähdys, kuin paikalla odottelu, joten tästä en murhetta ota. Mutta ihan hyvä, että tuli kokeiltua tommostakin häiriötä. Huomenna vielä viikkotreenit ja sitten se on menoa :)

Pitäiskös sitä keksiä vielä jotain tavotteita vuodelle 2013?
Agility:
- Kamille kaksi puuttuvaa nollaa SM-kisoja varten ja SM-kisoissa tavoitteena pääsy finaaliradalle. Ylösmenokontaktit tars saada kisoissakin toimimaan...
- Led aloittaa kisauransa ja toivottavasti etenisi vuoden aikana kolmosiin. Tekniikoita ja itsenäisyyttä pitää vielä hioa, keppivarmuutta kasvattaa jne jne mutta hyvällä pohjalla sen taidot on.

Paimennus:
- Jos nyt molemmat vähän pääsisi ensi kesänä paimentelemaan niin hyvä. Kisatavotteita ei ole.

Ja koska toko kärsii motivaation puutteesta niin ei muita tavotteita taida ollakaan! Toivotaan, että pysyttäisiin terveinä!
Jälkeä voisi kesällä vähän kokeilla, varsinkin Ledille se voisi sopia. Ja loppukesästä/syksyllä yritän päästä Ledin kanssa mennä MH-testiin. Ja ehkä sitä voisi jollain pienellä ulkonäyttelylläkin kiusata. Kami armahdetaan moisesta kidutuksesta. :)