28.9.2009

Kivenpyörittäjien kylä


Eilinen päivä vietettiin kiviä roudaten... Palju saapui pihalle torstaina ja sille täytyisi saada paikka valmiiksi. Suunniteltu paikka on kalliolla, kahden kielekkeen välissä. Reilu puolet paljun alle jäävästä maasta on melko tasaista kalliota, mutta toiselle reunalla on sitten isohko ura, joka täytyy täyttää kivillä ja soralla, että saadaan tasainen pohja. Eilen sitten roudattiin kottikärrykaupalla ensin isompia kiviä sinne ylös ja lopulta jo vähän pienempääkin. Soraan asti ei päästy. Ja kulku paikalle kotsujen kanssa on kohtalaisen vaikeata, vähänkin raskaammalla kuormalla täysin mahdotonta. Kyllä tuntuu homma käsivarsissa. Ja milläköhän ilveellä se palju sinne saadaan sitten joskus kammettua?!


Kiviurakan jälkeen oli vielä hakutreenit Rymättylässä. Kamille otin vähän rullatreeniä ja vain kaksi hakua. Kaveri oli kuitenkin jo vähän väsynyt päivän tontilla riekuttua. Tosin hyvinhän se painoi menemään...


Rulla täytyy nyt ottaa seuraavaksi tosissaan työn alle. Tokonkin osalta voi vähän relata, kun ei siihen avo-kokeeseen olekkaan kiire, kun pentuvälityksen kriteerit tuli täytettyä sillä agi-tuloksella. Vaikka eihän Kamilta ole vaatimusten täyttämistä kukaan odottanutkaan, paitsi siis minä ehkä vähän. Kyllä nyt täytyy vähän isukilla meriittejä olla ;) No joka tapauksessa: rulla työn alle!


Eka yritys rullalla meni siihen, että Kami kyllä lähti muutaman metrin päässä olleen Tainan luo, mutta sitten ei keksinytkään mitä pitäisi tehdä. Nappasi hetkeksi risusta kiinni ja heittäytyi sitten Tainan viereen pitkäkseen sammakkona makaamaan ja tuijotti mua onnellisena: "heitä palkkaa"! Hoh-hoijaa... Kutsuin koiran luo, Taina siirtyi vähän kauemmas ja uusi yritys. Tällä kertaa nappasi rullan suuhun ja lähti tuomaan sitä mulle, kun peruutin taaksepäin. Seuraavaksi rulla oli Kaisalla, joka juoksikin vähän kauemmas ja heittäytyi mättääseen ja Kami painelikin huomattavasti innokkaammin perään. Rulla tosin ei tullut ihan käteen asti, mutta Kami pääsi näytölle silti. Sitten taas Tainan vuoro, jälleen vähän epävarmempi lähestyminen, mutta rulla tuli käteen. Lopuksi Kaisa kirmasi pari-kolmekymmentä metriä karkuun ja taas tuli rulla vauhdilla, muttei ihan osunut käteen... Täytyy siis ruveta laittamaan maalimiehiä vähän "piiloon", että saadaan uusi lähestyminen hommaan ja Kamikin innostuu paremmin. Eikä saisi lepsuilla sen käteen tuonnin kanssa...


Sitten ne kaksi ukkoa. Molemmat oli valmiina metsässä. Ekalle jouduin lähettämään kahdesti, kun Kami kaarsi tielle päin ekalla yrityksellä. Tokalla lähti paremmin ja löysi perille. Toinen maalimies löytyikin sitten aika mallikelpoisesti. Ja metsässä oli jo sen verran hämärää, että maalit oli pakko hakea oikeasti nenällä eikä silmillä.


Onnellinen oli otus treeninsä jälkeen :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti